Kirkon päätöksentekoon kannattaa vaikuttaa
Seurakuntavaaleissa äänestäminen on helppo tapa vaikuttaa kirkon päätöksentekoon. Jos kirkon asiat kiinnostavat, kannattaa myös asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Näin ajattelee neljä Tampereen seurakuntien vaikuttajanuorta, jotka ovat löytäneet oman yhteisönsä seurakunnasta ja seuranneet kirkon päätöksentekoa luottamuselimissä.
Tampereen seurakunnissa toimii tällä hetkellä 12 vaikuttajanuorta, jotka osallistuvat yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvostojen ja tarvittaessa muidenkin toimielinten ja työryhmien työskentelyyn.
Vaikuttajaryhmän tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia seurakuntayhtymän päätöksenteossa ja valmistelussa sekä seurakuntien toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
– Meillä on läsnä- ja puheoikeus luottamuselimissä, ja ajattelen, että pelkästään meidän läsnäolomme jo muistuttaa päättäjiä lapsista ja nuorista. Saamme myös kutsuja moniin muihin kokouksiin, kertoo nuorisovaikuttaja, 17-vuotias Ruut Koski.
– Lisäksi vaihdamme keskenämme ajatuksia omassa Kirnuva-ryhmässä, lisää Koski.
Nuoria vaikuttajien tukena on viisi seurakuntien luottamushenkilöä sekä viisi työntekijää, jotka toimivat ryhmän yhteyshenkilöinä.
Kirkko on yhteisö ja toimija
Seurakunnasta on tullut haastateltaville rakas yhteisö, jossa on voinut solmia uusia ihmissuhteita ja toimia monella tavalla. Heillä jo monia perusteluita, miksi he haluavat vaikuttaa kirkossa.
Ruut Kosken seurakuntayhteys on syntynyt pitkän ajatustyön ja kasvun tuloksena. Hän erosi kirkosta, koska hän halusi valita elämänkatsomustiedon koulussa. Rippikouluun meno kuitenkin kiinnosti.
– Riparilla olikin kivaa, ja sain sieltä uusia ihmissuhteita ja paljon ajateltavaa. Uskosta tuli osa omaa identiteettiäni, ja menin mukaan myös isoskoulutukseen. Sen jälkeen liityin takaisin kirkkoon ja olen löytänyt itselleni yhteisön, kertoo Koski.
Myös nuoret vaikuttajat -ryhmän muut haastateltavat, eli Ilpo Suominen, 17, ja Emilia Nurminen, 19, sekä Lila Harra, 15,ovat löytäneet tiensä kirkkoon ja nuorten vaikuttajaryhmään rippikoulun, isoskoulutuksen ja nuorteniltojen myötä.
– Yhteisö on toivon tuoja, ja siellä tulee turvallinen olo. Yhdessä rukoilu ja laulaminen tuovat toivoa kaikkien maailman kriisien keskellä. Ajattelen muutenkin, että toiveikas ajattelu piristää, ja arkikin tuntuu silloin mukavalta, pohtii Suominen.
Harra toivoo, että kirkko olisi kaikille turvallinen paikka.
– Siellä kaikki ihmiset nähtäisiin, ja kohdattaisiin kaikki hiljaisimmatkin tulijat. Ja kun ei ole itseensä päin kääntynyt, ja puhuu muille, löytää uusia ihmissuhteita.
Nuorten vaikuttajien mielestä kirkko on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tekee arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi kotikaupungissa, Suomessa ja myös maailmalla.
– Usein ei tiedosteta, miten tärkeä toimija kirkko on, kun se tekee diakoniatyötä ja järjestää paljon toimintaa etenkin lapsille ja nuorille. Näitä asioita on pidettävä vielä enemmän esillä, miettii Nurminen.
Tieto lisää äänestysintoa
Nuoret vaikuttajat näkevät monta syytä, miksi ihmisten kannattaa äänestää seurakuntavaaleissa.
