Koululaiset ahkeroivat niityn nousemiseksi
Kaksi Lamminpään koulun luokkaa, 6 A ja 6 B, eli 53 oppilasta opettajineen, ahkeroi lokakuun lopussa pellon reunalla, jotta hautausmaan viereiselle vara-alueelle saataisiin jatkossa kukoistava niitty.
Kouluun otti ensimmäisenä yhteyttä Harjun seurakunnan luottamushenkilö ja ympäristötoimikunnan jäsen Jouko Mäki-Lohiluoma, jonka mukaan yhteistyötarjoukseen suhtauduttiin heti avoimen myönteisesti.
– Kysehän on luonnon monimuotoisuudesta, mutta seurakunnalle tämä on samalla symbolinen teko. Näen tämän myös kasvatusasiana, kun koululaiset tulevat tietoisiksi pölyttäjien tärkeydestä.
Mukaan myös alueen asukkaat?
Mäki-Lohiluoma toivoo, että ympäristöyhteistyö koulun kanssa jatkuu, mutta hankkeen taakse saadaan myös alueella toimivia yhdistyksiä ja alueen asukkaita.
Rehtori Matti Taimi otti myös musiikkihaasteen vastaan ja lupautui mukaan Mäki-Lohiluoman yhden miehen orkesteriin. Niinpä pohjatyöt eli männyntaimien riipiminen ja alustava siementen ja taimien istutus sujuivatkin musiikin tahtiin.
– Tämä sopii kuutosluokkien opetussuunnitelmaan ja on yhteisöllistä. Talkoohenki ja yhteinen osallistuminen kun eivät ehkä ole niin kovassa huudossa kuin joskus aiemmin. On mukava päästä auttamaan. Ja kuinka moni näistä oppilaista on tehnyt tällaista aikaisemmin, pohti Taimi.
Mesipistiäistenkin hyväksi
Talkoot oli ajoitettu myöhäiseen syksyyn, koska mehiläiset olivat jo asettumassa talvipalloihin. Tästä kertoi miehensä Juhan kanssa mehiläisiä niityn reunassa toista vuotta tarhaava Riitta Salo Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajista.
– Niityn perustaminen auttaa sekä luonnon monimuotoisuutta että mesipistiäisiä, joihin mehiläisetkin kuuluvat. Näemme, että luonnonsuojelu on jokaisen yksilön ja yhteisön asia.
Salon mukaan mehiläiset isoina yhdyskuntina hyötyvät parhaiten isoista mesikasvialueista ja ovat myös lajiuskollisia.
– Kun yhdyskunta on löytänyt sopivan kokoisen alueen esimerkiksi voikukkaa tai kukkivan pihlajan, koko yhdyskunta käy siellä niin kauan kuin mettä riittää. Sen jälkeen ne siirtyvät hakemaan seuraavan kukkivan puun tai alueen, joka on niille mieleinen.
Kaupunki- ja taajama-alueella mehiläistarhaus perustuu hänen mukaansa siihen, että mehiläispesiä on vain muutamia kullakin tarhalla, jotta ravintoa riittää kaikkiin yhdyskuntiin ja myös luonnon hyönteisille.
Emmi Seppänen oli tuonut mukanaan ketokaunokin ja ketoruusuruohon siemeniä sekä muutaman taimen. Riitta Salon mukaan mesipistiäiset saavat niistä siitepölyä loppukesällä, koska niiden kukinta ajoittuu sinne.
Seppänen toivoi, että Villi Vyöhyke voisi jatkossakin olla edistämässä hankkeen etenemistä.
– Kyseessä on pitkä projekti. Ensimmäisenä vuonna kasvit tekevät pelkän lehtiruusukkeen, hän painotti.
Jos niitty saadaan kukoistamaan, aikanaan ohikulkijat voisivat poimia kukkia haudalle tai muuten ilokseen.
Käytännön opastajina toimivat lisäksi Harjun seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Anne Ryyppö-Prami ja diakoniatyöntekijä Pia Rantatupa sekä Leena Kuusjärvi ja Mika Laine. Kuusjärvi oli järjestämässä myös koululaisten linnunpönttöjen rakentamista toissa vuonna.
– Lamminpään koulun kanssa on todella myönteistä tehdä yhteistyötä, nuorisotyönohjaaja ja koulukummi Kuusjärvi kehuu.
Teksti: Asta Kettunen
