Kirkolliskokous: neuvotteluja yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksesta jatkettava
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto ja kirkko jatkavat neuvotteluja, joiden tavoitteena on pysyvä ja oikeudenmukainen rahoitusratkaisu kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakauttamiseksi.
Valtion kirkolle antamia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkko tuottaa palvelut kaikille Suomessa, myös kirkkoon kuulumattomille. Siksi näiden tehtävien kokonaiskulut tulee kattaa valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä maksuilla.
Kirkolliskokouksen mukaan neuvottelut tulee käydä valtion rahoitusta koskevan lain pohjalta ja ratkaisun tulee turvata se, että evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat myös tulevaisuudessa huolehtia niille säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kaikissa olosuhteissa.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta muistutti asiasta antamassaan mietinnössä, että kirkollisverotulo ja valtion rahoitus ovat oikeudelliselta perusteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan eri asioita. Kirkollisverolla rahoitetaan kirkon ja seurakuntien varsinaisia tehtäviä, kun taas valtion rahoitus on tarkoitettu valtion osoittamien, koko yhteiskuntaa palvelevien lakisääteisten tehtävien kustannuksiin. Kirkollisverotulojen kehityksellä ei siten voida perustella valtion rahoituksen vähentämistä.
Rahoitusvajetta ei kirkolliskokouksen mielestä tule ratkaista muuttamalla palvelujen yhdenvertaisuutta koskevia lähtökohtia tai siirtämällä kustannuksia omaisille, vaan huolehtimalla, että valtion rahoitusvastuu toteutuu asianmukaisesti.
Evankelis-luterilaiselle kirkolle osoitetun valtion rahoituksen tasoa on viime vuosina alennettu olennaisesti. Vuonna 2025 rahoitusta leikattiin pysyvästi 19,6 miljoonalla eurolla ja tämän lisäksi rahoitusta on päätetty vähentää määräaikaisesti vuosina 2026 ja 2027 siten, että vuonna 2026 valtion rahoituksen taso enää 96 miljoonaa euroa, kun se rahoituslain mukaisessa indeksikorjatussa tasossa olisi
ollut 140 miljoonaa euroa.
Kirkolliskokouksen kirjeessä valtioneuvostolle todetaan, että kirkolliskokous tunnistaa julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät vaikeat ratkaisut.
”Julkisen talouden sopeuttaminen ei kuitenkaan voi merkitä sitä, että valtion lailla kirkolle antamien tehtävien kustannukset siirretään kirkon jäsenille tai palveluja käyttäville ihmisille. Tehtävien lakisääteisyys, koko väestöä palveleva luonne sekä perusoikeuksiin ja yhteiskunnan varautumiseen liittyvät näkökohdat edellyttävät, että valtio kantaa niistä asianmukaisen rahoitusvastuun.”
