Jeesus ja kaverit
Kohtaamme Raamatun lehdillä joukoittain kiinnostavia, kummallisia ja arvoituksellisia henkilöitä. Toiset ovat sankareita, toiset konnia. Keitä he kaikki oikein ovat miehiään ja naisiaan? Tässä blogissa Masa ottaa Jeesuksen kavereista selvää!
24.3.2014 8.22
Arkkienkeli Gabriel
Ei liene sattumaa, että Gabrielin ja Kaapon nimipäivä osuu kalenterissamme niin lähekkäin marianpäivän kanssa, jota vietettiin viime sunnuntaina. Marianpäivänähän muistellaan Jeesuksen äitiä ja hänen saamaansa jumalallista ilmoitusta tulevan lapsensa suuresta tehtävästä. Viestinviejänä toimi enkeli Gabriel, joka on saanut tämän kunnian ohella olla toinen nimetyistä enkeleistä Raamatussa (toinen on Mikael). Se saattaa kuulostaa erikoiselta, kun ottaa huomioon, miten usein raamatunkertomuksissa esiintyy enkeli; mutta tavallisesti he ilmaisevat pelkästään Jumalan läsnäoloa ja Hänen viestiään ihmisille. Näiden sanansaattajien joukossa Gabrielin osa on poikkeuksellisen juhlava - mutta mitä kaikkea Raamattu hänestä kertoo?
Gabriel (sekä myös Mikael) mainitaan molemmissa evankeliumeissa. Hänen hepreankielinen nimensä Gavri'el merkitsee joko "Jumalan miestä" tai "Jumala on väkevyyteni". Vanhassa testamentissa hän esiintyy ensimmäisen kerran Danielin kirjassa, johon on koottu apokalyptisia eli lopunajallisia ennustuksia ja näkykokemuksia. Gabriel ilmestyy profeetta Danielin avuksi ja auttaa häntä tekemään selkoa obskuranteista näyistään (Dan. 8:15-26, 9:21-27). Näissä kohtauksissa enkeliä kuvataan "miehen kaltaiseksi olennoksi" (Dan. 8:15) ja "nopeasti lentäväksi mieheksi" (Dan. 9:21). Lisäksi rabbiininen traditio on yhdistänyt Gabrielin joihinkin muihin Vanhassa testamenteissa esiintyneisiin "Herran enkeleihin", ja juutalaisuudessa häntä on toisinaan pidetty esimerkiksi Sodoman tuhoajana.
Uudessa testamentissa Gabrielin tehtävänä on jälleen toimia Jumalan sanansaattajana. Nimeltä hänet mainitaan ainoastaan Luukkaan evankeliumissa, kahdesti. Ensin hänet lähetetään Sakariaan, Elisabetin miehen, tykö ilmoittamaan tälle vanhan vaimon raskaudesta ja Johannes Kastajan tulevasta syntymästä. Gabriel kertoo olevansa "yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä" (Luuk. 1:19). Kun Sakarias on skeptinen iäkkään vaimonsa hedelmällisyydestä, Gabriel salpaa hänen puhekykynsä rangaistukseksi siitä, että hän epäili enkelin sanoja. (Luuk. 1:11-20)
Seuraavaksi Gabrielin työlistalla on Marian kohtaaminen. Odottamaton vieras tervehtii nuorta neitoa kuuluisilla sanoilla, joiden pohjalta on laadittu sittemmin muun muassa katolilaisille hyvin rakas Ave Maria -rukous. Gabriel neuvoo Mariaa antamaan pojalle nimeksi Jeesus, kertoo tätä odottavasta suuresta tulevaisuudesta ja paljastaa lopuksi tytön sukulaisnaisen Elisabetin odottavan. (Luuk. 1:26-38)
Raamatussa Gabrielia kutsutaan vain enkeliksi, mutta juutalais-kristillinen traditio on pitänyt häntä arkkienkelinä eli ylienkelinä jo helleenisen juutalaisuuden ajoista asti. Gabrielilla on näyttäviä rooleja apokryfisessa kirjallisuudessa. Esimerkiksi antediluviaanisessa eli vedenpaisumusta edeltävässä Ensimmäisessä Henokin kirjassa Gabriel johtaa enkelien "puhdistusjoukkoja" surmaamaan hirviömäiset nephil-olennot, Genesiksen "jättiläiset" (1. Moos. 6:4), jotka ovat syntyneet langenneiden enkeleiden ja ihmisnaisten välisistä luonnottomista liitoista.
