Koulu, harrastukset, suorituspaineet ja oma paikka puhuttavat nuoria
Seurakuntien nuorisotyöntekijät ovat perheen ulkopuolisia aikuisia, joille on helppo puhua aiheesta kuin aiheesta. Kouluasiat, harrastukset ja suorituspaineet mietityttävät. Oman polun ja paikan löytyminen ovat myös mielessä.
Itsenäistyminen ja jaksaminen kiinnostavat ja pelottavat, kertovat Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaajat Mari Vuorisalmi ja Ulla Keskinen.
– Nuoria mietityttää, että jos oma juttu ei löydy heti, saako ja ehtiikö etsiä.
– Muiden törttöilyistä puhutaan, väkivallasta, ihmisistä ja ihmissuhteista, ilmastosta, ihan kaikesta.
Tampereen seurakunnat ovat nuorten elämässä mukana monin tavoin kouluilla päivystyksien, ryhmien ja ryhmäytysten muodossa. Esimerkiksi Eteläisessä seurakunnassa tehdään vuosittain viitisensataa kouluvierailua.
Nuorten kanssa jutellaan myös sosiaalisessa mediassa, nuortenilloissa ja kerhoissa, koulutuksissa, leireillä sekä henkilökohtaisin viestein.
Jami Kuohukivi, Tony Kotirinta, Joakim Moisio, Jeremia Haapasalmi, Jesse Kuohukivi ja nuorisotyönohjaaja Eero Kettunen ovat pelituulella Linnainmaan seurakuntakeskuksen nuortenillassa.
Ahdistus näkyy
Tuore valtakunnallinen kouluterveyskysely kertoo, että korona-aika on jättänyt jälkensä lapsiin ja nuoriin. Leirityössä se näkyy työntekijöiden mukaan kaikkein selvimmin.
– Osa nuorista ei voi esimerkiksi nukkua kenenkään kanssa samassa huoneessa tai lukea mitään ääneen. Tai nuorta ei ylipäätään saa huomata mitenkään. Soitetaan porukalla jotain, ja yksi ahdistuu, kun ei ole yhtä hyvä soittamaan kuin muut.
– Monenlainen ahdistuminen näkyy, ja yhteisissä tilanteissa nuorella voi olla vaikeaa olla, vaikka ryhmässä olisi ystäviäkin. Toki nämä asiat eivät suoraan ole kaikki koronasta johtuvia.
Viime vuosina leirikuntoisuudesta on keskusteltu entistä enemmän. Leirikuntoisuuden määritelmä pätee myös suhteessa vapaaehtoisiin.
Erityisesti korona-aika on vaikuttanut tyttöihin. Joka kolmas tyttö kertoo ahdistuneisuuden lisääntyneen ja joka kolmas tyttö yksinäisyyden lisääntyneen.
Nuorisotyöntekijöitä pohdituttavat sekä haasteet että haastavat tilanteet.
– Askarruttaa tämä suorituskeskeisyys ja se, että jos kelkasta tippuu, niin sitten tippuu aika korkealta ja pitkäksi aikaa. Sieltä on vaikeaa nousta enää kyytiin.
Nuorten uskoa tulevaan voitaisiin nuorisotyönohjaajien mielestä kohentaa tarjoamalla paikkoja, joissa voi luoda hyvää tulevaisuutta ja viljelemällä puheissa toivoa tulevaisuuteen. Myös kasvisruoan lisääminen auttaa, sillä monet nuoret kokevat ilmastoahdistusta.
Erilaisuutta siedetään hyvin seurakuntien nuorisotoiminnassa.
– Lapsille ja nuorille puhutaan Jumalan luomistyöstä ja siitä, että meidät on kaikki luotu erilaiseksi.
– Onneksi meidän kuvioissa on lupa olla erilainen. Toki kyllä varmasti monet kokevat, että tulevat syrjityksi, kun eroavat massasta.
Huumeongelma kasvaa
Yhteistyötä tehdään keskustan alueen toimijoiden kesken, ja se on työntekijöiden mukaan varsin hyvää ja kattavaa.
– Nuorisotyötä kaupungissa tekevät monet tahot. Haaste on kuitenkin koko nuorisotyön rintamalla resurssien vähyys. Tampereella on alati kasvava huumeongelma entistä nuoremmilla. Huumetyö vaatisi omat osaajansa, jotka jalkautuisivat.
Nuoria pelottavat kaduilla pyörivät, rahansa rikoksia tekemällä rahansa ansaitsevat tyypit.
– Vanhemmuuteen tarvittaisiin myös enemmän tukea. Vanhemmissa on paljon niitä, jotka eivät lapsistaan jaksa tai pysty huolehtimaan, tai eivät välitä, missä nuori menee.
