Kiitollisena kohti uusia vaiheita – Jari Kuusi jää eläkkeelle
Messukylän seurakunnan pappi Jari Kuusi jää eläkkeelle. Lähtömessua vietetään Aitolahden kirkossa sunnuntaina 16. elokuuta. Haastattelussa Jari muistelee pappisuraansa, kertoo kutsumuksestaan ja pohtii uuden elämänvaiheen mahdollisuuksia.
Jari, miten pappisurasi alkoi?
Pappiskutsumus minulla oli jo nuorena aikuisena. Tulin uskoon 25-vuotiaana, ja tuo kokemus vaikutti ratkaisevasti myös uravalintaani. Opiskelin ensin kanttoriksi ja sitten papiksi.
Piispa Simo Peura vihki minut papiksi 8.6.2008 Lapuan tuomiokirkossa 11 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen virkamääräykseni sain Karstulan seurakunnan vs. kappalaiseksi. Sitä ennen olin toiminut jo 12 vuotta Kyyjärven seurakunnan kanttorina.
Mihin tie vei ensimmäisten papin töiden jälkeen?
Karstulan jälkeen olin vielä puoli vuotta Kyyjärven vs. kirkkoherrana, ennen kuin aloitin reilun vuoden mittaisen rupeaman seurakuntapastorina Kinnulassa. Keski-Suomen jälkeen siirryin Tampereelle Hervannan seurakuntaan, jossa olin seurakuntapastorina noin puolentoista vuoden ajan. Vuonna 2012 hain Isojoen kirkkoherran virkaa, ja siellä vierähtikin kymmenen vuotta.
Synnyin- ja kotikaupunkiini Tampereelle palasin ensin Eteläiseen seurakuntaan ja sen jälkeen Messukylän seurakuntaan, jossa olen viihtynyt nyt runsaat neljä vuotta.
Mikä hetki on jäänyt työuraltasi erityisen merkityksellisenä mieleen?
Urani merkityksellisin hetki oli pappisvihkimykseni. Elämäni ja koko työurani sai siitä eteenpäin aivan uuden tarkoituksen.
Miltä tähän asti kuljettu matka näyttää nyt?
Nuorena en osannut kuvitella, että Jumala oli valmistanut minulle tällaisen tien. Mikään ei viitannut siihen. Ei oma mielenkiintoni, koulumenestykseni, perhetaustani tai mikään muukaan. Tässä kuitenkin olen – sanomattoman kiitollisena tiestä, jonka olen saanut kulkea! En ole silti unohtanut juuriani. Itselleni olen aina vain Kuusen Jari, työläispoika Tampereelta, josta Jumalan armosta tuli se, mikä tuli.
Millaisin mielin siirryt eläkkeelle?
Siirryn eläkkeelle odottavin ja seesteisin mielin. Lasken viran valjaat harteiltani ehkä hieman haikeana, mutta samalla tietoisena siitä, että tämä on oikea hetki antaa elämässä tilaa myös muille asioille. Iloitsen alkavasta uudesta elämänvaiheesta.
Miten aiot viettää eläkepäiviäsi?
Vietän niitä kirjoittaen ja lasten ja lapsenlasten kanssa aikaa viettäen. Haluan kohentaa myös juoksukuntoani. Ehkä vielä joskus olen jonkinlaisessa maratonkunnossa. Edellisestä maratonista onkin kulunut jo seitsemän vuotta. Kenties jossain vaiheessa teen myös hieman papin (tai kanttorin) töitä.
Mitä jäät kaipaamaan?
Jään kaipaamaan monia ihmisiä, seurakuntalaisia ja työkavereita vuosien ja vuosikymmenien varrelta. Heitä on paljon. He ovat antaneet minulle rakkaat muistot.
Mitä haluat sanoa seurakuntalaisille?
Kiitos kannustavasta ja lämpimästä tavasta, jolla olette halunneet kohdata minut. Jos nähdään kirkossa tai sen ulkopuolella, älkää epäröikö tulla juttusille!
Entä mitä haluat sanoa Messukylän työkavereillesi?
Kiitos rakkaudesta, jolla otitte minut vastaan runsaat neljä vuotta sitten, kun tulin Messukylän seurakuntaan. Se lohdutti ja rohkaisi minua. En unohda teitä. Voimia työhönne, julistakaa lakia ja evankeliumia, kohdatkaa ihmisiä!
Jaria haastatteli Katja Rantavaara.
Jarin lähtösaarna kuullaan Aitolahden kirkossa sunnuntaina 16.8.2026 klo 10 alkavassa messussa. Tuolloin on mahdollisuus kiittää Jaria yhteisestä matkasta ja saattaa hänet uuteen elämänvaiheeseen seurakunnan rukousten ja siunausten saattelemana. Olet lämpimästi tervetullut messuun ja sen jälkeen kahville!
