Vaaliasiantuntija: Huomioidaan myös kirkon auttamistyö
Julkista keskustelua hallitsevat muutamat teemat, joista on erimielisyyttä kirkon sisällä, havahduttaa etenkin Yleisradion vaaliasiantuntijana tunnettu Sami Borg. Hän kuitenkin toivoo, että mediaa kiinnostaisi seurakuntavaalienkin yhteydessä myös se, miten kirkko pyrkii vastaamaan ihmisten hätään.
Tutkimuksissaan Borg on käsitellyt erityisesti kansalaisten poliittista osallistumista sekä vaaleja ja äänestyskäyttäytymistä. Hänen mielestään on ymmärrettävää, että huomio keskittyy polarisoiviin kysymyksiin.
Yksi mielipiteitä jakava aihe on suhtautuminen lähetysjärjestöihin, joiden toiminta poikkeaa kirkon nykyisestä linjasta. Borg uskoo, että ”järjen ääni voittaa”, ja nämä järjestöt pysyvät kirkon helmoissa. Toisaalta on hyvä, että keskustelulle on otettu tilaa.
– Painetta tulee myös kirkon ulkopuolelta. Ottaa vuosikymmeniä, että ajattelutapa muuttuu ryhmissä, joissa on vastustettu esimerkiksi naispappeutta.
– Nämähän eivät kuitenkaan ole kristillisen uskon ydintä. On minusta täysin ymmärrettävää, että myös he, jotka katsovat kirkon tehtäväksi evankeliumin ja pelastuksen julistamisen, kritisoivat nykytilannetta. Perussanoma ei ole esillä niin paljon kuin moni aktiivisista luottamushenkilöistä ja seurakuntalaisista toivoisi.
Tutkimuksissa näkyykin ero kirkon luottamushenkilöiden ja kaikkien jäsenten mielipiteissä. Seurakuntavaaleissa puolestaan äänestävät etenkin aktiivit.
Sinänsä Borg ei näe kirkolla olevan suuria brändiongelmia. Yhteiskunnalliseen rooliin liittyvissä asioissa ihmiset katsovat sen onnistuneen hyvin.
– Kirkosta eroaminen on saatu taittumaan merkittävästi. Nuoret miehet ovat löytäneet tilaisuudet, ja isostyö näyttää vetävän todella hyvin. Jäsenmäärän vähenemisen taustalla ovat olleet väestömuutokset: nuoret ikäluokat pienenevät ja yhä harvemmat kastavat lapsensa.
Borg suhtautuu varovaisesti ajatukseen korottaa palvelumaksuja heiltä, jotka eivät ole jäseniä. Tämä sotisi avoimen kirkon periaatetta vastaan.
– Mielestäni kirkon ja sen toimintojen pitääkin olla avoimia.
Häntä huolestuttavat eduskuntavaalikauden loppupuolella järjestöihin kohdistuvat leikkaukset.
– Monet järjestöt sanovat, että niiden toiminta vähenee merkittävästi ja osalla jopa loppuu kokonaan. Se väistämättä tarkoittaa painetta niihin kirkon palveluihin, jotka toimivat samoilla alueilla.
Tämä on jo huomattu ruoka-avussa ja diakoniatyössä.
– Kirkolla ei kuitenkaan ole sen parempia mahdollisuuksia vastata tähän kuin muillakaan isoilla toimijoilla. Siitähän ei vallitse suurta erimielisyyttä, että ihmisiä pitäisi auttaa. Monet ryhmät ovat korostaneet hyvin pitkään kirkon yhteiskunnallisen työn ja diakoniatyön merkitystä.
Borgin mielestä kirkolla pitää olla valmius toimia silloin, kun avun tarve on suuri.
– Kirkon ja uskonnon – uskontojen – merkitys kasvaa kriisiaikoina. Kirkko tulee lähelle silloin, kun elämä ei mene normaaleja latuja, vaan kun tulee surua tai mutkia matkaan – tai suurta iloa.
Vaalikoneessa arvot kohtaavat
Borg aloittaisi vaalikonekysymykset mieluiten helpommilla kysymyksillä ja menisi vasta sitten laajoihin aiheisiin.
– Seurakuntavaalien vaalikoneiden kysymykset koskevat usein sitä, mitä kirkon pitäisi tehdä, eivät niinkään sitä, mitä mieltä ehdokas itse on asiasta. Ymmärrän tavallaan, että niin on tehty, koska osa ehdokkaista voisi pitää kiusallisena niitä kysymyksiä, jotka koskevat henkilökohtaista uskoa.
Sisällön kannalta laajoilla kysymyksillä on Borgin mielestä merkitystä. On myös hyvä, että yleinen ja nuorten vaalikone ovat erilaisia.
Tämänkertaisissa vastauksissa tamperelaisehdokkaat olivat kaikkein eniten yhtä mieltä väittämästä, joka koski ilmasto- ja ympäristövastuuta. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”seurakuntani tulisi toimia ilmasto- ja ympäristövastuullisesti myös silloin, kun se edellyttää muutoksia nykyisiin toimintatapoihin” olivat kaikki alle 30-vuotiaat ehdokkaat.
