Siirry sisältöön

Lauluharrastus voi edistää tervettä ikääntymistä

Tuore aivotutkimus osoittaa, että kuorossa laulamisella on myönteinen yhteys aivojen rakenteeseen. Aiempien tutkimusten ja monien kokemankin perusteella tiedetään, että yhdessä laulaminen tuo mielihyvää.

Iso joukko ihmisiä laulaa sisällä tiiliseinäisessä rakennuksessa, jonka seinällä on myös tiilistä muodostettu risti.
Laulaminen tekee hyvää. Huhtikuisen Glow Favorites -iltanuotiokonsertin solisteina olivat Jepa Lambert, Pekka Simojoki ja Severi Laakso. Harjun Gospelkuoron solistina lauloi Emilia Anttonen. Kuva: Markus Perko

‒ Kuoro tukee hyvinvointia ja voi tuoda hetkellistä helpotusta elämään. Yhdessä laulaminen on hienovarainen sosiaalinen tilanne, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Nella Moisseinen.

Väitöskirjassaan Neural processing and benefits of singing in the ageing brain Moisseinen tarkastelee, miten kuorolaulaminen on yhteydessä tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteellisiin ominaisuuksiin. Moisseinen muun muassa magneettikuvasi 20‒90-vuotiaiden kuorolaulajien ja kuoroa harrastamattomienaivoja. Selvisi, että kuorossa laulaminen eri ikävaiheissa on yhteydessä parempaan muistiin, mielialaan ja aivojen terveyteen.

Tieto ilahduttanee monia, sillä suomalaisista viisi prosenttia eli noin 250 000 laulaa kuorossa. Suurin osa ihmisistä hyötyy musiikin hyvistä vaikutuksista.

‒ Nykykäsityksenmukaan sävelkuuroja ihmisiä, joille musiikki kuulostaa melulta, ja jotka eivät pysty nauttimaan musiikista, on häviävä osa, muistuttaa Moisseinen.

Musiikki haastaa ja hoitaa

Moisseinen havaitsi kuorossa laulaneilla vahvempia yhteyksiä aivoalueiden välillä, etenkin alle 40-vuotiailla. Tämä viittaa siihen, että lauluharrastus voi liittyä tehokkaampaan aivojen sisäiseen verkottumiseen. Yli 60-vuotiailla näkyi parempaa eheyttä esimerkiksi muistitoimintoihin liittyvässä aivokaaressa.

‒ Se on tärkeä viestintäväylä aivojen muistikeskuksenakin tunnetulle hippokampukselle. Tämä on tosi hieno tulos, Moisseinen sanoo.

Musiikissa aivotutkimus on ylipäätään kehittynyt muutamassa viime vuosikymmenessä.

‒ On kiinnostavaa, mitä tulee tapahtumaan seuraavan 50 vuoden aikana, pohtii Musiikki, ikääntyminen ja aivot -tutkimusryhmässä työskentelevä Moisseinen.

Hän mainitsee aiemmin tutkitun, että uuden musiikki- tai tanssiharrastuksen seniori-ikäisenä aloittaneiden aivokaaren heikkeneminen hidastui selvästi. Kuorossa, ja itse asiassa soitonopetuksessakin, aivojen osa-alueita haastetaan samanaikaisesti. On osattava keskittyä, kuunnella, hallita hengitystä. On paljon muistettavaa, kuten laulaessa sanat, melodia ja rytmi. Kuorossa pitää seurata kuoronjohtajaa ja kuunnella muita laulajia.

Musiikki kannattaa ottaa osaksi elämää, vaikkei laulaisi tai soittaisi.

‒ Itse olen aktiivinen musiikin kuuntelija. Kirjastojen musiikkiosastot tekevät soittolistoja, Moisseinen vinkkaa.

Nainen, jolla on paperiveneen muotoinen kaulakoru, istuu avarassa tilassa ja nojaa kämmenellään toiseen käsivarteensa.
Kuorolaulaminen vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteeseen, sanoo Nella Moisseinen. Kuva: Kirsi Tuura

Yhteislaulua on tarjolla Tampereen tuomiokirkossa 27. syyskuuta, jolloin lauletaan Harjavallan kanttorin, tangokuningas Pasi Flodströmin johdolla.

‒ Yhdessä laulaminen on minulle sydämen asia. Se on vahva yhteisöllinen kokemus, ​sanoo Pasi Flodström​, ja kertoo kanttorintyössä huomanneensa, että musiikki hyvinvoinnin edistäjänä kiinnostaa.

Opinnäytetyössään Sibelius-Akatemiaan Flodström tutki musiikin käyttöä aivoverenkiertopotilaiden hoidossa.

‒ Laulaminen hoitaa mieltä ja kehoa. Kun oma ääni liittyy muiden ääneen, se kehittää oman kehon tuntemusta, tuo iloa, auttaa ilmaisemaan tunteita, vähentää stressiä ja yhdistää ihmisiä, hän tähdentää.

Teksti: Elisa af Hällström

Nyt saa laulaa!

Tampereen seurakuntien yhteislauluviikot 20.9.‒4.10.2026:

Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.