Jeesus ja kaverit
Kohtaamme Raamatun lehdillä joukoittain kiinnostavia, kummallisia ja arvoituksellisia henkilöitä. Toiset ovat sankareita, toiset konnia. Keitä he kaikki oikein ovat miehiään ja naisiaan? Tässä blogissa Masa ottaa Jeesuksen kavereista selvää!
25.2.2015 13.03
Apostoli Andreas
Andreas "Pietarin veli" tapaa jäädä velipoikansa varjoon, mutta aivan syyttä!
Jeesuksen seuraajiensa ja oppilaidensa sankasta joukosta valitsemansa kaksitoista opetuslasta edustivat modernisti sanottuna useaa sosioekonomista luokkaa, mutta aivan erityisen edustettuja olivat kalastajat. Tuosta ammattikunnasta liittyi Vapahtajan lähimpien työtovereiden piiriin peräti neljä miestä. Heitä yhdisti moni seikka: he olivat kaikki Jeesuksen ensimmäisten opetuslasten joukossa, kulkivat hänen mukanaan alusta saakka, ja olivat kotoisin samalta paikkakunnalta. He muodostivat myös kaksi veljesparia. Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes olivat Jeesuksen serkkuja äitinsä Salomen kautta, mutta toinen parivaljakko, Simon Pietari ja Andreas, tulivat Nasaretilaiselle tutuksi toisenlaisten sattumusten myötä. Noista kahdesta ylivertaisen paljon enemmän huomiota ja mainetta on niittänyt Simon, jolle Jeesus antoi vielä lempinimen Pietari eli "Kallio" (Matt. 16:18; Joh. 1:42).
Andreas ei kuitenkaan ansaitse jäädä veljensä varjoon, sillä on paljon mahdollista, ettei Simon olisi ilman häntä milloinkaan päässyt tutustumaan tuohon rakennusmiehestä rabbiksi ryhtyneeseen arvoitukselliseen mieheen.
Mitä Andreaasta sitten ylipäätään tiedetään? Evankeliumit kertovat hänestä perustiedot, enemmän kuin monesta muusta opetuslapsesta. Hänen isänsä nimi oli Joona (Matt. 16:17; Joh. 1:42), jonka voidaan hyvällä syyllä olettaa harjoittaneen samaa ammattia kuin poikiensa. Perheen kotipaikka oli Betsaida (Joh. 1:44), Gennesaretinjärven itärannan pieni kyläpahanen, jonka nimi merkitsee osuvasti "kalastuksen taloa". Se sijaitsi aivan suuremman Kapernaumin kaupungin liepeillä ja oletettavasti palveli sen kalasatamana. Vain joidenkin virstojen päässä Jordan-virran uoma liplatteli verkalleen aloitellen matkaansa Kuolleeseenmereen, ja näillä seuduin muuan tuttu partaniekka Johannes Kastaja alkoi julistaa äänenä autiomaassa noin vuonna 30 jälkeen Kristuksen syntymän.
Uuden profeetan maine kiiri myös Andreaan korviin, ja hän etsiytyi Johanneksen luo kuuntelemaan hänen opetuksiaan. Luultavasti hän sai Johannekselta kasteenkin. Kun Jeesus sitten saapui Jordanille ja Johannes nimesi hänet siksi, jota oli odottanut, Andreas ja eräs toinen Kastajan oppilaista halusivat lähteä seuraamaan Jeesusta. Kun Jeesus aloitti julkisen saarnatyönsä Kapernaumissa, Andreas tarjosi hänelle majapaikan omasta kodistaan ja esitteli hänet veljelleen Simonille. Köyhiä kun olivat, pojat asuivat yhä saman katon alla, ja täällä Jeesus paransi Pietarin anopin, joka oli kuumeessa hänen saavuttuaan paikalle. (Mark. 1:29-34; Matt. 8:14-17; Joh. 1:35-42)
Kun Jeesus sitten lähti Kapernaumista ja alkoi kulkea laajemmin Galileassa opettamassa ihmisiä, hän kutsui Andreaan veljineen mukaansa. He olivat evankeliumin mukaan ensimmäiset, jotka saivat Mestarilta kutsun. "Tulkaa minun mukaani", Jeesus kehotti, "ja minä teen teistä ihmisten kalastajia." (Mark. 1:16-18; Matt. 4:18-20) Nähtyään, mitä kaikkea Jeesus oli ihmisten ja heidän omankin perheensä hyväksi Betsaidassa ja Kapernaumissa tehnyt, Andreas liittyi veljensä kanssa hänen matkaansa. Myöhemmin hän valitsi Andreaan yhdeksi kahdestatoista apostolistaan (Mark. 3:18; Matt. 10:2; Luuk. 6:14).
