Pispalan kirkko
Pispalan kirkko on osa Ala-Pispalan kulttuurimaisemaa ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Vuonna 1971 käyttöön vihitty kirkkosali jatkaa vuonna 1949 valmistuneen seurakuntatalon tarinaa. Kirkon tiloissa kohtaavat eri aikakausien arkkitehtuuri, keskiaikainen esineistö ja elävä seurakuntaelämä.
Pispalan valtatie 16, 33250 Tampere
Max 250 henkilöä
Esteettömyys
Esteetön sisäänkäynti tapahtuu pääovesta (kadunsuuntaisen talon takana). Ovet avautuvat automaattisesti.
Pyörätuolimerkillä merkitty pysäköintipaikka löytyy kirkon pääoven vierestä; pääovi on kadunsuuntaisen talon takana.
Esteetön pääsy kirkkosaliin, Silmukkaan ja seurakuntasaliin.
Nuorisotila Pirkkoon on esteetön sisäänkäynti talon päädystä ulkokautta.
Esteetön WC sijaitsee pääaulassa.
Induktiosilmukka on kirkkosalissa.
Isotekstiset pistevirsikirjat ovat kirkkosalissa oven vieressä.
- esteetön sisäänkäynti
- esteetön tila
- esteetön WC
- Induktiosilmukka
- lastenhoitopiste
- liikuntaesteisten pysäköintipaikka
- pistevirsikirjat
- tila kuvailutulkattu
Tilan varustelu
Esitysnäytön käyttöohjeet: käyttöä varten täytyy olla mukana oma kannettava tietokone, johon kirkkotilan esitysnäyttö yhdistetään.
- esitysnäyttö
- kastemalja
- piano/flyygeli
- äänentoisto
Historia ja rakennus
Pispalan kirkko sijaitsee Ala-Pispalassa ja kuuluu Harjun seurakuntaan. Se toimii vuonna 1949 valmistuneen seurakuntatalon yhteydessä, jonka suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.
Pispalan puinen kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1968. Uusi kirkkosali rakennettiin seurakuntatalon laajennukseksi arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnitelmien mukaan, ja kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1971.
Rakennus muodostaa suojellun ja rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Monille pispalalaisille kirkko on ollut tärkeä paikka elämän käännekohdissa – kasteissa, rippijuhlissa, vihkimisissä ja jumalanpalveluksissa.
Peruskorjaukset ja uudistukset
Kirkkoon ja seurakuntataloon tehtiin ulkoremontti vuosina 1996–1997.
Laaja peruskorjaus toteutettiin vuosina 2017–2019. Piispa Matti Repo siunasi uudistetun kirkon käyttöön loppiaisena 6.1.2019.
Uudistuksessa rakennukseen lisättiin monitoimitila Akvaario, joka yhdistää seurakuntatalon ja kirkkosalin. Uudistuneissa tiloissa toimivat muun muassa diakonian avoin olohuone, nuorten aikuisten Varikko-yhteisö ja nuorten olkkari Pirkko.
Kirkkosali
Kirkkosali on avara, korkea ja epäsymmetrinen tila. Urut sijaitsevat salin oikealla puolella. Irtokalusteet mahdollistavat tilan muuntelun eri tilaisuuksia varten.
Kirkossa on 330 istumapaikkaa. Akustiikka soveltuu hyvin sekä jumalanpalveluksiin että konserttikäyttöön.
Kirkkosalin vanhimpaan esineistöön kuuluvat keskiaikainen puinen krusifiksi ja renessanssityylinen saarnatuoli, jotka ovat peräisin muinaisesta Harjun kappelikirkosta (n. 1639–1858).
Alttaritaulut
Pispalan kirkossa on kaksi alttaritaulua, jotka vuorottelevat kirkkovuoden mukaan.
Kaikkivaltias
Kaikkivaltias on Annukka Laineen vuonna 2005 valmistunut kolmiosainen öljymaalaus. Keskiosassa on Kristuksen kasvokuva, sivuilla enkelihahmot.
Teoksen symboliikka on runsas: tähdet viittaavat opetuslapsiin ja Israelin kahteentoista sukukuntaan, ja A ja O (Alfa ja Omega) kuvaavat alkua ja loppua. Kaikkivaltias on esillä suurimman osan kirkkovuotta.
Immanuel – Jumala kanssamme
Immanuel on Annukka Laineen maalaus vuodelta 2005. Se esittää äitiä ja lasta ja on esillä ensimmäisestä adventista loppiaiseen.
Adventtina maalaus siirretään alttaritriptyykin keskelle Kaikkivaltiaan tilalle, ja sivutaulujen kääntöpuolen maalaukset tulevat esiin.
Krusifiksi ja saarnatuoli
Pispalan kirkon krusifiksi on noin kaksi metriä korkea puuveistos, peräisin Harjun vanhasta kappelikirkosta. Sen alkuperästä ei ole varmuutta: sen on arveltu olevan 1600-luvun alun saksalaista käsityötä tai mahdollisesti Suomessa valmistettu.
Saarnatuoli edustaa 1600-luvun renessanssityyliä ja on koristeltu taidokkain puuleikkauksin. Osa rakenteista on säilynyt Harjun vanhasta kirkosta, ja nykyinen kokonaisuus on koottu entisöityjen osien pohjalta.
Urut
Pispalan kirkko sai uudet urut vuonna 2011. Ne vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 27.11.2011.
Martti Porthanin urkurakentamon toteuttamat urut ovat Gottfried Silbermann -tyyliurut. Ne ovat Tampereen ensimmäiset barokkiurut ja soveltuvat erityisesti barokin ajan musiikkiin. Uruissa on 24 äänikertaa kahdella sormiolla ja jalkiolla.
Pispalan lähetyskynttelikkö
Pispalan kirkon maapallon muotoinen lähetyskynttelikkö sai innoituksensa Uppsalan tuomiokirkosta vuonna 1968. Harjun kirkkoherra Erkki Malkavaara toivoi vastaavaa Pispalan uuteen kirkkoon.
Kynttelikön takoi Pelastusarmeijan brigadööri Antti Virta, ja se valmistui kirkon vihkiäisiin vuonna 1971. Se on ollut vuosikymmenten ajan osa kirkon lähetystyön tukemista.
Peruskorjauksen ajaksi kynttelikkö siirrettiin varastoon, mutta se on sittemmin palautettu takaisin kirkkoon.