– Pop up -kauppakeskuskuvioissa on oltu mukana yhdessä kaupungin kanssa, mutta keskustaan tarvittaisiin hyvälle paikalle nuorisotila. Toki eniten tilaa tarvitsevat eivät siedä sääntöjä, ja usein nuorisotila toimiakseen vaatii sääntöjä.
Työntekijät kuitenkin muistuttavat, että suurimmalla osalla tamperelaisista nuorista menee ihan hyvin.
– Sen eteen töitä haluamme tehdä, että nuoriso voisi paremmin.
Kasper Laine, Juho Mönkkönen, Ada Nyyssönen ja Amos Alastalo ottavat rennosti.
Tavataan myös kasvokkain
Esimerkkejä välineistä, joilla yhteyttä pidetään, ovat Instagram, WhattsApp, Telegram, TikTok, Facebook ja Messenger. Mukana ollaan myös Fisucraftissa, Discordissa, Nuorten Tampereessa ja Pelifarmissa. Kohdataanko myös kasvokkain, Messukylän nuorisotyönohjaajat Laura Ylä-Mäihäniemi ja Anni Salmesvuori?
– ”Ollaan siellä, missä ihmiset ovat” tarkoittaa meille muun muassa jalkautumista seurakuntamme alueella, yhteistyötä kouluilla ja tuen tarjoamista eri elämäntilanteissa. Tilamme ovet ovat avoinna kaikille nuorille jokaisena arki-iltana, he vastaavat.
– Korona-aikana olemme vieneet kirjoituksiin lukeville tsemppipaketteja, kuljettaneet huppareita kotioville ja järjestäneet arvontoja sekä joulukalenterin. Instagram-yhteisö @allinntampere on ollut aktiivisessa vuorovaikutuksessa koko korona-ajan. Instagramin lisäksi WhatsApp on tärkeä viestintäkanava siihen, että nuoret tavoittavat meitä ja me tavoitamme nuoria.
– Kokemuksemme mukaan nuoret kaipaavat aikuisia, joiden kanssa keskustella. Olemme laittaneet koulutuksissamme mukana oleville nuorille viestejä, joissa kysymme kuulumisia, ja tarjonneet kahdenkeskisen keskustelun mahdollisuutta.
Kitaroihin ovat tarttuneet Veeti Mäkinen ja Roope Lintula.
Yhteistyötä tehdään alueen muiden toimijoiden kanssa. Nuori myös ohjataan laajemman avun pariin, jos hän sitä tarvitsee.
– Moniin nuorten palveluihin on todella pitkät jonot, joten usein toimimme rinnalla kulkijoina nuoren odottaessa pääsyä palveluiden piiriin.
Osaksi yhteisöä rippikoulussa
– Nuoret puhuvat paljon koulupaineista ja riittämättömyyden tunteesta koulussa. Esimerkiksi isoskoulutusleirille ilmoittautuneista osa peruutti leiriosallistumisensa, koska heidän oli käytettävä viikonloppu koulutehtävien tekemiseen ja kokeisiin lukemiseen.
Koulupaineiden lisäksi keskusteluissa nousee esiin yksinäisyys.
– Yksinäisyys näkyy meille nuorisotyössä muun muassa siten, että jotkut nuoret saapuvat nuorten avoimiin oviin yksin, eivätkä illan aikana välttämättä ota itse kontaktia kehenkään muuhun nuoreen tai vaikka ottaisivat, jäävät silti nopean kuulumisten vaihdon jälkeen yksinään istuskelemaan. Toisaalta sosiaalisten tilanteiden jännittäminen saattaa näyttäytyä yksinäisyytenä.
– Vaikka nuori haluaisi tutustua uusiin ihmisiin, on kynnys toisten nuorten lähestymiseen kasvanut. Luomme toiminnassamme tilanteita, joissa tutustumiseen on todella matala kynnys ja se on tehty niin helpoksi kuin mahdollista. Silti monet nuoret kokevat ulkopuolisuutta, eivätkä uskalla kohdata entuudestaan vieraita nuoria. Myös ryhmätyöskentelytilanteissa näkyy tällä hetkellä huomattavasti aiempaa enemmän nuorten jännittäminen.
– Toisaalta Messukylän seurakunnan rippikoululaisista lähes joka toinen lähti tänä vuonna mukaan isoskoulutukseen. Ennätyksellisen suuri yli 200 isoskoulutettavan joukko kertoo, että monilla on motivaatiota olla osana yhteisöä.
Ilona Komppa hakee juotavaa.
