”Hienointa on se, mitä ei voi mitata” – Lauran kesätyö Marhabanilla
Kalevan kirkolla Marhabanissa työskentelee 24-vuotias Laura Koskela. Kesätöissä seurakunnilla -juttusarjassa avataan näkymiä nuorten kesätyöntekijöiden arkeen ja tehtäviin.
Kalevan kirkolla sijaitsee tila, jossa kymmenet ihmiset kohtaavat päivittäin kielten opiskelun, taiteen, yhteisen ruokailun ja keskustelujen merkeissä. Kansainvälinen kohtaamispaikka Marhaban tarjoaa maksutonta toimintaa kaikille, jotka kaipaavat päiviinsä tekemistä tai seuraa. Toiminnan mahdollistavat ahkerat vapaaehtoiset ja työntekijät, joista yksi on tänä kesänä kesätyöntekijä Laura Koskela.
Marhabanilla vallitsee lämmin ja kotoisa tunnelma. Laura istuu yhdessä muiden työntekijöiden kanssa suunnittelemassa tulevien viikkojen ohjelmaa, johon kuuluu muun muassa kielikahvila ja lukupiiri. Pian ovet avautuvat kävijöille ja tila täyttyy jälleen ihmisistä.
Sosionomiksi opiskeleva Laura päätyi Marhabanille ensin harjoitteluun. Kokemus oli mielekäs, ja johti lopulta kesätyöhön samassa paikassa.
– Hakeuduin sosionomiksi, koska olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja halunnut auttaa. En kuitenkaan osannut ajatella, että tällaiset kohtaamispaikat voisivat olla yksi mahdollinen työympäristö, hän kertoo.
Työpäivä ihmisten parissa
Lauran työpäivä alkaa yhdeltätoista. Marhaban on avoinna kävijöille tiistaista torstaihin, jolloin ohjelmassa on esimerkiksi työpajoja, keskusteluryhmiä, kielten opiskelua ja yhteisiä ruokailuja. Muina päivinä työntekijät suunnittelevat tulevaa toimintaa.
Työhön kuuluu ennen kaikkea ihmisten kohtaamista – kuulumisten vaihtamista, puhelinpäivystystä ja läsnäoloa. Laura osallistuu myös työpajoihin, jotta oppisi tuntemaan kävijöitä paremmin.
– Haluan muodostaa päivä kerrallaan pienen palan isoa kokonaisuutta.
Marhabanilla toimii vuosittain noin 80 vapaaehtoista ja harjoittelijaa. Päivittäin kävijöitä Laura arvelee olevan keskimäärin 30–50. Toiset päivät ovat hiljaisempia, kun taas esimerkiksi keskiviikkojen yhteinen ruokailu kerää paikalle parhaimmillaan yli 80 ihmistä.
– On tiettyjä tuttuja kasvoja, jotka varmasti muistan. Myös vapaaehtoisista olen oppinut esimerkiksi, ketkä tykkäävät kokata ja ketkä kohdata ihmisiä. Tiedän myös, että jotkut tulevat aina yhdessä, ja toisen nähdessä osaan odottaa myös kaveria.
Lauralle tärkeintä on, että jokainen kokisi voivansa tulla omana itsenään.
– Haluan, ettei kenellekään tulisi sellaista tunnetta, ettei voisi kertoa, jos täällä tapahtuisi jotain tai jokin asia jäisi huomaamatta.
Siksi hän haluaa ottaa vastaan myös palautetta ja kehitysideoita niin kävijöiltä kuin vapaaehtoisiltakin.
Pienet sanat kantavat pitkälle
Kun Laura aloitti Marhabanilla, seurakunnan työ oli hänelle uutta. Hän pohti, millä tavalla työ liittyisi kirkkoon ja riittäisikö oma osaaminen ja tieto.
Nopeasti hän huomasi kuitenkin, että tärkeintä oli halu kohdata ihmisiä. Laura tunnistaa, että työn hienous piilee ihmisten auttamisessa ja pienissä teoissa.
— Ajattelen, että tässä työssä erityisen hienoa on kaikki se, mitä ei voi mitata.
Juuri pienet kohtaamiset ovat jääneet vahvimmin mieleen.
Eräs kävijä sanoi hänelle:
– Minulla oli turvallinen olo, kun tiesin, että olet täällä harjoittelussa.
Laura muistelee myös toista kertaa, jolloin päihteitä käyttävä vakiokävijä, joka ei juuri keskustellut muiden kanssa, halusi kirkolla käydessään tervehtiä Lauraa.
– Siitä tuli tunne, että omalla panoksellaan voi lisätä jonkun toisen kuuluvuuden tunnetta.
Epävarmuuskin voi olla voimavara
Laura valmistuu sosionomiksi joulukuussa. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä aikuisten parissa, ja Marhaban on avannut uusia näkökulmia myös monikulttuuriseen työhön. Lisäksi häntä kiinnostaa kriminologia.
Työ Marhabanilla on opettanut Lauralle ennen kaikkea ihmisten kuuntelemista. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa hän on oppinut tunnistamaan jokaisen vahvuuksia ja etsimään ihmisille tehtäviä, joissa heidän osaamisensa pääsee parhaiten esiin.
Kesä on opettanut paljon myös hänestä itsestään.
– Aina kun tulee takki auki, oppii vähintäänkin omasta tyhmyydestään.
Yksi tärkeimmistä opeista on ollut omien rajojen tunnistaminen ja tehtävien priorisoiminen.
– Haluaisin ehtiä tehdä kaiken ja lupaan helposti, että kyllä minä vielä sinuakin ehdin auttaa. Joskus on saattanut ruokailukin jäädä välistä.
Nuorena työntekijänä Laura uskoo voivansa tuoda työyhteisöön uudenlaista näkökulmaa. Hän rohkaisee myös muita, joita ensimmäinen työpaikka tai uusi ala jännittää.
– Ei haittaa, vaikka epävarmuus tai tietämättömyys tulee esille. Tuo se mukanasi ja käytä sitä voimavarana. Oman epävarmuuden näyttäminen voi auttaa huomaamaan asioita, joita muut eivät enää näe. Ja muista, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.
Marhaban
Marhaban on kansainvälinen kohtaamispaikka Tampereella Kalevan kirkossa. Se on olohuone, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin, viettää aikaa yhdessä ja löytää mielekästä tekemistä. Kaikki ovat tervetulleita taustasta, kielestä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta.
Marhabaniin voi tulla hakemaan tukea, tapaamaan uusia ihmisiä, opiskelemaan suomea tai vain juttelemaan. Tarjolla on teetä, kahvia ja pientä välipalaa. Toiminta on maksutonta.
Viikko-ohjelman löydät Facebookista tai Instagramista.
Marhaban on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13–16.
Osoite: Liisanpuisto 1, Tampere.
