Jeesus ja kaverit
Kohtaamme Raamatun lehdillä joukoittain kiinnostavia, kummallisia ja arvoituksellisia henkilöitä. Toiset ovat sankareita, toiset konnia. Keitä he kaikki oikein ovat miehiään ja naisiaan? Tässä blogissa Masa ottaa Jeesuksen kavereista selvää!
17.1.2015 10.23
Apostoli Mattias
Kuka kumma oli Jeesuksen kolmastoista opetuslapsi?
Evankeliumit tietävät kertoa, että Jeesus valitsi sanansaattajikseen eli apostoleikseen ainakin seitsemänkymmentäkaksi opetuslastaan (Luuk. 10:1). Hänellä oli siis paljon seuraajia, jotka liikkuivat hänen mukanaan, kun hän kierteli Galileassa ja myöhemmin muissa osissa Juudeaa. Opetuslastensa joukosta hän valitsi itse myös ne kuuluisat kaksitoista (Luuk. 6:12-16), joista tuli hänen lähimpiä työtovereitaan. Sittemmin hän ylösnousemuksensa jälkeen valitsi Magdalan Marian viemään ensimmäisenä hyviä uutisia muille hänen seuraajilleen (Joh. 20:11-18). Mutta yksi mies sai arvaamattoman kunnian palvella Jeesuksen apostolina ilman, että mestari itse oli nimittänyt häntä tähän tehtävään. Hän oli Mattias, arvoituksellinen "kolmastoista opetuslapsi".
Mattias (hepr. Mattitjahu, samaa juurta kuin toisen opetuslapsen Matteuksen nimi) valittiin kahdentoista opetuslapsen "johtoryhmään" sen jälkeen, kun Juudas Iskariot oli kavaltanut Jeesuksen ja sitten surmannut itsensä. Pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Pietari keräsi Apostolien tekojen (1:15-26) mukaan koolle satakaksikymmentä opetuslasta, jotka olivat siihen aikaan Jerusalemissa, ja perusteli heille, että Juudaksen tilalle olisi nyt valittava uusi apostoli. Koska Jeesus itse ei ollut nyt osoittamassa ketään sormellaan, päätettiin asiasta heittää arpaa, jotta Jumalan käsi voisi vaikuttaa lopputulokseen. Opetuslasten karsintakierroksesta valittiin kaksikko, joka oli kulkenut Mestarin matkassa aina siitä lähtien, kun tämä oli saanut kasteen Johannes Kastajalta. He olivat Mattias sekä Joosef Barsabbas, lisänimeltään Justus eli "oikeamielinen". Kaikki opetuslapset rukoilivat yhdessä Jumalan johdatusta, ja sen jälkeen heitettiin noppaa. Valinta osui Mattiakseen, joka näin liitettiin kahdenneksitoista opetuslapseksi.
Näyttää siltä, että Pietari ja muut johtavassa asemassa olevat opetuslapset katsoivat tärkeäksi keskittyä joukkojensa kokoamiseen uudelleen tilanteessa, joka oli monin tavoin vaikea Jeesusta seuranneille miehille ja naisille. Kirvelipä varmasti myös Juudaksen petos karvaasti koko opetuslapsijoukkoa. Mattiaan valinnalla pyrittiin eheyttämään ja lääkitsemään näitä haavoja - ja lisäksi varmasti pitämään kiinni siitä käytännöstä, jonka Jeesus oli alulle pannut. Luku kaksitoista oli juutalaisessa ajattelussa tärkeä, ja Pietari kumppaneineen tahtoi sen säilyttää. Jos kerran "uuden Israelin", Jumalan valtakunnan, oli tarkoitus syntyä Jeesuksen omien kautta, oli siis asianmukaista, että jokainen kahdestatoista heimosta oli näin symbolisesti edustettuna.
Pian Mattiaan valinnan jälkeen koittikin helluntaipäivä, jolloin Pyhä Henki vuodatettiin jälleen "kokonaisen" opetuslapsijoukon ylle.
Mattias oli kaiken kaikkiaan selvästi hyvin tunnettu ja arvossapidetty mies tässä opetuslasten sankassa joukossa. Jeesuksellekin hänen oli täytynyt olla läheinen ja rakas, olihan hän pysynyt aivan alusta saakka opettajansa matkassa. Kuitenkaan Uuden testamentin sivuilla ei kerrota hänestä tämän enempää. Evankeliumien tapahtumien yhteydessä häntä ei mainita lainkaan. Hän jää yhdeksi nimettömäksi siinä suuressa oppilaiden joukossa, joka kulki Nasaretilaisen matkassa. Lienee silti melko turvallista olettaa, että hän oli palvellut aikaisemmin siinä 72 apostolin ryhmässä, jonka Jeesus oli lähettänyt julistamaan Jumalan valtakuntaa eri puolille Juudeaa.
