VaKa vanha ja mukulat

Etsikon varhaiskasvatuksellinen blogi.

VaKa vanha ja mukulat

Tämä tämmöttinen on Etsikon varhaiskasvatuksellinen blogi. Sen aikakirjoihin kirjataan viisauden helmiä, asiaa kristillisestä kasvatustyöstä ja arkisen sekavia sattumia koululaisten iltapäiväkodilta. Koivistonkylän ip-kodin tapahtumia aikansa raportoinut blogi keskittyy vaihtelun vuoksi Peltolammin ip-kodin arkeen ja juhlaan.
2.9.2015 8.08

Viestikapula

Olemme läsnä sähköisesti Etsikossa ja somessa, mutta pääasiassa paperilla.

Ennen vanhaan koululaisten mukana kulki aina reissuvihko, johon opettaja kirjoitti terveisiä ja hyödyllisiä viestejä kotiväelle. Sittemmin tulivat Helmi ja muut tietojärjestelmät, joihin päivittyvät nykyään koetuloksetkin ynnä kaikki muu ilmoitusten lisäksi. Seurakuntienkin kasvatustyössä meidän täytyy koko ajan miettiä ja punnita, millä tavoin olemme parhaiten yhteydessä mukuloiden vanhempiin ja saamme tiedotettua iltapäiväkodin asioista - ja miten meidät saa joustavimmin kiinni.

Täytyy tietysti mainosta, että - tiesitkö vielä? - olemme sellaisella seurakuntamme sivustolla kuin Etsikko ja pidämme siellä blogia.

Varhaiskasvatustyö on ollut syyskuun alkuun saakka Tampereen seurakuntayhtymällä yhteinen työmuoto. Nyt lastenohjaajat on siirretty seurakuntien työntekijöiksi. Yhteistyötä kuitenkin pyrimme jatkamaan yli seurakuntarajojen jatkossakin, ja tähän liittyy myös koko kaupungin kattava sähköinen viestintä. VaKa löytyy nykyään entistä näkyvämmin myös sosiaalisesta mediasta. Facebookissa pesivät nykyään yhteisöt

Pienelle Parasta Tampere - kaikki varhaiskasvatuksesta!
Avoimet päiväkerhot, Tampereen seurakunta - koko Tampereen alueen avoimet päiväkerhot
Lasten katedraali - Finlaysonin kirkolla

Moni päiväkerho, perhekerho ja muu ryhmä Tampereella on päättänyt perustaa oman, suljetun Fb-yhteisön, joka on tarkoitettu kävijäperheiden vanhemmille ja jossa tieto saadaan liikkumaan nopeasti ja ajankohtaisesti. Mekin olemme joutuneet pohtimaan, olisiko tällaiselle 2010-luvun kanavalle tilausta iltapäiväkodilla.

Mutta vaalimme myös katoavaa kansanperinnettä! Skype-neuvottelun tai Fb-palaverin sijasta järjestimme ihan tuikitavallisen vanhempainillan, jossa saimme kaikki istua yhdessä naamatusten ja keskustella ilman digitaalista rajapintaa. Meidän taloommehan ei tunnetusti voi tulla ilman, että joutuu askartelemaan jotakin. Näin vanhemmatkin pääsivät valmistamaan lapsilleen oman viestikapulan, joka syntyi talouspaperirullasta ja akryylimaaleista. Sen mukana kulkee näppärästi kotiinpäin tärkeitä ilmoituksia, kuukausittaista kirjepostia ja vaikka omia piirustuksia vailla rypyn kurttua.

Aikansa elänyttä? Kenties. Mutta mennee kuitenkin perille varmemmin kuin bittiavaruuteen lähetetty postaus, jota kaikki eivät pääse edes näkemään, koska eivät ole Naamakirjassa.

Ja kaikkein paras, ylittämättömän verraton viestikanava on yhä edelleen kohtaaminen kasvoista kasvoihin. Sitä yritämme ehtiä tekemään joka päivä - niin vanhempien kuin lastenkin kanssa. Tällaista kohtaamista ei mikään sovellus tai koodinpätkä korvaa.

Mukulat tekivät myös oman naamakirjan, ja vanhempien tehtävänä oli bongata oma verenperintö.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi