Kirkko tukee kotoutumisessa
Tamperelainen, Filippiineiltä lähtöisin oleva Changat toimii aktiivisesti muun muassa kansainvälisissä opiskelijayhteisöissä sekä Tampereen seurakuntien englanninkielisessä English Service -messuyhteisössä.
– Evankelis-luterilainen kirkko tarjoaa tärkeän yhteisön, jossa vieraskieliset ihmiset voivat saada sekä käytännön apua että tunteen siitä, että heidät hyväksytään osaksi yhteisöä, sanoi Freda Changat, joka osallistui vieraskielisten kaupunkilaisten uskonnollisuutta koskevaan paneelikeskusteluun. Aiheesta tehty tutkimus julkaistiin webinaarissa 2. syyskuuta.
Changat kertoi tunnistavansa tutkimuksen havainnot omista kokemuksistaan yliopistoissa, monissa yhteisöissä ja kirkon toiminnassa.
– Erityisesti kansainväliset opiskelijat ja muut Suomeen muuttaneet tarvitsevat paikkoja, joissa voi saada hengellistä ohjausta, sosiaalista tukea ja yhteisöllisyyttä. Suomessa sää ja kielimuuri voivat vaikeuttaa ihmisten kohtaamista, joten seurakuntien tarjoamat yhteisöt ovat tärkeitä.
– Myös pakolaisten ja muiden uusien tulijoiden auttamisessa kirkko on tehnyt paljon hyvää työtä, jota olisi hyvä vahvistaa edelleen, hän lisää.
Paneelin toinen tamperelainen jäsen, monikulttuurisen työn asiantuntija Ersin K. totesi tutkimuksen tulosten olevan hyvin linjassa sen kanssa, mitä hän on havainnut omassa työssään ja yhteisöissään.
– Minua yllätti erityisesti se, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat uskontojen välisestä vuoropuhelusta. Sen ei pitäisi tapahtua vain piispojen, imaamien, pappien tai uskonnollisten asiantuntijoiden välillä.
– Sitä tapahtuu myös arjessa: naapureiden kohdatessa, vanhempien tavatessa koulussa, työkavereiden lounailla sekä silloin, kun eri yhteisöt juhlivat tai auttavat toisiaan. Tällainen paikka on esimerkiksi Marhaban-keskus, jossa ihmiset tuntevat olonsa tervetulleiksi. Siellä on aito yhteenkuuluvuuden tunne.
Hänen mukaansa ihmiset arvostavat tällaisia kohtaamisia, ja seurakuntien ja muiden toimijoiden pitäisi luoda niille enemmän mahdollisuuksia.
Yhteinen viesti panelisteilta oli, että kirkolla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kotoutumisen tukemisessa. Seurakunnat voivat tarjota paitsi hengellistä toimintaa myös tärkeitä sosiaalisia verkostoja sekä mahdollisuuksia rakentaa yhteyttä yli kieli- ja kulttuurirajojen.