– Jos ei itse tee mitään ja äänestä, on turha surkutella, että muutosta ei tapahdu. Itseäni ainakin inspiroi, että voi äänestää. Se on helppo tapa, eikä vie paljon aikaa. Äänestyshän on vain neljän vuoden välein, miettii Koski.
– Äänestysintoa voisi lisätä sillä, että kerrotaan avoimesti, että kirkolla on oikeasti vaikutusvaltaa asioihin. Näin äänestäjät myös tajuavat, että äänestys oikeasti liittyy isompiinkin asioihin, vinkkaa Harra.
Nurminen muistuttaa, että laimea äänestysinto ei koske vain seurakuntavaaleja.
– On yleinen ongelma muutenkin, että ihmiset jättävät usein äänestämättä myös kunta- ja eduskuntavaaleissa. Jos et äänestä, et anna äänesi vaikuttaa. Äänestäminen on tärkeä oikeus, mutta sen pitäisi olla myös velvollisuus.
– Monille seurakuntavaalit näyttäytyvät tosi monimutkaisina. Ehdokasryhmien nimet ja sisällöt ovat epäselviä, ja monet päätöksentekoelimet tuntuvat monimutkaisilta. Selkeät ohjeet äänestämisestä ja päätöksenteosta helpottaisivat asiaa, lisää Nurminen.
Suominen arvelee, että etenkin nuoria äänestäjiä voisi aktivoida tiedon lisäämisellä ja viestinnällä.
– Jokaisella pitäisi olla tietoisuus siitä, että jokaisella äänellä on väliä.
Tavallinen ihminen kelpaa
Nuoret vaikuttajat haluavat kannustaa seurakuntalaisia asettumaan ehdokkaaksi rohkeasti.
– Jos on intoa ja aikaa, on oiva mahdollisuus tehdä kirkossa töitä tärkeiden arvojen vuoksi. Päättäjät ovat tavallisia ihmisiä, eli ei tarvitse olla yli-ihminen, eikä tarvitse olla mitään suurta vaaliagendaa, hymyilee Ruut Koski.
Myös Lila Harra ajattelee, ettei ehdokkaaksi lähtemistä kannata pelätä.
– Joku kyllä taatusti ohjaa ja neuvoo, mitä pitää tehdä, ja kertoo, kuinka pystyy vaikuttamaan asioihin.
Emilia Nurminen toivoo, että etenkin monet nuoret aikuiset asettuisivat ehdokkaiksi ja tulisivat valituiksi marraskuun seurakuntavaaleissa.
– Monet edelleen ajattelevat, että kirkko ei kiinnosta nuoria, ja he eroavat – vaikka suunta onkin nyt kääntymässä. Ajattelen, että kirkon tulevaisuuden kannalta on tärkeää kuulla, mitä sanottavaa nuorilla on.
Tampereen seurakuntien nuoret vaikuttajat Emilia Nurminen, Ilpo Suominen, Ruut Koski ja Lila Harra kannustavat ihmisiä ehdokkaiksi syksyn seurakuntavaaleihin. Kuva: Tuula Vartiainen
Nuorten vaikuttajien mielestä on hienoa, että jo 16 vuotta täyttäneet saavat äänestää seurakuntavaaleissa.
– Se on hyvä ikä. Kun nuoria käy seurakunnan toiminnassa, on luontevaa, että heille myös annetaan paikka vaikuttaa. Ja jos toiminta on nuorelle merkityksellistä, tuo lisää merkitystä, kun pääsee vaikuttamaan. Se luo siltaa tulevaisuuteen, ja nuori haluaa jatkaa aktiivista toimintaa, miettii Koski.
– Äänestysmahdollisuus tuo nuorelle tunteen, että minuakin kuunnellaan, ja minunkin jutuillani on merkitystä, lisää Harra.
– Unohtaa ei sovi, että isoset ovat suurin vapaaehtoisten ryhmä kirkossa, muistuttaa Nurminen.
Teksti: Kirsi Airikka