Kristillisessä perinteessä Gabrielia on rakastettu erityisesti armon ja lohdutuksen enkelinä, siinä missä hänen vastaparinsa Mikael taas on nähty enemmänkin tuomion ankarana toimeenpanijana. Koska Danielin kirjan ennustukset liittyvät tulevaan "Ihmisen Poikaan", Gabrielia on pidetty inkarnaatiolle ja Vapahtajan pelastustyölle omistautuneena enkelinä. Niinpä hänen on epäilty olleen myös se enkeli, joka ilmestyi unessa Joosefille (mm. Matt. 1:20) ja lohdutti Jeesusta Getsemanessa (Luuk. 22:43). Katolisessa kirkossa hänen muistopäiväänsä vietetään syyskuun 29. päivänä yhdessä Mikaelin ja Rafaelin kanssa. Asemalleen sopivasti häntä pidetään esimerkiksi postimiesten ja muiden viestintämaailmassa työskentelevien suojeluspyhimyksenä.
Meille tuttu perinne, joka yhdistää nimenomaan Gabrielin tuomiopäivän pasuunaa puhaltavaan enkeliin, on tunnettu jo 1400-luvun taiteessa, ja varhaisin kirjallinen maininta esiintyy John Miltonin upeassa Kadotettu paratiisi -runoelmassa vuodelta 1667.
Arkkienkeli on löytänyt paikkansa myös kristinuskon ulkopuolelta. Muslimit pitävät häntä suuressa arvossa ja katsovat juuri hänen olleen se enkeli, joka ilmoitti profeetta Muhammadille Koraanin. Mormonit taas katsovat Gabrielin eläneen maan päällä arkinrakentaja-Nooana.
Koska Raamatun Kaapo on yksi harvoja nimeltä tunnettuja raamatullisia enkeleitä, hän on saanut (joskus kyseenalaisenkin) kunnian esiintyä hyvin tiheään niin kirjallisuudessa, maalaustaiteessa, elokuvissa kuin näytelmissäkin. Yhdessä Mikaelin kanssa hän on kiistatta maailman kuuluisin enkeli!
Gabriel (sekä myös Mikael) mainitaan molemmissa evankeliumeissa. Hänen hepreankielinen nimensä Gavri'el merkitsee joko "Jumalan miestä" tai "Jumala on väkevyyteni". Vanhassa testamentissa hän esiintyy ensimmäisen kerran Danielin kirjassa, johon on koottu apokalyptisia eli lopunajallisia ennustuksia ja näkykokemuksia. Gabriel ilmestyy profeetta Danielin avuksi ja auttaa häntä tekemään selkoa obskuranteista näyistään (Dan. 8:15-26, 9:21-27). Näissä kohtauksissa enkeliä kuvataan "miehen kaltaiseksi olennoksi" (Dan. 8:15) ja "nopeasti lentäväksi mieheksi" (Dan. 9:21). Lisäksi rabbiininen traditio on yhdistänyt Gabrielin joihinkin muihin Vanhassa testamenteissa esiintyneisiin "Herran enkeleihin", ja juutalaisuudessa häntä on toisinaan pidetty esimerkiksi Sodoman tuhoajana.
