Hyvä tyyppi: Luonnonkukkien päivän retki vie kasvien kiehtovaan maailmaan
Luontoa osaa arvostaa paremmin, kun tuntee sitä. Tätä mieltä on Matti Kääntönen, joka on tehnyt luontoretkiä 1960-luvulta lähtien. Kasvien keräämisen hän aloitti oppikoulussa, ja harrastus on jatkunut siitä saakka.
Matti Kääntönen poimi peltokanankaalin, joka on levinnyt Suomeen Saksasta 1800-luvun lopulla. Taustalla on uhanalainen vuorijalava 1800-luvulta. Puun ympärysmitta on lähes kuusi metriä, ja se kasvaa Haiharan kartanon pihapiirissä. Kuva: Hannu Jukola
– Harrastukseni muotoutui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ympäristön- ja luonnonsuojelutyöksi, kertoo Kääntönen, joka on toiminut Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana sen perustamisesta, vuodesta 1973 lähtien.
Kääntösen kokoelmissa on tätä nykyä lähes 10 000 arkkia. Historian- ja yhteiskuntaopin opettajan työstä vuonna 2004 eläkkeelle jäätyään hänellä on ollut enemmän aikaa luonnossa liikkumiseen, ja Luonnonkukkien päivän retkien opastamiseen.
– Retki tarjoaa kaupungistuneelle, luonnosta erkaantuneelle ihmiselle mahdollisuuden lähteä tutustumaan lähiympäristöön. Moni voi kiinnostua, että täältä löytyy tällaistakin. Mukana on enimmäkseen naisia, mutta aina muutama heistä raahaa myös miehensä mukaan, hymyilee Kääntönen.
Tänä kesänä retki suuntautuu Lukonojanmäen Pitkäahteen alueeseen, joka kuuluu kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan. Kuusivaltaisessa kangasmetsässä kasvaa rehevää lehto- ja puronvarsilajistoa, ja myös harvinaisia kasveja. Siellä esiintyvät muun muassa kaiheorvokki ja liito-orava, joiden molempien suojelemisesta Suomen on kansainvälisesti sovittu olevan vastuussa Euroopan unionissa.
Yhtä kauan kuin retkiä Kääntönen on tehnyt perusteellista lajikartoitusta ja uhanalaisten kasvien seurantaa. Se on ollut osa Suomen uhanalaisten lajien inventointia, ja tiedot on tallennettu Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tiedostoon.
– Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen jäsenten tekemällä selvitystyöllä ja aloitteilla on ollut suuri merkitys luontokohdetiedon kartuttamisessa ja luonnonsuojelualueiden muodostamisessa Tampereella. Samanlainen on ollut vähitellen muidenkin luontoyhdistysten rooli, kiittää Kääntönen, joka on saanut työstään Pirkanmaan ympäristöpalkinnon ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin.
Vaikka ympäristönsuojelusta puhutaan nykyisin paljon, Kääntönen harmittelee, että syvällinen luonnontuntemus on vähentynyt huomattavasti. Kasviharrastus on Suomessa varsin heikoissa kantimissa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.
– Luonnon perustutkimukseen myönnettäviä määrärahoja on leikattu, ja lajiselvityksiä tekevät avainhenkilöt ovat jo melko ikääntyneitä. Mediassakaan ei juuri nykyisin näe kasvijuttuja. Kasvien maailma on kuitenkin tärkeä, sillä muut eliölajit ovat niiden varassa.
Teksti: Kirsi Airikka
Luonnonkukkien päivän retki lauantaina 15.6.2019 klo 13–15. Kokoontuminen Kaukajärven koulun etelänpuoleisella parkkipaikalla, Juvankatu 13. Järjestelyistä vastaa Luonnonsuojeluliiton Tampereen osasto.