– Ei ole yllättävä tulos, että nuorissa ympäristökysymyksen tärkeys korostuu. Tämä ei ole ehdokkaita erottava asia.
Tamperelaisehdokkaiden enemmistön mielestä seurakuntien tulee panostaa erityisesti vähäosaisista huolehtimiseen. Tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat heidän mielestään myös jumalanpalvelukset ja henkisen ja hengellisen elämän tukeminen sekä monipuolisen toiminnan järjestäminen lapsille, nuorille ja perheille.
Esimerkiksi rahankäyttöä ja muun yhteiskunnan osuutta siinä ei ole kovin helppo hahmottaa. Viestinnällä onkin työtä tuodessaan ymmärrettävästi julki, mihin kirkon raha menee.
– Kirkon varojen suuntaamisesta voi olla perustellusti montaa mieltä, onko ne suunnattu oikein ja järkevästi vai ei. Ja kirkollahan on omia taakkojaan: harva ymmärtää, kuinka paljon rakennusten ja kiinteistöjen ylläpito maksaa.
Perusluterilaiseksi itsensä määrittelevä Sami Borg muistuttaa, että kirkko tulee yhä lähelle ihmisiä. Perusarvojen kunnioitus ja lähimmäisen rakastaminen ovat hänelle tärkeitä. Kuva: Tuula Vartiainen
Vaalikoneiden vastaukset konkretisoivat sitä, haluaako ehdokas kirkon toimivan samojen asioiden puolesta kuin itse toivoisi.
Vaalikoneissa ehdokkaiden ja äänestäjien arvot kohtaavat ja voivat törmätäkin.
– Jos joku ehdokas on selvästi eri mieltä jostakin asiasta, niin kyllä kanta pohjautuu hänen arvoihinsa ja asenteisiinsa.
Borg kuitenkin toivoo, että seurakuntavaaleissakaan keskustelu ei typistyisi eniten julkisuudessa esillä oleviin, pariin kolmeen polarisoivaan asiakysymykseen.
– Se ei oikeastaan ole reiluakaan kirkon kannalta, joka toimii kuitenkin erittäin laaja-alaisesti. Se on tietysti toisaalta ymmärrettävää siksi, että niistä on helpompi uutisoida.
Mikä innostaisi uurnille?
Keväällä kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen muutokset, jotka mahdollistavat arkkipiispan ja piispan vaalien muuttamisen siirtoäänivaaleiksi. Käsittelyssä on myös edustaja-aloite kirkkoherran vaalitavan muuttamisesta niin, että välitön ja välillinen vaali olisivat tasavertaisia toteutustapoja.
– Teknisesti sen voi toteuttaa monella tavalla, kuittaa selvityksissä asiantuntijana toiminut Borg.
Nettiäänestys on puhuttanut viime ja edellisten seurakuntavaalien aikaan. Borg on ollut mukana oikeusministeriön ensimmäisessä verkkoäänestyksen mahdollisuuksia pohtineessa työryhmässä.
– Näkemykseni mukaan tietoturvaongelmia edelleen on, ja nykyisin mukaan on tullut aika aggressiivisen informaatiovaikuttamisen uhka.
– Virossa nettiäänestämiseen on menty, ja sielläkin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, ettei järjestelmä ole täysin tietoturvallinen. Siellä uudistuksella ei ole ollut ainakaan mitään merkittävää vaikutusta myöskään äänestysaktiivisuuteen.
Kirkollisissa vaaleissa siirtyminen nettiäänestämiseen saattaisi Borgin arvion mukaan jonkin verran aktivoida äänioikeutettuja, varsinkin niissä seurakunnissa, joissa on matala äänestysprosentti. Sen sijaan ehdokaslistojen nimien selkeyttämisen hän ei usko vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen tai helpottavan äänestystä.
– Ihmisillä on kuitenkin tämäntyyppisissä vaaleissa tapana katsoa, onko siellä tuttuja ehdokkaita ja sitten soveltuvaa ryhmää. Ehdokkaan taas on helpompi vaihtaa ryhmää, koska niillä ei ole ihan samanlaista merkitystä kuin yleisten vaalien puolella puolueilla.
Seurakuntavaaleissa ei Suomessa kuitenkaan ole havaittu suurta painostusta tai häirintää.
Kirkko hyödyntää tutkimustaan
Kirkon tutkimuskeskuksen toimikunnassakin aikoinaan vaikuttanut Borg kehuu kirkkoa tutkimustiedon hyödyntämisestä ja nelivuotiskatsausten julkaisemisesta. Kirkko linjaa tietään tutkimukseen perustuen. Kirkolla onkin organisaationa poikkeuksellisen hyvä käsitys siitä, miten ihmiset suhtautuvat siihen ja uskontoihin yleensä.
– Mielestäni kirkko toimii siinä esimerkillisesti. Monet organisaatiot eivät niin voimakkaasti hyödynnä itse rahoittamaansa tutkimusta toimintansa suuntaamisessa.
