Ihmisten kasvava hätä näkyi ruokajonoissa vuonna 2024 – Ruoka-avun asiantuntija ei silti luovu toivosta
Vuosi 2024 näkyi Tampereen katukuvassa pitenevinä ruokajonoina. Ruokaa haettiin kuukaudessa liki 15 000 kertaa. Ruoka-avun tarve on kasvanut jo useamman vuoden peräkkäin, eikä se näytä taittuvan myöskään tänä vuonna, arvioi Tampereen seurakuntien ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen.
Kuva: Tuula Vartiainen
– Vuonna 2025 on valitettavasti edelleen odotettavissa ruoka-avun tarpeen kasvua. Voimakas elinkustannusten nousu ja tukileikkaukset tuovat taas uusia asiakkaita ruoka-avun piiriin. Liian monilla on jo nyt vaikeuksia selviytyä kuukaudesta ilman ruoka-apua.
Tampereen seurakuntien Ruokapankki vastaa kaupungin ruoka-avusta. Ruokapankki kerää keskitetysti syömäkelpoista hävikkiruokaa kaupoista, elintarvikevalmistajilta ja ammattikeittiöiltä, lajittelee sen nykyaikaisessa logistiikkakeskuksessa Nekalassa ja jakaa sen eteenpäin avuntarvitsijoille. Avuntarve on suurempi kuin mihin Ruokapankki pystyy nykyisellään vastaamaan.
Viime vuonna Ruokapankissa kannettiin erityistä huolta niistä ihmisistä, joille apu ei riittänyt. Kasvavissa jonoissa nähtiin uusia kasvoa ja ihmisryhmiä, Palkonen sanoo.
– Ruokajonoissa oli Suomeen saapuneita opiskelijoita, työssäkäyviä, joiden rahat eivät enää riittäneetkään jokapäiväiseen leipään ja heitä, joiden arjen pärjäämiseen tukileikkurit olivat heikentävästi vaikuttaneet. Jonoissa oli myös kodeistaan häädetyksi tulleita ja lapsia jonottamassa ruokakassia.
Tänä vuonna Ruokapankki alkaa tilastoida jaettujen ruoka-avustusten lisäksi myös ilman apua jääneet. Siten saadaan todenmukaisempi kokonaiskuva ruoka-avun tarpeesta Tampereella.
Ruoka-avun asiantuntija on huolissaan köyhyyden pitkäaikaisista vaikutuksista
Ruokajonojen kasvu on vain yksi ilmentymä köyhyyden seurauksista. Pitkään jatkuneilla taloudellisilla ongelmilla ja köyhyydellä on kielteisiä seurauksia myös terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Marja Palkonen on huolissaan erityisesti lapsista.
– Taloudellisissa vaikeuksissa elävien perheiden lapset kokevat eriarvoisuutta ja kantavat huolta perheen tilanteesta, mikä ei voi olla vaikuttamatta heidän itsetuntoonsa, pärjäämiseensä ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa elämässä. Koetun köyhyyden vaikutukset ovat pitkäkestoisia.
Palkonen näkee työssään myös sen, miten vaikeaa köyhyydestä on nousta:
– Köyhyyden synnyttämä stressi vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen ja lisää riskiä sairastua muun muassa ahdistukseen ja masennukseen. Se taas osaltaan heikentää ihmisen mahdollisuutta työllistymiseen.
Ruokapankki pyrkii edistämään ihmisten työllistymistä tarjoamalla monia työllistymispolkuja. Ruokapankki tarjoaa muun muassa harjoittelupaikkoja, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilupaikkoja vaikeassa työllisyystilanteessa oleville. Vuosittain Ruokapankilla työskentelee noin 70 ihmistä.
Toivosta ei ole syytä luopua
Vaikka ajat ovat kovat, Palkonen näkee työssään myös toivoa. Erityisen ilahduttavaa vuonna 2024 on ollut ihmisten auttamishalu.
– Suomalaiset ovat moneen kertaan osoittaneet kykynsä yhteisvastuuseen silloin, kun sitä tarvitaan. Saimme viime vuonna poikkeuksellisen paljon tukea monilta tahoilta. Yritykset, kulttuuritalot, urheiluseurat ja yksityishenkilöt ovat osoittaneet suurta yhteisvastuuta lahjoittamalla sekä taloudellista tukea että aikaa Ruokapankille.
– Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat monin tavoin tukeneet tamperelaista ruoka-apua ja ruoka-apua hakevia ihmisiä vuonna 2024. Apu on ollut korvaamatonta. Ilman heitä emme olisi selvinneet lähes mahdottomasta tehtävästämme. Pienelläkin avulla on ollut suuri merkitys.
Ruoka-avulla ei voida kuitenkaan ruoka-avun tarvetta ratkaista. Ruoka-apu on Palkosen mukaan enemmänkin laastari ja pika-apu, jonka laajuutta ei voida enää juuri nykyisestä kasvattaa. Palkonen toivoo nyt valtakunnan päättäjiltä viisaita ratkaisuja ja vastuullista harkintaa leikkausten kohdentamisessa.
– Olisi tärkeää, että leikkausten kokonaisvaikutukset tutkittaisiin tarkasti, ja myös kaikkein heikommassa asemassa oleville turvattaisiin riittävä toimeentulo. Se on ihmisen perusoikeus.
Ruokapankki lyhyesti:
- Ruokapankki on Tampereen ev. lut seurakuntien diakoniatyötä.
- Ruokapankki on perustettu vuonna 1995 ja se on Suomen ensimmäinen ruokapankki. Vuonna 2025 Ruokapankki täyttää 30 vuotta.
- Ruokapankki kerää keskitetysti syömäkelpoista hävikkiruokaa kaupoista, elintarvikevalmistajilta ja ammattikeittiöiltä, lajittelee sen nykyaikaisessa logistiikkakeskuksessa Nekalassa ja jakaa sen eteenpäin avuntarvitsijoille.
- Ruokakasseja jaetaan 29 eri pisteessä. Lisäksi sosiaalinen market Puoti löytyy Nekalasta Ruokapankin logistiikkakeskuksen yhteydestä.
- Ruoka-apua haetaan kuukaudessa liki 15 000 noutokertaa. Ruoka-avun tarve on kasvanut joka vuosi vuodesta 2021 alkaen.
- Vuonna 2023 Ruokapankki yhteistyökumppaneineen jakoi 177 528 ruoka-avustusta. Vuoden 2024 tammi-marraskuussa tilastoituja avustusnoutoja oli ollut 142 000 kertaa. Yhteen ruoka-avustukseen voi sisältyä useampia ruokakasseja, jos hakijalla on suuri perhe.
- Ruokapankki tarjoaa työkokeilupaikkoja haastavassa työllistymistilanteessa oleville.