Friends-iltoja ja ryhmä
Monet Messukylän seurakunnan nuorisotyönohjaajista ovat käyneet Aseman Lapset ry:n järjestämän Friends-koulutuksen. Friends-ohjelmalla tuetaan lasten, nuorten ja vanhempien mielen hyvinvointia ja se ehkäisee tutkitusti ahdistusta ja masennusta.
– Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tämän ohjelman käyttöä. Ohjelma koostuu kahdestatoista tapaamisesta, joissa keskustellaan ja harjoitellaan yhdessä muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, rentoutumista ja keinoja selviytyä vastoinkäymisistä.
Friends-ohjelma on suunniteltu käytettäväksi niin ryhmissä kuin yksilötyössäkin. Messukylän seurakunnassa ohjelmaa käytetään monilla kouluilla kouluyhteistyön merkeissä sekä nuorten yksilötapaamisissa.
Lisäksi syksyllä on tulossa nuorille suunnattu teemapäivä, jossa keskitytään hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Keväällä on tarkoituksena aloittaa nuorten Friends-ryhmä.
– Marraskuussa järjestämme kaksi avointa Friends-iltaa, joissa nuoret pääsevät tutustumaan ryhmässä käsiteltäviin teemoihin. Meitä nuorisotyössä innostaa olla omalta osaltamme ennaltaehkäisemässä nuorten mielen pahoinvointia, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Ella Nieminen sytyttää kynttilät Linnainmaan seurakuntakeskuksessa.
Puhumaan ilman ajanvarausta
Tampereen seurakunnat, Kirkkohallitus ja Youth Against Drugs ovat 6. syyskuuta alkaen tarjonneet keskustassa maanantaisin matalan kynnyksen lyhytterapiaa. 16–30 -vuotiaille tarkoitettua tukea on tarjolla Keskustorin reunassa, Vanhassa kirkossa, maanantaisin kello 10–17.
Asiakas voi kävellä paikalle ilman ajanvarausta. Palvelu on ilmaista, eikä omaa nimeäkään ei ole välttämätöntä kertoa, sanoo Tampereen seurakuntien erityisnuorisotyön koordinaattori Tuomas Perkiö.
– Tapaamisessa käsitellään niitä asioita, joista sinä haluat puhua. Joitakin esimerkkejä ovat elämän solmukohdat, kriisit, haasteet, vaikea elämäntilanne tai vaikkapa tunne-elämän kysymykset.
Nuorisotyön viikkoa vietetään 11.–17.10.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Rami Marjamäki
Lisätietoa Walk in -terapiasta
Sillan juttu Vanhan kirkon kesästä ja Walk in -terapiasta
Yhteystieto: walk.in@evl.fi
Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten toimintaa
Messukylän seurakunnan nuorten elämää
”On ihanaa, kun kerrankin joku kysyy, miten menee.”
Yhdistyneiden kansakuntien lastenjärjestön Unicefin uuden kyselyn mukaan teini-ikäisten suurin huoli on huoli ilmastonmuutoksesta. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista kokee myös koronan lisänneen huolta tulevasta.
Kysely tehtiin kesällä 13–18-vuotiaille nuorille eri puolille Suomea. Valtaosa vastaajista oli tyttöjä.
Kyselyn mukaan joka kolmas nuori Suomessa kokee, ettei voi olla koulussa vapaasti oma itsensä. Lähes 40 prosenttia vastanneista kokee, että koulussa joutuu pelkäämään syrjintää tai kiusaamista.
Joka viidennellä nuorella ei ole aikuista, jolle voi puhua ongelmistaan.
Lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoo, että mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttaisiin kouluissa enemmän. Nuoret toivoivat myös, että mielenterveyspalveluihin pääsisi helpommin.
Nuoret eivät myöskään koe tulevansa kuulluiksi kuntien päätöksenteossa.
Ystävä verkosta?
Evenkelis-luterilaisten seurakuntien palvelujärjestö Lasten ja nuorten keskus on mukana kehittämässä digitaalista sovellusta ystävän löytämiseksi. Kaverisovellus.fi on digitaalinen kohtaamispaikka, joka auttaa etsimään samanhenkisiä ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä.
Kaverisovellus on suunnattu aikuisille, mutta Lasten ja nuorten keskus valmistelee sovelluksesta myös nuorille suunnattua versiota.
– Joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Lasten ja nuorten keskus haluaa olla mukana lievittämässä tätä isoa ongelmaa myös digitaalisesti”, sanoo kehittämis- ja jäsenpalvelujen johtaja Heli Pruuki.
Lasten ja nuorten keskus on valtakunnallinen järjestö, jonka jäseninä on 302 seurakuntaa. Muita Kaverisovelluksen kumppaneita ovat muun muassa Lähde mukaan -liike ja sen toimijat, Setlementtiasunnot ja Suomen Punainen Risti.