Borg pitää hyvänä, ettei kysellä pelkästään kansalaisten mielipiteitä yleensä, vaan ääneen pääsevät myös työntekijät ja luottamushenkilöt.
– Sekin, että kuullaan ihmisten mielipiteitä ja kerrotaan tutkimukseen perustuen, miten nämä toimijaryhmät toivovat asioiden kehittyvän, voidaan nähdä olennaisena osana demokraattista prosessia.
Ei ole itsessään selvää, että tutkimuksen tilaaja hyödyntää tuloksia niin paljon kuin tiedon tuottaja toivoisi. Kirkolta tämä on onnistunut, linjaa Sami Borg. Kuva: Tuula Vartiainen
Kun hallinto rakennetaan niin, että jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa seurakuntavaaleissa, tämä jo itsessään on keskeinen arvovalinta: vaalit mahdollistavat tasavertaisen ja yhdenvertaisen vaikuttamisen.
– On sitten jokaisen oma asia, käyttääkö äänioikeuttaan vai ei.
Toisaalta valta kyllä käytännössä keskittyy, kun toiset valmistelevat päätöksiä, ja luottamushenkilöt pystyvät vaikuttamaan strategisella tasolla linjauksiin ja myös resurssien käyttöön.
– Toki päätoimisilla työntekijöillä pitääkin olla organisaatioissa valmisteluvaltaa. Hallinto ei toimi tehokkaasti, jos luottamushenkilöt kovasti vain riitelevät pienistä yksityiskohdista.
Tuomasmessu on hengellinen koti
Sami Borg ja hänen vaimonsa, Harjun kamarikuorossa laulava lastenpsykiatri Anne-Mari Borg ovat olleet Tampereen Tuomasmessun toiminnassa mukana jo parikymmentä vuotta. Aleksanterin kirkossa kokoontuvassa Tuomasmessussa perinteiseen messuun yhdistyvät yhteisöllisyys, monipuolinen musiikki, rukous ja etsivä usko.
– Aiemmin olemme olleet mukana säännöllisemmin, Sami Borg mainitsee.
Molemmat ovat aikoinaan osallistuneet Tampereella seurakuntanuorten toimintaan. Pariskunta tapasi, kun nuori Sami toimi ensimmäistä kertaa Luhtaanrannan leirikeskuksen isäntänä vuonna 1984. Toinen vastaava pesti oli kahta vuotta myöhemmin.
Sami Borg toimi myös toistakymmentä vuotta tuolloisessa seurakuntayhtymän nuorisotyön johtokunnassa 1980-luvun lopulta alkaen.
Neljä vuotta sitten hän aloitti nykyisen työnsä Kunnallisalan kehittämissäätiössä. Perhe asuu kuitenkin yhä Tampereella, mikä onnistuu etätyön avulla. Toimistopäiviä on vähintään yksi viikossa.
– Seurakuntavaaleihin on kysytty ehdokkaaksi monta kertaa, mutta en ole lähtenyt valtakunnallisen vaaliasiantuntijan roolini takia.
Lisäksi vaa`assa ovat painaneet käytännön syyt, etenkin viisilapsinen perhe. Jälkikasvusta kuuluisimmat ovat Kirjolla-ohjelmasta tuttu Topi Borg ja tositelevisiotähti ja yrittäjä Sointu Borg. Yksi lapsista asuu yhä kotona.
Sami Borgilla on myös valtio-opin dosentuuri Tampereen yliopistossa. Ohjattavana on nyt yksi väitöskirjatutkija.
Aiempi 17 vuoden ura Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtajana auttoi synnyttämään palvelumieltä.
– Kun juttelee ihmisten kanssa, jotka eivät ole kauhean uskonnollisia, eivät kuulu kirkkoon ja joilla on ehkä kielteisiäkin näkemyksiä uskonnosta, niin voi olla hyvä, että he törmäävät tämmöisiin melko tavallisiin ihmisiin, jotka sanovat, että he käyvät kirkossa.
Teksti: Asta Kettunen
Sami Antero Borg:
- Tutkimuspäällikkö Kunnallisalan kehittämissäätiössä
- Pitkä ura Tampereen yliopistossa
- Valtio-opin dosentti vuodesta 1998
- Asiantuntijana Ylen vaalilähetyksissä vuodesta 1994 lähtien
- Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja 1999–2016
- Toiminut Kirkon tutkimuskeskuksen toimikunnan jäsenenä / varajäsenenä
- K. J. Ståhlbergin Säätiön hallituksen jäsen. Säätiö tukee kansanvaltaan liittyvää tutkimusta, julkaisee kirjallisuutta ja järjestää seminaareja ja tilaisuuksia.
- Harrastukset: kuntosali, sähly ja musisointi
Tuomasilta – Elämäni henksu ma 16.11.2026 klo 18 Aleksanterin kirkon kryptassa. Vieraina Olli-Pekka Silfverhuth, Sami Borg, Timo Takala ja Meri Ala-Kokko. Musiikki: Elina Orjatsalo ja Timo Saarinen. Kahvi/tee klo 17.30 alkaen, Tuomaskauppa avoinna kahvituksen ajan
