Pääsiäispyhien rakas muisto
Luterilaisessa lapsuudessani pääsiäinen oli kevään juhlaviikonloppu, jonka vietossa näkyi tarkoituksellisesti monia eri vaikutteita. Monet muistelevat äitinsä joulunlaittoa, mutta itse muistan lämmöllä äitini järjestämää pääsiäistä, josta kevät aina tuntui alkavan.
Lapsuuteni perheessä arkea sävytti musiikkiharrastus. Pääsiäisenä huipentui esityksiin usein pitkä ja raskaskin harjoituskausi. Pääsiäinen alkoi usein siitä, kun valmistui jokin suuri kirkkoteos, jossa useampi perheenjäsen oli musisoimassa. Edelleen tuntuu, että keväästä puuttuu jotakin, jos ei yhtään suurta pääsiäisteosta ehdi kuuntelemaan.
Pääsiäinen tuntui pyhältä myös siksi, että se tarkoitti sekä konkreettista lepoa pitkän ponnistuksen jälkeen että harjoituskauden jälkeistä mahdollisuutta suvun ja ystävien tapaamiseen. Äiti ehti valmistella pitkän viikonlopun vähitellen, ajan kanssa. Palmusunnuntaista maljakoissa oli pajunkissoja ja hiirenkorville heränneitä koivunoksia. Vähitellen koti oli siivottu ja koristeltu kransseilla, pääsiäismunilla ja heleillä kevätväreillä.
Lauantaita lukuun ottamatta pitkän viikonlopun hitaat lounaat oli katettu kutsutuille vieraille, usein sukulaisille. Pitkäperjantaina ei syöty lihaa vaan kalaa. Joinakin vuosina tehtiin vanhaan karitsamuottiin tehty hyydyke, sillä meillä oli myös katolisia ystäviä. Vaikka paasto ei meidän arkeemme kuulunut, raskaammat herkut katettiin pöytään ortodoksien tavan mukaan vasta pääsiäisyön jälkeen. Pääsiäispäivänä kaiken kruunasi meilläkin korkea pasha.
Pääsiäisen neljä päivää tuntuivat pitkältä lomalta, koska äiti teki päivistä erityisiä. Pääsiäisyönä mentiin usein seuraamaan ortodoksisen seurakunnan ristisaattoa. Pieneen kirkkoon ei toisuskoisina pyritty sisälle, mutta ulkona katseltiin kirkon kiertämistä kellojen soidessa. Äiti kattoi tarjolle tietoa eri uskontokuntien tavoista ja ajattelusta opettaen kunnioittamaan niitä kaikkia. Perinteen kunnioittaminen on itselleni edelleen myös toisten kulttuuriperinnön kunnioittamista.
Kirjoittaja on professori ja Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi.
