Kanttorin pianotunnit aloittivat Kirkkomusikantti-toiminnan
Tampereen seurakuntien musiikkikasvatus täyttää tänä vuonna pyöreitä, kun soitonopetuksen alkamisesta on tullut kuluneeksi viisikymmentä vuotta.
Lia Leinonen (vas.), Leevi Lempinen, Sylvi Lidroos ja Leeni Marttinen harjoittelevat puhallustekniikkaa. Kuva: Tuula Vartiainen
Aleksanterin kirkon urkuri ja kanttori Marjatta Hannula aloitti vuonna 1975 pianonsoiton opetuksen. Muutamaa vuottaa myöhemmin myös muut kanttorit alkoivat antaa soittotunteja, ja opetettavien soitinten valikoima laajeni kitaralla.
Kirkkomusikantti-toiminnan laajetessa soitonopetus siirtyi kanttoreilta pääasiassa instrumenttiopettajien vastuulle. Tällä hetkellä opettajia on liki kolmekymmentä ja soitonopetusta on tarjolla miltei kahdellekymmenelle soittimelle, kuten saksofonille, viululle, ukulelelle ja nokkahuilulle.
Kirkkomusikantti-oppilaita on ilmoittautunut alkavalle lukuvuodelle reilut 350. Nuorimmat heistä ovat viisivuotiaita ja vanhimmat yli seitsemänkymmentävuotiaita. Suurin osa oppilaista 10–15-vuotiaita.
Soittamisen iloa ilman suorituspaineita
Kirkkomusikantti-toiminnalle myönnettiin muutama vuosi sitten taiteen perusopetuksen opetustoimilupa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kirkkomusikanteissa on mahdollista suorittaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opinnot musiikissa.
– Lupa on meille toiminnan kehittämisen ja sisäisen työn kannalta todella merkittävä, ja se antaa toiminnallemme suuntaviivat. Merkittävää on myös se, että asetumme musiikkikoulujen rinnalle samaan asemaan, kertoo Kirkkomusikantti-toiminnan rehtori ja kasvatuksen johtava kanttori Maiju Helin.
Kirkkomusikantti-toiminnan ytimessä on kuitenkin edelleen yhdessä soittamisen ilo. Toiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia harrastaa musiikkia ilman suorituspaineita.
– Jokainen on tervetullut omalla äänellään ja omalla taitotasollaan. Täällä emme kilpaile, kuka on paras tai kuka etenee urallaan pisimmälle, Helin sanoo.
Matalan kynnyksen monikulttuurista toimintaa
Kirkkomusikantti-toiminta muodostuu alle kouluikäisten lasten kirkkomuskareista sekä soiton- ja laulunopetuksesta. Pääosa tunneista pidetään yksilöopetuksena, mutta halukkaille on tarjolla myös pari- ja pienryhmäopetusta eri instrumenteissa.
Tänä vuonna uutena ryhmänä aloittaa Kaukajärven kansainvälinen musiikkiryhmä, joka on osa musiikkikasvatuksen 50-vuotisjuhlavuotta.
Musiikkiryhmän tarkoituksena on, että eri kulttuureista tulevat lapset voivat tutustua matalalla kynnyksellä musiikkiin sekä toisiinsa. Ryhmä osallistuu myös lokakuussa järjestettävään Musiikin ilo yhdistää -konserttiin Messukylän kirkossa.
Juhlavuoden painopisteenä urkuopetus
Musiikkikasvatuksen juhlavuosi huipentuu pääjuhlaan, jota vietetään marraskuussa Aleksanterin kirkossa. Juhlassa esiintyy kaikenikäisiä seurakuntien musiikkikasvatuksen oppilaita.
Esillä ovat muskaritoiminta sekä soitonopetus, jota edustavat niin oppilaat kuin opettajatkin.
– Kirkkomusikanttien toiminnan sydän on yhteismusisointi ja se, että kaikki saavat osallistua. Tämä näkyy myös pääjuhlassa, jossa todennäköisesti myös vieraat saavat osallistua, Maiju Helin kertoo.
Yksi musiikkikasvatuksen juhlavuoden painopisteitä on lasten urkujensoiton opetus. Suomessa ja Pohjoismaissa on havahduttu siihen, ettei uusia kanttoreita löydy kovinkaan helposti.
Kiinnostuksen herättäminen urkujensoittoon sekä soittotuntien tarjoaminen ovat keskeisiä soittotaidon lisäämisessä. Kirkkomusikantti-toiminta tarjoaa urkujensoitonopetusta niin lapsille kuin aikuisillekin. Juhlavuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia urkujen äärellä.
Kirkkomusiikin perintöä seuraaville sukupolville
Kirkon musiikkikasvatuksella on suomalaisella kulttuurikentällä aivan erityinen rooli. Sen tärkein tehtävä on siirtää kirkollisen musiikin perintöä eteenpäin seuraaville sukupolville.
– Me rakennamme siltoja, joilla myös seuraavan viidenkymmenen vuoden päästä virret ja monipuolinen musiikki kaikuvat kirkoissa. Meillä on merkittävä rooli hengellisen musiikkiperinteen eteenpäin siirtämisessä.
Toisaalta kirkon musiikkikasvatus on keskeinen osa myös lasten kristillistä kasvatusta.
– Musiikki on luovuttamaton osa kirkkoa. Se on läsnä jokaisessa jumalanpalveluksessa ja toimituksessa sekä kaikessa toiminnassa, hän jatkaa.
Musiikkikasvatuksen kautta kirkko tavoittaa myös sellaisia ihmisiä ja perheitä, jotka eivät muuten osallistuisi kirkon toimintaan.
Teksti: Aino Koli
(Juttua korjattu 16.9.2025: toiminta alkoi pianonsoiton opetuksella, ei urkujen.)