Opetuslasten joukossa Andreaasta tuli mitä ilmeisimmin arvostettu johtaja ja yksi Jeesuksen luottomiehistä. Muiden päivitellessä suuren ihmisjoukon muonitustarpeita Andreas rohkaistui tuomaan Jeesuksen luo pojan, jolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa (Joh. 6:9). Kun he olivat saapuneet pääsiäisjuhlien alla Jerusalemiin, ja kaupungin kreikkalaiset etsivät audienssia Jeesukselta kreikankieltä taitavan Filippuksen välityksellä, tämä kysyi asiasta ensin Andreaalta, ennen kuin he menivät yhdessä opettajansa luo (Joh. 12:20-22).
Kovin paljon muuta Andreaasta ei evankeliumeissa sitten kerrotakaan. Hän saattoi olla yksi nimeämättömistä opetuslapsista, jotka olivat Gennesaretinjärvellä kalastamassa, kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi heille (Joh. 21:2), ja hän pysytteli tiiviisti muiden ystäviensä joukossa, kun alkuseurakunta kokoontui pääsiäisen tapahtumia seuranneina viikkoina (Ap. t. 1:13). Tämän jälkeen hänen tulevat tekonsa jäävätkin erilaisten perimätietojen, kirkkojen "virallisen" tradition ja pyhimyslegendojen varaan.
Tunnetuimpien kertomusten, muun muassa varhaisena kirkkohistorioitsijana kunnostautuneen Eusebioksen (n. 260 - 340) mukaan Andreas lähti myöhemmin Jerusalemista ja saarnasi evankeliumia skyyttiläisille kansoille. Skyyteillä tarkoitetaan myöhäisantiikissa Mustanmeren rannikolla asuneita ratsastajaheimoja, jotka olivat hurjien soturien maineessa. Nykyään ortodoksisessa perinteessä häntä kunnioitetaankin Venäjän, Ukrainan ja Romanian suojeluspyhimyksenä. Varsinkin bysanttilaiset kertoivat mielellään tarinaa, jonka mukaan juuri apostoli Andreas olisi perustanut sittemmin Konstantinopolin patriarkaatiksi muotoutuneen piispanistuimen.
Apokryfinen kirjoituskokoelma Andreaan teot, joka on ajoitettu 200-luvulle, pitää sisällään niin rikasta mielikuvituksen lentoa, ettei sitä koskaan hyväksytty osaksi virallista kirjoitusten kaanonia. Andreaan kerrotaan esimerkiksi tulleen ristiinnaulituksi ja silti pitäneen kolmen päivän ajan saarnoja teloituspaikallaan, mikä edustaa jo melkoista työmoraalia.
Tradition mukaan Andreas kärsi marttyyrikuoleman ristiinnaulitsemalla; katolisen kirkon mukaan tämä tapahtui marraskuun 30. päivänä vuonna 60, siis keisari Neron hallitusaikana. Sydänkeskiajalla yleistyi käsitys, jonka mukaan Andreaan risti olisi ollut X:n muotoinen, koska hän pyysi, ettei häntä, kurjaa ja arvotonta miestä, teloitettaisi samalla tavalla kuin Kristusta. Tämä Andreaan risti löytyykin nykyisin esimerkiksi Skotlannin lipusta. Andreasta pidetään Skotlannin suojeluspyhimyksenä, ja hänen kulttinsa pyhäinjäännöksineen ulottuu aina 700-luvulle saakka. Muuan kreikkalainen munkki sai tarinan mukaan ilmestysnäyn, jossa häntä kehotettiin viemään Andreaan reliikit (muun muassa polvilumpio) "maailman ääriin", jotta ne pysyisivät turvassa - ja jostain syystä Suomen kurjien pakanakankaiden sijasta munkki tulkitsi tämän Skotlannin ylämaiksi. Andreaan muistopäivänsä (30.11.) on samalla Skotlannin kansallispäivä.
Katolisessa kirkossa pyhää Andreasta kunnioitetaan kalastajien, kehrääjien, vanhojenpiikojen, kihdistä kärsivien ja kurkkukipuisten suojeluspyhimyksenä.
Jeesuksen opetuslapsien joukossa Andreas edustaa jonkinlaista juurevaa kansanviisautta. Hän on "pelkkä" köyhä ja oppimaton kalastaja, mutta silti kiinnostunut syvällisistä kysymyksistä. Hän etsi vastauksia Johannes Kastajalta, ja hän oli ensimmäisten joukossa, jotka hylkäsivät vanhan elämänsä ja omistivat uuden polkunsa Jeesuksen seuraamiselle. Ilman häntä Simon Pietari ei ehkä koskaan olisi löytänyt paikkaansa Jeesuksen opetuslapsien riveissä. Moni asia olisi jäänyt tapahtumatta, ellei hän olisi ottanut vaarin Johanneksen sanoista ja myöhemmin pyytänyt Jeesusta mukaansa vaatimattomaan kotiinsa. Ja Jeesushan tuli, kun pyydettiin.
