Siirry sisältöön

Miksi hankitaan pienaurinkovoimaloita?

Pienaurinkovoimalat ovat alle sadan kilovolttiampeerin voimaloita. Ne on tarkoitettu pääasiassa kiinteistön omaan sähkönkulutukseen. Niissäkin sähköverkkoon myydään sähköä siinä tilanteessa, että tuotettua sähköä ei pystytä käyttämään kiinteistöllä.

Työvaatteissa oleva mies nojaa kädellään laitteeseen, joka on kiinni isossa telineessä rakennelman takana.
Lamminpään hautausmaan vara-alueella sijaitsevasta pienaurinkovoimalasta saadaan kesäaikaan hautausmaan päivisin tarvitsema energia. Öisin ja pilvisinä aikoina tarvitaan sähköä verkosta, Kalle Helén kertoo. Kuva: Asta Kettunen

Miksi aurinkopaneeleita on asennettu Tampereen seurakunnille, talotekniikan asiantuntija Kalle Helén?

‒ Tuottamaan sähköä kiinteistöjen omiin tarpeisiin, joilla saadaan laskettua ostetun sähkön määrää. Tämä juontaa juurensa kiinteistöstrategiaan. Tavoitteena oli kolminkertaistaa aurinkosähkön määrä vuoden 2022 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä.

‒ Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia seurakuntayhtymän käyttämästä sähköstä on tuotettu omissa aurinkovoimaloissa. Vuonna 2040 tavoitteena on kymmenen prosentin tuotanto-osuus, noin 500 MWh. Tällä hetkellä vuosituotanto on noin 200 MWh, eli hyvää vauhtia ollaan menossa kohti tavoitetta.

Missä niitä jo on ja mihin on tulossa?

‒ Pienaurinkovoimaloita on jo Aito-keskuksessa, Lamminpään hautausmaalla, Hervannan kirkolla, Vatialan hautausmaalla ja Pättiniemen leirikeskuksessa. Yhteenlaskettu paneeliteho on nyt 286,82 kWp. Tesoman kirkon katolle toteutetaan aurinkovoimala peruskorjauksen yhteydessä, vuosina 2027‒2028.

‒ Pispalan kirkon, Kalevan kirkon, Luhtaanrannan leirikeskuksen, Teiskon hautausmaalle rakennettavan uuden huoltohallin ja Aitolahden kirkon osalta on menossa tarkastelu asennuksien mahdollisuuksista ja kannattavuudesta. Tarkempaa aikataulua näistä ei vielä ole.

Mitä muita energiansäästötoimia Tampereen seurakunnissa on viime aikoina tehty?

‒ Teiskon kirkko siirtyi maalämpöön ja Aito-keskuksen ilmanvaihtokoneita uusittiin. Kalevankankaan kappelissa on aiemmin siirrytty öljystä vesi‒ilmalämpöpumppuun, jonka energiatehokkuutta lisätään vaihtamalla kappelin lämmönjakojärjestelmä hyödyntämään matalalämpöisiä pattereita.

‒ Vatialan kappelin peruskorjauksen yhteydessä alueelle toteutettiin aluelämpöverkosto, joka hyödyntää krematorion hukkalämpöä.

Joko öljystä ollaan pääsemässä eroon?

‒ Kiinteistöstrategian mukaan jäljellä olevista öljylämmityksistä luovutaan asteittain. Käytämme öljylämmityksiä biopolttoöljyllä kohteista luopumiseen tai lämmitysjärjestelmien uusimiseen asti. Öljyä käytetään vielä Aito-keskuksessa, Rauhanportissa ja Teiskon seurakuntatalossa.

Tampereen seurakunnissa päästöjä aiotaan leikata 10 prosenttiin vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Saavutetaanko tavoitteet?

‒ Vuonna 2018 on tehty ja vuosittain on päivitetty päästövähennysten tiekartta, jossa on asetettu tavoitekäyrä päästöjen vähentämiselle. Vuoden 2025 tietojen mukaan olemme juuri tuolla käyrällä, joten tähän asti tehdyt toimet ovat onnistuneet. Tästä eteenpäinkin meillä on tiedossa askelmerkit, joilla pääsemme tuohon tavoitteeseen.

Ylituotantoa myydään ajoittain ulos, mutta pääasiassa tarkoitus on kattaa kiinteistön oma kulutus. Myös Hervannan kirkon katolle on saatu aurinkopaneelit. Kuva: Kalle Helén

Onko kirkolla tai seurakunnilla valtakunnallista tavoitetta tai yhteistyötä aurinkosähkön hankinnassa?

‒ Kirkolla ei ole valtakunnallista tavoitetta nimenomaan aurinkosähkölle, mutta Hiilineutraali kirkko 2030 ohjaa energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön.

Tampereella on hankittu sähköinen sertifikaatti, joka kertoo sähkön olevan tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Mitä se tarkoittaa?

‒ Sähkön alkuperätakuu varmistaa, että ostamaamme sähköä vastaava määrä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Se tekee sähkön alkuperästä todennettavan ja antaa samalla luotettavamman pohjan esimerkiksi päästöjen raportointiin.

Mikä merkitys ympäristödiplomilla mielestäsi on?

‒ Ympäristödiplomi antaa meille raamit ympäristötyölle. Se ohjaa tarkastelemaan esimerkiksi energiankäyttöä, kiinteistöjä, hankintoja ja muuta toimintaa ympäristön näkökulmasta sekä kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti.

Teksti: Asta Kettunen

Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategian 2024–2027 tavoitteet ja tilanne, aurinkosähkö: