Siirry sisältöön

Kolmen itkijän ensimmäinen itkuvirsilevy julkaistiin

Tamperelaisen Emilia Kallosen Surento-yhtye julkaisi ensilevynsä huhtikuussa. Sulatoin-albumi sisältää itkuvirsiä, niihin sävellettyjä itkulauluja sekä runolauluja.

Kolme naista pitkissä mekoissa nojaa ladon seinään.
Liisa Matveisen (vas.), Emilia Kallosen ja Emmi Kuittisen Surento-yhtyeen Sulatoin-albumi sisältää itkuvirsiä, niihin sävellettyjä itkulauluja sekä runolauluja. Kuva: Suvi Laaninen

Surento-yhtye on ainutlaatuinen, sillä se on Suomen ensimmäinen itkuvirsiyhtye. 

– On hienoa, että olemme saaneet julkaistua uutta itkuvirsimusiikkia, jossa kuuluvat vahvasti sekä karjalaisen että inkeriläisen itkuvirsiperinteen asiantuntemus ja vaikutus, kertoo kansanmuusikko-itkijä Emilia Kallonen, jonka monet muistavat Pispalan kirkossa esitetystä Vähän lähempänä taivasta -näytelmästä elokuussa 2024.

Hänen lisäkseen Surento-yhtyeen jäseniä ovat ilomantsilainen Liisa Matveinen ja helsinkiläinen Emmi Kuittinen.

– Levyllä on karjalan ja ikerikon itkukielen lisäksi omia itkusanoituksiamme ja tyylejämme sekä vanhoihin itkuvirsiin säveltämiämme uusia itkulauluja. Niillä tarkoitamme sävellyksiä, joissa kuuluu moniäänisen laulun lisäksi itkuvirrelle ominaista itkevää äänenkäyttöä ja -ilmaisua, mikä eroaa varsinaisesta laulamisesta.

 Säestyksettömän moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Puhetta tuonilmaisiin

Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen ja sisäiseen tunnelmaan. Sulatoinmerkitsee surevaa henkilöä.

Itkuvirret ovat surua ja huolta ilmaisevaa, usein erorituaaleihin liittyvää ja ympäri maailmaa tunnettua perinnettä. Karjalaiset ja inkeriläiset itkuvirret ovat puhetta tuonilmaisiin, ja niihin kuuluvat vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Ne ovat osa yhteisön suremista hautajaisissa, häissä, armeijaan tai sotaan lähtiessä, ja niillä helpotetaan myös jokapäiväisiä huolia. 

Surento-yhtye sai alkunsa Koneen Säätiön rahoittamassa Kyynelkanavat-hankkeessa. Matveinen, Kallonen ja Kuittinen toimivat taiteilijoina kolmen tutkijan rinnalla sekä tutkivat tieteen ja taiteen keinoin nykyitkuvirsiä Suomessa.

“Taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteiset itkuvirsiin liittyneet keskustelut antoivat itkijöiden luovalle työlle erityisen tietoon ja kriittisyyteenkin perustuvan kasvualustan, josta tämän levyn laulut ja itkut ovat versoneet: Surento luo pelotta ja taidolla uutta, vanhaa kunnioittaen ja vanhan tuntien”, kertoo Kyynelkanavat-hankkeen tutkija Riikka Patrikainen.

Albumin tekoa ovat tukeneet Kalevalaseuran säätiö ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Konserttikiertuetta on tukenut Taide- ja kulttuurivirasto. Levy on kuunneltavissa Spotifyssä, ja sitä voi ostaa muusikoilta, konserttipaikoilta ja joistakin levykaupoista.

Vaikka pitkät välimatkat aiheuttavat yhtyeen toiminnalle haasteita, Emilia Kallonen kertoo työskentelevänsä itkuvirsien parissa tavalla tai toisella koko ajan.

– Opetan säännöllisesti viikonloppukursseilla esimerkiksi Tampereen seudun työväenopistossa. Toukokuussa osallistun Georgian Tbilisissä järjestettävään itkuvirsikonferenssiin.

Teksti: Kirsi Airikka

Surento-yhtyeen levynjulkistamiskonsertti sunnuntaina 17.5.2026 kello 16 Nikolainsalissa, Tuomiokirkonkatu 27. Liput ovelta: 10 €, käteinen/ mobilepay. Ennakkomyynti: surentoband@gmail.com, varaukset 15.5.2026 mennessä

Emilia Kallosen haastattelu Sillassa