Klemens Aleksandrialainen (n. 150 - 216), yksi varhaisista kirkon opettajista, selitti, ettei Jeesus tuolloin valinnut Mattiasta seuraajakseen sen tähden, mitä mies silloin oli, vaan siksi, mitä tästä oli vielä tuleva. Klemensin mukaan hyvä paimen siis tiesi jo ennalta, millainen asema ja nousu arvoon arvaamattomaan Mattiasta odotti tulevaisuudessa - vaikka kenelläkään muulla ei siitä ollut vielä harmainta aavistusta.
Toki häneen, kuten muihinkin alkuseurakunnan pyhiin, on liitetty sittemmin paljon perimätietoa. Kreikkalaiskatolisen tradition mukaan Mattias nimityksensä jälkeen levitti evankeliumia ensin Jerusalemissa ja Juudeassa muiden apostolien tavoin, mutta siirtyi tämän jälkeen pohjoisemmas Mustanmeren rannikolle, nykyisen Georgian alueelle. Siellä ja Turkissa on useampikin hautapaikka, joiden väitetään olevan kolmannentoista apostolin viimeinen leposija. Erään toisen tarinan mukaan hän läksi lähetystyöhön "ihmissyöjäbarbaarien" keskelle. Hippolytos Roomalaisen (170 - 235) mukaan Mattias sai nukkua rauhassa pois Jerusalemissa korkeaan ikään ehtineenä, vaikka epämääräisempien pyhimyskertomusten mukaan hän kärsikin marttyyrikuoleman (kuten katsottiin asiaankuuluvaksi kaikille vähänkään merkittävimmille pyhimyksille). Toisinaan apostoli Mattias onkin sekoitettu samannimiseen Jerusalemiin piispaan, joka kuoli vuoden 120 paikkeilla. Kyse oli tuskin samasta miekkosesta.
Muun muassa Origenes (185 - 232) ja Eusebios (n. 260 - 340) mainitsevat omissa kirjoituksissaan salaperäisen Mattiaan evankeliumin, mutta tätä opusta ei ole säilynyt meidän päiviimme. Kirkkoisien teksteistä päätellen sitä ei kuitenkaan pidetti autenttisena vaan hereettisenä kokoelmana.
Roomalaiskatolisessa kirkossa Mattiaksen muistopäivää vietetään toukokuun 14. päivänä. Hänet on nimitetty muun muassa alkoholistien ja räätälien suojeluspyhimykseksi.
Kertomus Mattiaksesta on puhutteleva myös nykypäivän kristitylle. Kirkkoisä Klemensin sanoin Jeesus ei valinnut Mattiasta alun alkujaan omiensa joukkoon siksi, että tämä olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen ihminen - vaan sen tähden, mihin hänellä oli valmiudet kasvaa. Apostoliksi ei tultu yhdessä yössä, vaan pitkän tien ja näennäisen sattumanvaraisuuden kautta. Silti Jumala näki kaikki nuo tulevaisuuden mahdollisuudet Mattiaksessa jo alusta pitäen - itsehän Hän oli nämä siemenet hyvyydessään ja viisaudessaan kylvänyt kolmannentoista opetuslapsen sydämeen. Eikö sama voisi päteä sinuunkin?
Mattias (hepr. Mattitjahu, samaa juurta kuin toisen opetuslapsen Matteuksen nimi) valittiin kahdentoista opetuslapsen "johtoryhmään" sen jälkeen, kun Juudas Iskariot oli kavaltanut Jeesuksen ja sitten surmannut itsensä. Pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Pietari keräsi Apostolien tekojen (1:15-26) mukaan koolle satakaksikymmentä opetuslasta, jotka olivat siihen aikaan Jerusalemissa, ja perusteli heille, että Juudaksen tilalle olisi nyt valittava uusi apostoli. Koska Jeesus itse ei ollut nyt osoittamassa ketään sormellaan, päätettiin asiasta heittää arpaa, jotta Jumalan käsi voisi vaikuttaa lopputulokseen. Opetuslasten karsintakierroksesta valittiin kaksikko, joka oli kulkenut Mestarin matkassa aina siitä lähtien, kun tämä oli saanut kasteen Johannes Kastajalta. He olivat Mattias sekä Joosef Barsabbas, lisänimeltään Justus eli "oikeamielinen". Kaikki opetuslapset rukoilivat yhdessä Jumalan johdatusta, ja sen jälkeen heitettiin noppaa. Valinta osui Mattiakseen, joka näin liitettiin kahdenneksitoista opetuslapseksi.
Näyttää siltä, että Pietari ja muut johtavassa asemassa olevat opetuslapset katsoivat tärkeäksi keskittyä joukkojensa kokoamiseen uudelleen tilanteessa, joka oli monin tavoin vaikea Jeesusta seuranneille miehille ja naisille. Kirvelipä varmasti myös Juudaksen petos karvaasti koko opetuslapsijoukkoa. Mattiaan valinnalla pyrittiin eheyttämään ja lääkitsemään näitä haavoja - ja lisäksi varmasti pitämään kiinni siitä käytännöstä, jonka Jeesus oli alulle pannut. Luku kaksitoista oli juutalaisessa ajattelussa tärkeä, ja Pietari kumppaneineen tahtoi sen säilyttää. Jos kerran "uuden Israelin", Jumalan valtakunnan, oli tarkoitus syntyä Jeesuksen omien kautta, oli siis asianmukaista, että jokainen kahdestatoista heimosta oli näin symbolisesti edustettuna.
