Olympialaiset alkavat! Viva Rio! Olympialaiset, nuo jalomieliset suurjuhlat, joissa kansakuntiemme nuoret toivot kilpailevat puhtaan ystävyyden hengessä ilman politikointia, mammonaa tai vilunkipeliä!

Ne ovat niin dramaattiset tapahtumat, että kokonainen verorahoin kustannettu televisiokanava lakkaa kokonaan näyttämästä muuta ohjelmistoa, ja Aku Ankkakin piti vapaan lehdistön sensuroiman. (Noissa pakollisissa olympiajutuissa ei näy Cristo Redentor- eli Kristus Vapahtaja -patsasta, tuota Rio de Janeiron kuulua maamerkkiä, jotta kukaan ei pahoita mieltään sympaattisen puolisukeltajan seikkailuista.)

Olympialaisethan olivat alkujaan suuri uskonnollinen festivaali, jota Hellaan uroot viettivät ylijumala Zeuksen kunniaksi. Silloin oli kiellettyä sotiminen kaupunkivaltioiden välillä, ja voittajat seppelöitiin saavutuksensa merkiksi oliivipuun lehvillä.

Olympiakieli kotoutui sieltä kristilliseen kuvastoonkin. Apostoli Paavali kuvaa maailman koettelemuksista uskonsa kanssa selviytyneitä seppelöidyiksi voittajiksi. Tähän kisaan taikka kilvoitteluun jokaiselle ihmiselle on varattu pelaajanumero.

Liity siis olympiahengessä näihin kristillisiin lajeihin, joissa voit kisata joka ikinen päivä!

Ristinkanto
Jokaisella on oma ristinsä kannettavanaan, eikä yksikään ole samanlainen, mikä tekee tästä lajista hyvin vaihtelevan ja epätasaväkisen. Lajin mestarin vinkkien mukaan hänen kuormansa on kuitenkin kevyt kantaa.

Armonanto
Kilvoittelijoiden eliitti harrastaa ristinkannon ohella armonantoa, joka on paljon haastavampi laji. Kilpakumppani on niin helppo tuomita, etenkin, kun on itse oikeassa ja tietää kaiken.

Malkanpoiminta
Tikun nyppimistä kilpakumppanin silmästä harrastetaan paljon, vaikkei sitä viralliseksi lajiksi hyväksytäkään. Malkan- eli hirrenpoiminta omasta silmästä sen sijaan on kisalajina, ja ammattiatleettien mukaan siinä on saatava kerrassaan erinomaiset pisteet, ennen kuin voi siirtyä tikunnyppimisen pariin.

Ensimmäisen kiven heitto
Lajin säännöt pidetään salaisina, mutta vuodettujen salaisten asiakirjojen mukaan se voittaa, joka ei heitä ensimmäistäkään. Eniten viskonut häviää.

Kultalusikkajuoksu
Tässäkin lajissa on vähän kikkailevat säännöt. Kuulemma ensimmäiset tulevatkin viimeisinä ja viimeiset ensimmäisinä.

Vedenpäälläkävely
Tämä on raakaa välineurheilua, sillä kilpailuvälineenä saa käyttää pelkkää uskoa. Kaikenlaiset kellukkeet ovat erityisesti pannassa. Tähän mennessä kaikki yrittäjät ovat epäonnistuneet.

Penkkiurheilu
Muihin lajeihin voi hakea tuntumaa näppärästi kuluttamalla kirkonpenkkiä. Kisaruokavalioksi suositellaan leipää ja viiniä. Joukkueita kokoontuu ympäri kaupungin aina sunnuntaiaamuisin, ja niihin on vapaa pääsy.

Säännöt ovat niin tiukat, ettei näissä lajeissa saa kukaan täysiä pisteitä ja virheetöntä suoritusta, vaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän luusereita. Voittoon ei silti tarvita edes Vladimir-sedän taikajuomaa, joka antaa yli-inhimilliset voimat. Jonkin käsittämättömän töppäyksen myötä sääntöihin on nimittäin jäänyt porsaanreikä. Koko homman voi vetää kotiin hivuttautumalla samaan joukkueeseen erään nasaretilaisen huippusuorittajan kanssa. Hänellä on kuulemma pistesaldoa yllin kyllin meidän kaikkien viemiseksi maaliviivan yli.