Andreas ei kuitenkaan ansaitse jäädä veljensä varjoon, sillä on paljon mahdollista, ettei Simon olisi ilman häntä milloinkaan päässyt tutustumaan tuohon rakennusmiehestä rabbiksi ryhtyneeseen arvoitukselliseen mieheen.
Mitä Andreaasta sitten ylipäätään tiedetään? Evankeliumit kertovat hänestä perustiedot, enemmän kuin monesta muusta opetuslapsesta. Hänen isänsä nimi oli Joona (Matt. 16:17; Joh. 1:42), jonka voidaan hyvällä syyllä olettaa harjoittaneen samaa ammattia kuin poikiensa. Perheen kotipaikka oli Betsaida (Joh. 1:44), Gennesaretinjärven itärannan pieni kyläpahanen, jonka nimi merkitsee osuvasti "kalastuksen taloa". Se sijaitsi aivan suuremman Kapernaumin kaupungin liepeillä ja oletettavasti palveli sen kalasatamana. Vain joidenkin virstojen päässä Jordan-virran uoma liplatteli verkalleen aloitellen matkaansa Kuolleeseenmereen, ja näillä seuduin muuan tuttu partaniekka Johannes Kastaja alkoi julistaa äänenä autiomaassa noin vuonna 30 jälkeen Kristuksen syntymän.
Uuden profeetan maine kiiri myös Andreaan korviin, ja hän etsiytyi Johanneksen luo kuuntelemaan hänen opetuksiaan. Luultavasti hän sai Johannekselta kasteenkin. Kun Jeesus sitten saapui Jordanille ja Johannes nimesi hänet siksi, jota oli odottanut, Andreas ja eräs toinen Kastajan oppilaista halusivat lähteä seuraamaan Jeesusta. Kun Jeesus aloitti julkisen saarnatyönsä Kapernaumissa, Andreas tarjosi hänelle majapaikan omasta kodistaan ja esitteli hänet veljelleen Simonille. Köyhiä kun olivat, pojat asuivat yhä saman katon alla, ja täällä Jeesus paransi Pietarin anopin, joka oli kuumeessa hänen saavuttuaan paikalle. (Mark. 1:29-34; Matt. 8:14-17; Joh. 1:35-42)
Itäisessä kirkkoperinteessä Andreas on tapana kuvata ikoneissa hellyttävän takkutukkaisena ja -partaisena "resupekkana".
Kun Jeesus sitten lähti Kapernaumista ja alkoi kulkea laajemmin Galileassa opettamassa ihmisiä, hän kutsui Andreaan veljineen mukaansa. He olivat evankeliumin mukaan ensimmäiset, jotka saivat Mestarilta kutsun. "Tulkaa minun mukaani", Jeesus kehotti, "ja minä teen teistä ihmisten kalastajia." (Mark. 1:16-18; Matt. 4:18-20) Nähtyään, mitä kaikkea Jeesus oli ihmisten ja heidän omankin perheensä hyväksi Betsaidassa ja Kapernaumissa tehnyt, Andreas liittyi veljensä kanssa hänen matkaansa. Myöhemmin hän valitsi Andreaan yhdeksi kahdestatoista apostolistaan (Mark. 3:18; Matt. 10:2; Luuk. 6:14).
Opetuslasten joukossa Andreaasta tuli mitä ilmeisimmin arvostettu johtaja ja yksi Jeesuksen luottomiehistä. Muiden päivitellessä suuren ihmisjoukon muonitustarpeita Andreas rohkaistui tuomaan Jeesuksen luo pojan, jolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa (Joh. 6:9). Kun he olivat saapuneet pääsiäisjuhlien alla Jerusalemiin, ja kaupungin kreikkalaiset etsivät audienssia Jeesukselta kreikankieltä taitavan Filippuksen välityksellä, tämä kysyi asiasta ensin Andreaalta, ennen kuin he menivät yhdessä opettajansa luo (Joh. 12:20-22).
Kovin paljon muuta Andreaasta ei evankeliumeissa sitten kerrotakaan. Hän saattoi olla yksi nimeämättömistä opetuslapsista, jotka olivat Gennesaretinjärvellä kalastamassa, kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi heille (Joh. 21:2), ja hän pysytteli tiiviisti muiden ystäviensä joukossa, kun alkuseurakunta kokoontui pääsiäisen tapahtumia seuranneina viikkoina (Ap. t. 1:13). Tämän jälkeen hänen tulevat tekonsa jäävätkin erilaisten perimätietojen, kirkkojen "virallisen" tradition ja pyhimyslegendojen varaan.