Taiteessa Mattias kuvataan toisinaan kirveen kanssa. Hän ei ollut metsuri, vaan erään legendan mukaan kiukkuiset juutalaiset mestasivat hänet Jerusalemissa.
Pian Mattiaan valinnan jälkeen koittikin helluntaipäivä, jolloin Pyhä Henki vuodatettiin jälleen "kokonaisen" opetuslapsijoukon ylle.
Mattias oli kaiken kaikkiaan selvästi hyvin tunnettu ja arvossapidetty mies tässä opetuslasten sankassa joukossa. Jeesuksellekin hänen oli täytynyt olla läheinen ja rakas, olihan hän pysynyt aivan alusta saakka opettajansa matkassa. Kuitenkaan Uuden testamentin sivuilla ei kerrota hänestä tämän enempää. Evankeliumien tapahtumien yhteydessä häntä ei mainita lainkaan. Hän jää yhdeksi nimettömäksi siinä suuressa oppilaiden joukossa, joka kulki Nasaretilaisen matkassa. Lienee silti melko turvallista olettaa, että hän oli palvellut aikaisemmin siinä 72 apostolin ryhmässä, jonka Jeesus oli lähettänyt julistamaan Jumalan valtakuntaa eri puolille Juudeaa.
Klemens Aleksandrialainen (n. 150 - 216), yksi varhaisista kirkon opettajista, selitti, ettei Jeesus tuolloin valinnut Mattiasta seuraajakseen sen tähden, mitä mies silloin oli, vaan siksi, mitä tästä oli vielä tuleva. Klemensin mukaan hyvä paimen siis tiesi jo ennalta, millainen asema ja nousu arvoon arvaamattomaan Mattiasta odotti tulevaisuudessa - vaikka kenelläkään muulla ei siitä ollut vielä harmainta aavistusta.
Toki häneen, kuten muihinkin alkuseurakunnan pyhiin, on liitetty sittemmin paljon perimätietoa. Kreikkalaiskatolisen tradition mukaan Mattias nimityksensä jälkeen levitti evankeliumia ensin Jerusalemissa ja Juudeassa muiden apostolien tavoin, mutta siirtyi tämän jälkeen pohjoisemmas Mustanmeren rannikolle, nykyisen Georgian alueelle. Siellä ja Turkissa on useampikin hautapaikka, joiden väitetään olevan kolmannentoista apostolin viimeinen leposija. Erään toisen tarinan mukaan hän läksi lähetystyöhön "ihmissyöjäbarbaarien" keskelle. Hippolytos Roomalaisen (170 - 235) mukaan Mattias sai nukkua rauhassa pois Jerusalemissa korkeaan ikään ehtineenä, vaikka epämääräisempien pyhimyskertomusten mukaan hän kärsikin marttyyrikuoleman (kuten katsottiin asiaankuuluvaksi kaikille vähänkään merkittävimmille pyhimyksille). Toisinaan apostoli Mattias onkin sekoitettu samannimiseen Jerusalemiin piispaan, joka kuoli vuoden 120 paikkeilla. Kyse oli tuskin samasta miekkosesta.
Joissakin vanhoissa käsikirjoituksissa Mattiaan vaihtoehtoiseksi nimeksi on annettu Tolmai. Kiinnostavaksi asian tekee se, että opetuslapsi Bartolomeuksen nimi Bar-Tolmai merkitsee "Tolmain poikaa". Olisiko "Mattias Tolmai" voinut siis olla Bartolomeuksen isäukko?
Muun muassa Origenes (185 - 232) ja Eusebios (n. 260 - 340) mainitsevat omissa kirjoituksissaan salaperäisen Mattiaan evankeliumin, mutta tätä opusta ei ole säilynyt meidän päiviimme. Kirkkoisien teksteistä päätellen sitä ei kuitenkaan pidetti autenttisena vaan hereettisenä kokoelmana.
Roomalaiskatolisessa kirkossa Mattiaksen muistopäivää vietetään toukokuun 14. päivänä. Hänet on nimitetty muun muassa alkoholistien ja räätälien suojeluspyhimykseksi.
Kertomus Mattiaksesta on puhutteleva myös nykypäivän kristitylle. Kirkkoisä Klemensin sanoin Jeesus ei valinnut Mattiasta alun alkujaan omiensa joukkoon siksi, että tämä olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen ihminen - vaan sen tähden, mihin hänellä oli valmiudet kasvaa. Apostoliksi ei tultu yhdessä yössä, vaan pitkän tien ja näennäisen sattumanvaraisuuden kautta. Silti Jumala näki kaikki nuo tulevaisuuden mahdollisuudet Mattiaksessa jo alusta pitäen - itsehän Hän oli nämä siemenet hyvyydessään ja viisaudessaan kylvänyt kolmannentoista opetuslapsen sydämeen. Eikö sama voisi päteä sinuunkin?
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi
Ei kommentteja