Maria, Klopaksen vaimo

Uuden testamentin sivuilla kohdataan lukuisia Maria-nimisiä naisia; Raamatun sankarittarien joukossa Maria lienee ylivertaisesti suosituin nimi. Evankelistat jättävät lukijoilleen paljon mieltä vaivaavia kysymyksiä, sillä usein he vain sivuavat jotakuta naispuolista henkilöä, vaikka tämä olisi ollut keskellä kertakaikkisen käänteentekeviä tapahtumia - kuten todistamassa Kristuksen ylösnousemusta. Kuten muistamme, tyhjän haudan ihmeen kokivat ensimmäiseksi Jeesuksen uskolliset naispuoliset seuraajat ja opetuslapset, eivät suinkaan ne kaksitoista kuuluisampaa.

Yksi näistä Kristuksen omista oli Maria, Klopaksen vaimo.

Kyseessä on sikäli mielenkiintoinen henkilö, että vaikka evankelista Johannes nimeää hänet yhdeksi niistä naisista, jotka Vapahtajaa hylkäämättä seisoivat tämän ristin juurella (Joh. 19:25; ne muut olivat Jeesuksen äiti Maria, tämän sisar Salome sekä Magdalan Maria), se on ainokainen kerta, kun hänet suoraan Raamatussa mainitaan. Tai ainakin siltä ensisilmäyksellä vaikuttaa. Matteuksen evankeliumissa nimittäin kerrotaan, kuinka pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle lähtivät Magdalan Maria ja "se toinen Maria" (Matt. 28:1), ja evankelista Markus luettelee haudalle saapuneiden naisten joukosta Magdalan Marian, Salomen sekä "Marian, Jaakobin äidin" (Mark. 16:1; Mark. 15:41). Raamatuntutkijat ovatkin usein perustellusti esittäneet, että nämä kolme Mariaa ovat yksi ja sama henkilö.

Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin alun perin kreikaksi. Alkutekstissä Mariasta käytetään nimeä Maria he tou Klopa, suoraan käännettynä "Klopaksen Maria". Onkin hieman epävarmaa, tarkoittaako kirjoittaja hänen olleen Klopas-nimisen miehen vaimo vai tytär; perinteisesti teologit ovat päätyneet ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Luukkaan evankeliumin ylösnousemuskertomukseen kuuluu myös kaunis ja tunnettu kuvaus tapahtumista Emmauksen tiellä. Kaksi opetuslasta on (ehkä pakomatkalla?) Jerusalemista Emmaukseen, kun he kohtaavat ylösnousseen Kristuksen, vaikkeivät ensin tunnistakaan tätä mestarikseen. Toinen heistä on nimeltään Klopas, ja voidaan olettaa hänen olevan juuri tuo "Marian Klopas". Jotkut raamatuntutkijat ovatkin esittäneet, että hänen seuralaisensa Emmauksen tiellä olisi ollut hänen puolisonsa. (Luuk. 24:13-35)



Oliko Jeesuksen ristinkuolemaa todistanut nainen siis myös "Maria, Jaakobin äiti"? Jeesuksen opetuslasten joukossa oli kaksi Jaakobia: hänen serkkunsa Sebedeuksen poika ja Johanneksen veli Jaakob, sekä Jaakob Alfeuksen poika. "Maria, Jaakobin äiti" oli nimenomaan jälkimmäisen Jaakobin äitimuori. Jeesuksen ajan kieliin perehtyneet ovat esittäneet, että sekä Klopas että Alfeus - vaikka se saattaakin äkkiseltään kuulostaa eriskummalliselta - saattavat molemmat olla kreikankielisiä väännöksiä ja translitterointeja samasta arameankielisestä miehennimestä Hilfai. Katolisessa traditiossa tämä Maria tunnetaankin nimellä Maria Jacobi eli "Jaakobin Maria".

Jos näin todella on, näyttää siltä, että koko perhe - äiti, isä ja poika - lähtivät kaikki Galileasta seuratakseen nasaretilaista opettajaa Jerusalemin pääsiäisjuhlille. Mutta kun kaikki muuttuikin äkkiä painajaiseksi, vain äiti oli kyllin rohkea pysyäkseen Jeesuksen rinnalla loppuun saakka. Kenties hän ja muut naiset eivät uskoneet roomalaisten pitävän heitä yhtä vaarallisina "kapinanlietsojina" kuin miespuolisia opetuslapsia. Tai ehkä hän ymmärsi paremmin kuin miehet, millaista tukea Neitsyt Maria tarvitsi sellaisella hirveällä hetkellä menettäessään rakkaan poikansa.

Jo hyvin varhaisessa katolisessa opissa Klopaksen Mariaa pidetään samojen Jaakobin ja Joosefin, joita nimitetään "Herran veljiksi", äitinä ja Neitsyt Marian sisarena. Koska aramean kielessä viitataan samalla sanalla "sisarukseen" ja "serkkuun", katoliset opettajat saivat löydettyä sopivat perustelut raamatullisille "Jeesuksen veljille" (Mark. 6:3) tavalla, joka ei uhannut heidän näkemystään Neitsyt Marian ikuisesta neitsyydestä.

Ortodoksit kunnioittavat Klopaksen Mariaa yhtenä Mirhantuojanaisista. Itäisen kirkon opetuksen mukaan Klopas saattoi olla pyhän Joosefin veli ja Maria siten Jeesuksen täti. Hänelle on pyhitetty jopa oma muistopäivänsä, 21. heinäkuuta.

Keskiajalla raamatullisten pyhimysten ympärille sepitettiin runsaasti legendoja. Niistä yhdessä Klopaksen Maria, Magdalan Maria sekä Salome pakenevat Juudeasta ja rantautuvat veneellä Provencen rannikolle Ranskaan, jonka nimi on nykyään Saintes-Maries-de-la-Mer eli "Pyhät Mariat meren rannalla". Klopaksen Marialla on palvelusneitonaan egyptiläinen "Musta Saara", jota romanit pitävät omana suojeluspyhimyksenään.

Hän oli joka tapauksessa ensimmäisiä ihmisiä, jotka Vapahtaja valitsi viemään eteenpäin hyviä uutisia ylösnousemuksesta, ja esimerkillinen alkuseurakunnan voimavara: rohkea nainen, joka pysyi Kristuksen rinnalla loppuun saakka.