Ekovinkki: Suojele ja havainnoi lähteitä
Miten voin osallistua lähteiden suojeluun? Kysymyksiin vastaa projektisuunnittelija Miia Mäkilouko Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luontoyksiköstä.
– Lähteiden suojelemisessa on tärkeää suojella lähteen lisäksi myös lähteen ympäristö. Riittävä suojavyöhyke lähteeseen ylläpitää lähteille ominaista viileää ja kosteaa pienilmastoa ja siten edistää myös lähdelajien elinoloja, kertoo Mäkilouko.
– Suojavyöhykkeen olisi hyvä olla vähintään 30 metriä, mutta lähteen kannalta olisi hyvä suojella ympäristö mahdollisimman laajasti, sillä myös kauempana tehdyt toimet voivat heijastua purkautuvan pohjaveden määrään tai laatuun.
Luonnontilainen allikkolähde, jonka ympärillä on tuulenkaatoja ja lähteen pohjalla lähdesammalta peittävänä mattona.
Voit osallistua lähteiden suojeluun:
- Ilmoittamalla lähteestä. Tiedot lähteiden esiintymistä ovat puutteellisia ja esimerkiksi monia lähteitä puuttuu maastotietokannasta. Tieto lähteestä ja sen sijainnista voi auttaa lähdettä säilymään, sillä luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on vesilain mukaan kielletty ja myös metsälaki suojelee luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisten lähteiden ominaispiirteitä.
- Suojelemalla lähteen. Kiinteistölläsi sijaitsevan lähteen ja lähteen ympäristön voit suojella vapaaehtoisesti esimerkiksi METSO-ohjelman kautta. Suojelusta voi saada tuloja. Lisätietoja METSO-ohjelman vaihtoehdoista suojeluun, sekä kohteiden soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan saat metsonpolku.fi
- Levittämällä tietoa lähteistä, niiden merkityksestä ja suojelusta.
Mitä voin tehdä niiden lajiston hyväksi?
- Säilytä lähdettä suojaava puusto ja kasvillisuus, vältä toimenpiteitä lähteen ympäristössä: Lähteet ylläpitävät monimuotoista ja vaateliasta lajistoa, joihin lukeutuu useita uhanalaisia hyönteis- ja sammallajeja, kuten lähdesirvikäs (Crunoecia irrorata) ja harsosammal (Trichocolea tomentella).
- Myös taimenia voidaan tavata suuremmissa lähteissä. Lähteiden lajisto on usein häiriönvälttäjälajistoa, jotka ovat sopeutuneet lähteiden kosteaan ja vakaaseen pienilmastoon. Tämän vuoksi riittävän suojavyöhykkeen lisäksi, lähteen kaivamista tai muita häiriöitä aiheuttavia toimenpiteitä on syytä välttää lähteen lähistöllä. Tyypillisimpiä lähteiden luonnontilaa heikentäviä tekijöitä ovat metsänhakkuut, ojitukset ja vedenotto.
- Ilmoita lähteiden lajihavainnot: Havainnot lähdelajeista voi ilmoittaa lajitietokeskukseen (laji.fi). Mikäli tunnistat lähteiltä luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia lajeja, tiedot havainnosta tulee toimittaa alueelliselle ELY-keskukselle.
Mitä ei pidä tehdä?
- Lähdettä tai lähteen lasku-uomaa ei tulisi ruopata, perata tai kaivaa. Lähteen lähiympäristöä ei myöskään tulisi muuttaa ojituksilla tai suorittaa hakkuita lähteen lähiympäristössä. Myös Liiallinen kulkeminen ja maan tamppaaminen lähteen lähistöllä, kuluttavat kasvillisuutta, joten lähteelle kulkiessa on hyvä käyttää samoja reittejä.
- Lähdesammalia tai lahopuuta ei tulisi poistaa, sillä ne ovat olennainen osa lähdettä. Lahopuu toimii kasvualustana useille lähdelajeille ja lähdesammalet mm. vaikuttavat veden virtausolosuhteisiin ja toimivat kiinnittymisalustoina pohjaeläimille. Lisäksi veden virtaaminen sammalien välistä hapettaa pohjavettä ja sammaliin pidättyy myös ravinteita.
Hakkuut ovat yksi lähteiden luonnontilaan heikentävästi vaikuttavista tekijöistä. Kuvan lähteessä hakkuut ovat muuttaneet lähteen valaistusolosuhteita, joka näkyy muun muassa evien lisääntymisenä.
