Kirkkovuosi: apostoli Johanneksen päivä

Tavallisesti muiden joulupäivien varjoon ja vähälle huomiolle jäänyt kolmas joulupäivä on omistettu apostoli Johannekselle, "opetuslapselle, jota Jeesus rakasti". Perinteisesti hänen on ajateltu olleen sama henkilö kuin Johanneksen evankeliumin kirjoittajan. Johanneksen muistopäivän sijoittaminen joulunaikaan on hyvin vanhaa perua ja juontuu hänen julistamasta inkarnaatio- eli lihaksitulemisopista: Jeesus Kristus itse on ihmiseksi syntynyt Jumalan Sana. Kirkoissa liturgisena värinä käytetään valkoista.

Apostoli Johanneksen päivän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumin 1:1-14.

Alussa oli Sana.
      Sana oli Jumalan luona,
      ja Sana oli Jumala.
      Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
      Kaikki syntyi Sanan voimalla.
      Mikään, mikä on syntynyt,
      ei ole syntynyt ilman häntä.
      Hänessä oli elämä,
      ja elämä oli ihmisten valo.
      Valo loistaa pimeydessä,
      pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
    Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.
      Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen,
      oli tulossa maailmaan.
      Maailmassa hän oli,
      ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä,
      mutta se ei tuntenut häntä.
      Hän tuli omaan maailmaansa,
      mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
      Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
      hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi,
      kaikille, jotka uskovat häneen.
      He eivät ole syntyneet verestä,
      eivät ruumiin halusta,
      eivät miehen tahdosta,
      vaan Jumalasta.
      Sana tuli lihaksi
      ja asui meidän keskellämme.
      Me saimme katsella hänen kirkkauttaan,
      kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.
      Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Johanneksen evankeliumin alku on verhottu arvoituksellisiin sanankäänteisiin ja mystiikkaan. Samalla se kätkee sisäänsä Uuden testamentin luomiskertomuksen, Raamatun alkulehtien toisinnon. Mitä "Jumalan Sanalla" oikein tarkoitetaan? Sanahan ilmoittaa lausujansa tahdon. Jeesus Nasaretilainen, Marian poika, jota kutsutaan Kristukseksi, on siis Jumalan tahdon konkreettinen, käsinkosketeltava ilmaus. Jumalan tahto on rakkaus, sillä Jumala itse on rakkaus (1. Joh. 4:16).

Johannekselle Jeesus on enemmän kuin "pelkkä" oikeamielinen ja pyhä ihminen, enemmän kuin profeetta, enemmän kuin Isä Jumalalle kaikessa uskollinen mies. Hän tunnustaa Kristuksen ihmiseksi syntyneeksi Jumalaksi, joka on tullut meidän keskellemme. Nykyään monesta tuntuisi ehkä yksinkertaisemmalta ja järkiperäiseltä ajatella Jeesusta pelkkänä viisaana miehenä, joka opetti kauniita ja arvokkaita elämäntapoja ja lähimmäisenrakkautta. Silloin evankeliumi jää kuitenkin väistämättä vajaaksi ja köyhäksi. Kristinuskon ytimessä on ajatus Jumalasta, joka ei säästä itseään "likaiselta työltä", kärsimyksiltä ja kuolemalta, vaan syntyy itse ihmiseksi. Hän ei sälytä pelastustyötä kenenkään toisen harteille - Hän tekee kaiken itse. Meidän puolestamme, meille lahjaksi antaakseen.

Joulun lahjoista kallisarvoisin onkin Jumalan itsestään antava, itseä säästämätön rakkaus, joka tulee todeksi Jeesuksen syntymässä, elämässä, opetuksissa, teoissa, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Samalla se antaa meille luovuttamattoman esimerkin ja uuden käskyn, jonka mukaan elämällä meidän pitäisi tunnustautua Jeesuksen seuraajiksi: Rakastakaa toisianne! (Joh, 13:34)