Keskiajalla syntyneen perinteen mukaan Andreas ristiinnaulittiin X:n muotoiseen puuhun.
Tunnetuimpien kertomusten, muun muassa varhaisena kirkkohistorioitsijana kunnostautuneen Eusebioksen (n. 260 - 340) mukaan Andreas lähti myöhemmin Jerusalemista ja saarnasi evankeliumia skyyttiläisille kansoille. Skyyteillä tarkoitetaan myöhäisantiikissa Mustanmeren rannikolla asuneita ratsastajaheimoja, jotka olivat hurjien soturien maineessa. Nykyään ortodoksisessa perinteessä häntä kunnioitetaankin Venäjän, Ukrainan ja Romanian suojeluspyhimyksenä. Varsinkin bysanttilaiset kertoivat mielellään tarinaa, jonka mukaan juuri apostoli Andreas olisi perustanut sittemmin Konstantinopolin patriarkaatiksi muotoutuneen piispanistuimen.
Apokryfinen kirjoituskokoelma Andreaan teot, joka on ajoitettu 200-luvulle, pitää sisällään niin rikasta mielikuvituksen lentoa, ettei sitä koskaan hyväksytty osaksi virallista kirjoitusten kaanonia. Andreaan kerrotaan esimerkiksi tulleen ristiinnaulituksi ja silti pitäneen kolmen päivän ajan saarnoja teloituspaikallaan, mikä edustaa jo melkoista työmoraalia.
Pyhän Andreaan kirkko Kiovassa, Ukrainassa. Legendan mukaan Andreas pysähtyi täällä saarnamatkallaan ja ennusti, että paikalle kasvaisi vielä suuri ja mahtava kaupunki.
Tradition mukaan Andreas kärsi marttyyrikuoleman ristiinnaulitsemalla; katolisen kirkon mukaan tämä tapahtui marraskuun 30. päivänä vuonna 60, siis keisari Neron hallitusaikana. Sydänkeskiajalla yleistyi käsitys, jonka mukaan Andreaan risti olisi ollut X:n muotoinen, koska hän pyysi, ettei häntä, kurjaa ja arvotonta miestä, teloitettaisi samalla tavalla kuin Kristusta. Tämä Andreaan risti löytyykin nykyisin esimerkiksi Skotlannin lipusta. Andreasta pidetään Skotlannin suojeluspyhimyksenä, ja hänen kulttinsa pyhäinjäännöksineen ulottuu aina 700-luvulle saakka. Muuan kreikkalainen munkki sai tarinan mukaan ilmestysnäyn, jossa häntä kehotettiin viemään Andreaan reliikit (muun muassa polvilumpio) "maailman ääriin", jotta ne pysyisivät turvassa - ja jostain syystä Suomen kurjien pakanakankaiden sijasta munkki tulkitsi tämän Skotlannin ylämaiksi. Andreaan muistopäivänsä (30.11.) on samalla Skotlannin kansallispäivä.
Katolisessa kirkossa pyhää Andreasta kunnioitetaan kalastajien, kehrääjien, vanhojenpiikojen, kihdistä kärsivien ja kurkkukipuisten suojeluspyhimyksenä.
Jeesuksen opetuslapsien joukossa Andreas edustaa jonkinlaista juurevaa kansanviisautta. Hän on "pelkkä" köyhä ja oppimaton kalastaja, mutta silti kiinnostunut syvällisistä kysymyksistä. Hän etsi vastauksia Johannes Kastajalta, ja hän oli ensimmäisten joukossa, jotka hylkäsivät vanhan elämänsä ja omistivat uuden polkunsa Jeesuksen seuraamiselle. Ilman häntä Simon Pietari ei ehkä koskaan olisi löytänyt paikkaansa Jeesuksen opetuslapsien riveissä. Moni asia olisi jäänyt tapahtumatta, ellei hän olisi ottanut vaarin Johanneksen sanoista ja myöhemmin pyytänyt Jeesusta mukaansa vaatimattomaan kotiinsa. Ja Jeesushan tuli, kun pyydettiin.
Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi
28.2.2019 3.31
...
...
Melkoista työmoraalia;D
14.11.2019 14.38
Markus
Karttaharjoitus
Raamatun takalehden kartta "Palestiina Uuden testamentin aikana" kertoo Kapernaumin ja Betsaidan olevan Galilean järven pohjoispäässä, missä Jordan laskee siihen. Järven eteläpäästä taas lähtee Jordan Kuolleeseen mereen. Jordanin virta kulkee näinollen Galilean järven jäpi.