Uudessa testamentissa Gabrielin tehtävänä on jälleen toimia Jumalan sanansaattajana. Nimeltä hänet mainitaan ainoastaan Luukkaan evankeliumissa, kahdesti. Ensin hänet lähetetään Sakariaan, Elisabetin miehen, tykö ilmoittamaan tälle vanhan vaimon raskaudesta ja Johannes Kastajan tulevasta syntymästä. Gabriel kertoo olevansa "yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä" (Luuk. 1:19). Kun Sakarias on skeptinen iäkkään vaimonsa hedelmällisyydestä, Gabriel salpaa hänen puhekykynsä rangaistukseksi siitä, että hän epäili enkelin sanoja. (Luuk. 1:11-20)
Seuraavaksi Gabrielin työlistalla on Marian kohtaaminen. Odottamaton vieras tervehtii nuorta neitoa kuuluisilla sanoilla, joiden pohjalta on laadittu sittemmin muun muassa katolilaisille hyvin rakas Ave Maria -rukous. Gabriel neuvoo Mariaa antamaan pojalle nimeksi Jeesus, kertoo tätä odottavasta suuresta tulevaisuudesta ja paljastaa lopuksi tytön sukulaisnaisen Elisabetin odottavan. (Luuk. 1:26-38)
Raamatussa Gabrielia kutsutaan vain enkeliksi, mutta juutalais-kristillinen traditio on pitänyt häntä arkkienkelinä eli ylienkelinä jo helleenisen juutalaisuuden ajoista asti. Gabrielilla on näyttäviä rooleja apokryfisessa kirjallisuudessa. Esimerkiksi antediluviaanisessa eli vedenpaisumusta edeltävässä Ensimmäisessä Henokin kirjassa Gabriel johtaa enkelien "puhdistusjoukkoja" surmaamaan hirviömäiset nephil-olennot, Genesiksen "jättiläiset" (1. Moos. 6:4), jotka ovat syntyneet langenneiden enkeleiden ja ihmisnaisten välisistä luonnottomista liitoista.
Kristillisessä perinteessä Gabrielia on rakastettu erityisesti armon ja lohdutuksen enkelinä, siinä missä hänen vastaparinsa Mikael taas on nähty enemmänkin tuomion ankarana toimeenpanijana. Koska Danielin kirjan ennustukset liittyvät tulevaan "Ihmisen Poikaan", Gabrielia on pidetty inkarnaatiolle ja Vapahtajan pelastustyölle omistautuneena enkelinä. Niinpä hänen on epäilty olleen myös se enkeli, joka ilmestyi unessa Joosefille (mm. Matt. 1:20) ja lohdutti Jeesusta Getsemanessa (Luuk. 22:43). Katolisessa kirkossa hänen muistopäiväänsä vietetään syyskuun 29. päivänä yhdessä Mikaelin ja Rafaelin kanssa. Asemalleen sopivasti häntä pidetään esimerkiksi postimiesten ja muiden viestintämaailmassa työskentelevien suojeluspyhimyksenä.
Meille tuttu perinne, joka yhdistää nimenomaan Gabrielin tuomiopäivän pasuunaa puhaltavaan enkeliin, on tunnettu jo 1400-luvun taiteessa, ja varhaisin kirjallinen maininta esiintyy John Miltonin upeassa Kadotettu paratiisi -runoelmassa vuodelta 1667.
Arkkienkeli on löytänyt paikkansa myös kristinuskon ulkopuolelta. Muslimit pitävät häntä suuressa arvossa ja katsovat juuri hänen olleen se enkeli, joka ilmoitti profeetta Muhammadille Koraanin. Mormonit taas katsovat Gabrielin eläneen maan päällä arkinrakentaja-Nooana.
Koska Raamatun Kaapo on yksi harvoja nimeltä tunnettuja raamatullisia enkeleitä, hän on saanut (joskus kyseenalaisenkin) kunnian esiintyä hyvin tiheään niin kirjallisuudessa, maalaustaiteessa, elokuvissa kuin näytelmissäkin. Yhdessä Mikaelin kanssa hän on kiistatta maailman kuuluisin enkeli!
Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi
Suomen uskonnon opetuksessa on paljon puutteita.