Arkkitehtuuri ja musiikki lyövät kättä konsertissa
Elokuun loppupuolella Kalevaan saapuu yksi Suomen tasokkaimmista kuoroista, Helsingin kamarikuoro, esiintymään ohjelmalla, joka juhlistaa säveltäjä Joonas Kokkosen 100-vuotisjuhlavuotta.
Ammattilaulajista koostuva Helsingin kamarikuoro aloitti toimintansa vuonna 1962 Radion kamarikuorona ja otti nykyisen nimen käyttöön vuonna 2005. Kuva: Heikki Tuuli
– Kalevan kirkon arkkitehtuuri ja Kokkosen musiikki sopivat erinomaisesti yhteen, Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Eveliina Ylikoski iloitsee.
Hän kuvaa kuoron johtajaa Nils Schweckendiekia pikkutarkan työn tekijäksi:
– Omissa opinnoissani sain yhdellä viikolla hieman kuoronjohto-ohjausta myös häneltä, ja ihastelin sitä syvyyttä ja näkemystä, mikä hänellä on musiikista ja kuorotoiminnasta.
Schweckendiek itse pitää Helsingin kamarikuoroa ryhmänä korkeantasoisia ja motivoituneita ammattilaisia, joka ei tunnu pelkäävän mitään haastetta ja tähtää aina vielä parempiin esityksiin.
Ohjelma edustaa samaa aikakautta kuin Kalevan kirkko. Joonas Kokkosen lisäksi mukana on teoksia Aarre Merikannolta ja Erkki Salmenhaaralta.
– Aarre Merikanto oli Joonas Kokkosen opettaja, ja Kokkonen taas oli Erkki Salmenhaaran opettaja. Kokkonen olisi täyttänyt vuonna 2021 sata vuotta ja Salmenhaara 80 vuotta. Heille on yhteistä, että he eivät säveltäneet kovin monta a cappella -kuoroteosta, mutta kyse on laadukkaasta musiikkista, jota lauletaan nykyään suhteellisen harvoin – varmaan siksikin, että koko ajan sävelletään mielenkiintoisia uusia teoksia, Schweckendiek kertoo.
– Merkkivuosi tuntui sopivalta hetkeltä palauttaa nämä hienot teokset ohjelmistoon. Kokkonen ymmärtää lauluinstrumentin hyvin ja osaa käyttää kuoron tekstuureja monipuolisen kiinnostavasti. Teokset ovat kauniin intensiiviset.
Helsingin kamarikuoro tunnetaan erityisesti nykymusiikin esittäjänä. Kuva: Heikki Tuuli
Äänet täyttävät tajunnan
Joonas Kokkosen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.
– Yleensä kirkkojen akustiikassa on luonteenomaista pitkä jälkikaiunta, mikä aiheuttaa hyvin mielenkiintoisia aistimuksia. Äänet ikään kuin täyttävät koko tilan sekä kuulijan tajunnan. Ehkäpä Kalevan kirkon arkkitehtuurissa ja Kokkosen musiikissa on jokin yhdistävä tekijä, voidaanhan ajatella niiden edustavan saman aikakauden ihanteita, pohtii tamperelainen kuvataiteilija Lars Holmström.
– Joonas Kokkosen musiikkia kuuntelin 1980-luvun alussa. Verestin musiikin muistoja netistä, josta löytyikin muutama Kokkosen sävellys, Sinfonia no 4 ja Laudatio Domini.
– Kuten kaukaisissa äänimuistikuvissani hahmottelinkin, ovat hänen 4 sinfoniaansa jylhää kuultavaa. Niissä tuntuu vallitsevan ikuinen kamppailu tai henkisen tasapainon etsiminen. Sävellystyyli edustaa suomalaisen sinfoniaperinteen jatkumoa, mutta 80-luvun alussa nuoret säveltäjät, muun muassa Saariaho ja Lindberg, olivat jo uusissa sfääreissä.
– Kokkosen kuoromusiikissa soivat heleämmät äänet, ikään kuin henkiset kamppailut olisi käyty ja seuraa seesteisyyden aika.
Sakraalin musiikin säveltäjistä Holmströmille ovat olleet merkittäviä muun muassa Allegri, Palestrina, Bach, Bruckner, Pärt ja Penderecki.
Säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen syntyi Iisalmessa vuonna 1921. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1948 pääaineenaan musiikkitiede. Pianonsoiton diplomin hän sai 1949 Sibelius-Akatemiasta, jossa hän toimi sävellyksen professorina vuodesta 1959 viitisen vuotta. Suomen Akatemia nimitti hänet vuonna 1963 akateemikoksi.
Tuotteliain aika osui 1960 luvun loppuun ja 1970-luvun alkuun. 1980-luvulla Kokkosen säveltäminen hiipui. Kuuluisin ja esitetyin teos on ooppera Viimeiset kiusaukset.
Arkkitehdit Raili Pietilä (os. Paatelainen, 1926-2021) ja Reima Pietilä (1923-1993) ovat suunnitelleet myös Kalevan kirkon kirkkosalin sisustuksen.
– Sisätilaa voisi luonnehtia askeettiseksi; on pelkistetty tila ilman koristeellisia elementtejä, vain kirkon luonteeseen kuuluvat ovat läsnä. Koruttomuus antaa myös hyvät mahdollisuudet syventyä itse tapahtumiin ja keskittyä musiikkiesityksien kuunteluun. Nykyaikaisilla valaistusmenetelmillä saadaan lisäksi luotua sopivaa tunnelmaa, Holmström luonnehtii.
– Konsertin säveltäjien teoksia olen kuunnellut aikaisemminkin, ja on mielenkiintoista kuulla, kuinka kuoroteoksen soivat kirkossa.
Kuvataiteilija Lars Holmström on myös intohimoinen musiikin kuuntelija.
Mestarit ja kisällit Kalevan kirkossa pe 27.8. klo 19. Konserttiin voidaan ottaa koronarajoitukset ja turvavälit huomioiden yhteensä 150 kuulijaa. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 €
Konsertti suoratoistetaan Tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivuille,