Millaisia havaintoja kannattaa tehdä?
- Millainen on lähteen tyyppi (allikkolähde, purolähde, tihkupinta) ja minkä kokoinen lähde on?
- Veden lämpötila ja sameus: Lähteiden vesi on yleensä kirkasta ja lähteissä vesi pysyy tasaisen viileänä vuodenajasta riippumatta. Talvisin lähteet pysyvät usein sulina. Kuumana kesäpäivänä lähteen kylmä vesi on oiva merkki lähteen tunnistamisessa.
- Näkyykö ympäristössä lähteen luonnontilaan vaikuttaneita tekijöitä? Esimerkiksi ojitusta, vedenottoa tai hakkuita? Ovatko nämä ovat vaikuttaneet lähteeseen tai lähteen vesitalouteen ja miten?
- Lähteen vesitilanne: Vaikuttaako lähde käyntihetkellä kuivuneelta?
- Kasvillisuus: Lähteillä on usein ympäristöään rehevämpi kasvillisuus. Sammalet indikoivat putkilokasveja paremmin pohjaveden vaikutuksesta, mutta sammalia voi olla hankala tunnistaa. Putkilokasveista voi tarkkailla löytyykö lähteeltä lähteisyyttä ilmentäviä putkilokasveja kuten kevätlinnunsilmää, tähtimöitä tai suokelttoa. Myös suursaniaiset kuten hiirenporras ja kotkansiipi ovat yleisiä lähteillä. Kasvillisuuteen ei kuitenkaan kannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä monia lähdelajeja kasvaa myös muissa elinympäristöissä ja ympäristötekijöiden vuoksi lähde voi olla kasvillisuudeltaan myös karu.
- Näkyykö pohjavedenpurkaumaa ja kuinka voimakas purkauma on? Pohjavedenpurkauma näkyy usein avolähteen pohjalla vaaleana hiekkaisena kohtana, jossa pohjaveden voi havaita pulppuavan. Allikkolähteen koko tai lähdepuron virtaus voi kertoa pohjavesipurkauman voimakkuudesta.
Pohjavesivaikutusta ilmentävä kevätlinnunsilmä kukassa tihkupinnalla.
Mihin niitä lähetän tai tallennan?
- Maastotietokannasta puuttuvia lähteitä voi ilmoittaa maanmittauslaitokselle (MML). Ilmoitettavan lähteen tulee täyttää MML:n kriteerit, eli lähteen tulee olla maastossa selvästi havaittava ja ympäri vuoden vettä antava maanpäällinen pohjaveden purkaumakohta.
- Jos lähde täyttää tai lähteen epäilee täyttävän metsälain erityisen tärkeän elinympäristön lähdekohteen kriteerit, kannatta siitä olla yhteydessä Metsäkeskukseen. Metsälaki suojelee luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen lähteen ominaispiirteitä.
- Tietoja lähteistä voi myös ilmoittaa Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla lähteiden kansalaishavainnointilomakkeella. Lähteiden kansalaishavainnointikampanja ei ole aktiivisesti käynnissä, mutta ilmoitetut havainnot tallentuvat lomakkeelle ja niitä voidaan tarkastella ja hyödyntää myöhemmin.
Lähdelajeihin kuuluva lähdetähtimö tihkupinnalla
Miksi on tärkeää huolehtia pienvesistä?
- Pienvesillä on tärkeä merkitys vesitaloudelle, ja niillä on merkittävä vaikutus veden kiertoon. Pienvesiin kuuluvat lähteet, purot, norot, fladat ja kluuvit. Pienvedet myös kytkevät erilaisia ympäristöjä toisiinsa ja toimivat linkkinä maaekosysteemeihin ravintoverkon ja elinympäristöjen kautta.
- Pienvedet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi lähteet ovat luontotyyppinä uhanalaisia ja niiden kosteassa pienilmastossa elää useita vaateliaita ja uhanalaisia lajeja.
- Pienvesien luonnontila on monin paikoin heikentynyt ja niihin kohdistuu maankäytön paineita. Ihmistoiminta on heikentänyt jollain tavalla suurinta osaa tunnetuista lähteistä. Ihmistoiminnan vaikutukset ovat usein pitkäaikaisia: esimerkiksi ojitukset suojelualueilla vaikuttavat yhä lähteiden tilaan, vaikka suojelualueilla ei enää tehdä lähteiden luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä.
- Lähteistä vain pieni osa suojeltu. Pirkanmaan maastotietokantaan merkityistä lähteistä yli 90 prosenttia on varmistettujen turvaamistoimien ulkopuolella.
Mikä on allikkolähde?
- Pohjaveden purkautumispaikkaan muodostunut lähdeallas. Tyypillisesti lähteiksi mielletään juuri tällaiset allikkolähteet, mutta näiden lisäksi lähde voi olla pohjavettä purkava purolähde, maanpinnalle pohjavedestä tihkupintoja muodostava hetteikkölähde tai sisältää kaikkia näitä lähdetyyppejä.
Kirkasvetinen allikkolähde, jossa pohjalla ja pinnalla lähdesammalia.
Millainen on Tahmelanlähteen tilanne?
- Moniulotteinen ja haastava. Tahmelanlähteen pohjavedenlaadun heikentymisen syitä on tutkittu yli kahden vuosikymmenen ajan ja pyritty löytämään ratkaisuja vedenlaadun parantamiseksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mukaan mahtuu myös lähteen kunnostusyritys 90-luvulla ruoppaamalla, mikä on saattanut heikentää lähteen tilaa entisestään.
- Vedenlaadun heikkenemisen syyksi on epäilty niin lähdealtaassa viihtyviä sorsia kuin jätevesivuotoa, mutta todennäköisesti taustalla lienee Pispalan harjualueen urbanisaatio ja raskas rakentaminen, jotka ovat vaikuttaneet laajasti pohjaveden laatuun.
- Tahmelanlähteen vedenlaadun parantaminen ja lähteen palauttaminen entiseen luonnontilaan ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä lähteen tilan heikentymiseen johtaneet syyt ja pohjaveden virtauskuviot ovat monimutkaisia. Tahmelanlähteeseen virtaa pohjavesiä ainakin kahdesta eri alkuperästä, ja lisäksi pohjavesiin on sekoittunut pintavesiä.
- Tahmelanlähteestä on muutama vuosi sitten julkaistu Gradu (Nurmilaukas, 2020: Tampereen Tahmelanlähteen hydrogeologia – pohjaveden pilaantumisselvitys), jossa on selvitetty pohjaveden pilaantumisen syitä tarkemmin.
Voiko lähteitä ennallistaa?
- Kyllä lähteitä voidaan ennallistaa. Ennallistamistoimilla pyritään palauttamaan lähde luonnontilaiseksi, esimerkiksi tukkimalla lähteen vesitalouteen vaikuttavia ojia tai vaikkapa ohjaamalla purolähde kulkemaan alkuperäiseen uomaan.
- Lähteet ovat herkkä elinympäristö, joten ennen ennallistamistoimiin ryhtymistä on tarpeen pohtia mitä ennallistamisella halutaan saavuttaa ja onko ennallistamistoimenpiteistä hyötyä tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Tällä hetkellä on käynnissä ympäristöministeriön rahoittama Helmi-elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Helmi-elinympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on ennallistaa lähteitä. Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallistamistoimet ovat vapaaehtoisia ja maanomistajalle ilmaisia.
- Mikäli Pirkanmaalla sijaitsevalla kiinteistölläsi sijaitsee lähde, jonka ennallistamisesta olet kiinnostunut Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, voit olla yhteydessä: miia.makilouko(at)ely-keskus.fi
- Lähteiden ennallistamisia ja kunnostustoimia tekevät lisäksi muun muassa Metsähallitus, osa ELY-keskuksista ja metsäkeskus.
Ihmistoiminnan muokkaama rehevä allikkolähde on luonnontilaistumassa.
Mistä saan lisätietoa?
- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36 | 2019: Pienvesiopas
- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 | 2021: Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit
- Suomen luonnonsuojeluliitto, 2018: Vesistöopas S. 34
- Helmi-elinympäristöohjelma
- Helmi-elinympäristöohjelman pienvesiteema
- Helmi-elinympäristöohjelma Ympäristö.fi-sivuilla
- METSO-ohjelman vaihtoehdot suojeluun sekä kohteiden soveltuvuus METSO-ohjelmaan
Kysymykset: Asta Kettunen
Kuvat: Miia Mäkilouko
