Seurakuntavaalit ovat mahdollisuus puhua kirkosta hyvää
Vaaleista saa ehdottomasti myös innostua. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmelan tehtävänä on tarjota tiimeineen tukea seurakunnille ja seurakuntayhtymille, jotta vaalit sujuisivat hyvin.
Hänen mukaansa seurakuntavaalit ovat kirkolle merkittävä näkymisen paikka. Silloin kirkko pystyy ottamaan niin sanotusti ilmatilan haltuun.
– Vaalien yhteydessä onkin aivan erinomainen mahdollisuus puhua kirkosta hyvää, Salmela kannustaa.
Projektipäällikön työrupeaman h-hetki koittaa sunnuntaina 15. marraskuuta. Silloin pidetään kaikissa Suomen seurakunnissa vaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt seuraavalle nelivuotiskaudelle 2027─2030.
Edellisten vaalien Uskottu, toivottu, rakastettu -teema oli niin pidetty, että sitä haluttiin käyttää myös tänä vuonna.
– Kolmen sanan kokonaisuuksissa tavoitellaan sitä, miten Jumala näkee ihmisen.
Salmela huomauttaa, että hyvätkään sloganit eivät korvaa seurakuntien arkista työtä. Kampanjaa tehdään niissä käytännössä joka päivä.
Hänen mukaansa nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on kirkossa ainutlaatuista.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, miten ihminen kohdataan, kun hän menee asioimaan omassa seurakunnassaan esimerkiksi omaisensa kuoltua.
Kirkko on vedenjakajalla
Projektipäällikkö korostaa, että tulevat vaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on monessakin mielessä vedenjakajalla.
Jäsenmäärän vähetessä kirkon taloudelliset resurssit vähenevät. Vanhaan tyyliin ei voi jatkaa, vaan on oltava valmius tehdä isoja, kauaskantoisia ratkaisuja.
– Niistä pitää pystyä tekemään päätöksiä jo tulevan vaalikauden aikana. Sen takia toivoisinkin luottamuselimiin monipuolista uudelleenajattelun kykyä.
Salmelan mukaan valittavien luottamushenkilöiden eteen voi tulla monenlaisia asioita. Pääasiassa ne löytyvät talous, kiinteistöt ja ihmiset -kokonaisuuden alta.
– Taloudessa keskeistä on tietysti se, mihin rahat käytetään, ja keiden kanssa tehdään yhteistyötä.
Hautausmaksut ovat talouspuolella yksi merkittävä esille nouseva asia. Valtion hautaustoimeen osoittamat varat kattavat enää vain 60 prosenttia sen todellisista kustannuksista.
– Seurakuntien pitää ratkaista se, kuinka paljon hautausmaksuja korotetaan. Kyseessä on todella vaikea asia.
Kiinteistöjä seurakunnilla riittää. Monet kirkot ja seurakuntatalot ovat 1960–1980-luvuilla rakennettuja ja vaativat suuria peruskorjauksia. Toisaalta niihin liittyy usein vahva tunneside.
– Keskeinen kysymys on, korjataanko kiinteistö vai myydäänkö se pois.
Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenillä riittää päätettävää. Vastuuta ei saa pelätä.
Annmari Salmela sanoo, että luottamushenkilön ei missään nimessä tarvitse olla mikään superosaaja.
– Tavallisen ihmisen tavalliset taidot riittävät hyvin. Jokainen luottamushenkilö tuo mukanaan oman osaamisensa ja elämänkokemuksensa, hän korostaa.
Tarjolla on runsain mitoin myös erilaista perehdytystä. Sitä järjestää seurakunnan lisäksi esimerkiksi Kirkkopalvelut.
Nuoria ehdolle lisää
Annmari Salmelalta kysytään usein yksi tietty kysymys. Kuinka suureksi hän toivoisi seurakuntavaalien äänestysprosentin nousevan?
– Tähän vastaan aina niin, että seurakunnat tekevät sen äänestysprosentin. Teillä on nyt erinomainen tilaisuus saada se nousemaan.
Kahden lukeman osalta Salmela haluaisi ehdottomasti saada aikaan muutosta. Toinen liittyy sopuvaaleihin.
– Niitä oli viimeksi peräti 45 seurakunnassa. Toivoisin, että nyt lukema olisi radikaalisti pienempi.
Projektipäällikkö muistuttaa siitä, että sopuvaali on tietyllä tavalla kaksinkertainen ei.
– Ei ole ehdokaslistoja, eikä pääse äänestämäänkään. Voi miettiä, millainen tunne seurakuntalaiselle tästä tulee.
Toinenkin numero haastaa Annmari Salmelaa. Viime seurakuntavaalien tuloksen perusteella valituista luottamushenkilöistä vain 6,5 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.
Nyt hän uskoo asian muuttuvan. Syynä ovat viime vaalien jälkeen seurakunnissa toimintansa aloittaneet nuorten vaikuttajaryhmät.
– Olen päässyt olemaan tekemisissä näiden ryhmien jäsenien kanssa. Myös seurakuntien kirkkoherroille ja viestijöille olen kertonut vaikuttajaryhmien potentiaalista.
Salmelan mielestä erillisiä nuorten ehdokaslistoja ei vaaleissa kannata perustaa.
– Nuoret ovat fiksuja, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä. He löytävät sellaisen listan, missä edustetaan itse kullekin tärkeitä asioita.
Äänestäjille hän antaa vinkkejä sopivan ehdokkaan löytämiseksi. Se ei välttämättä ole helppoa, koska ehdokaslistojen nimet voivat olla melko epäinformatiivisia.
Ensimmäisenä kannattaa tutustua vaalikoneeseen, jonka yhä useammat ehdokkaat täyttävät.
– Sieltä saa aika hyvän kuvan siitä, millaisia asioita kyseinen henkilö edustaa. Myös ehdokkaan mahdollinen taustayhteisö voi kertoa äänestäjälle paljon.
Teksti: Vesa Keinonen
Vaalikone: seurakuntavaalit.fi
Vielä ehtii ehdokkaaksi syksyn seurakuntavaaleihin
Syksyn seurakuntavaaleihin etsitään jälleen uusia ehdokkaita. Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta, ja vaalit järjestetään sunnuntaina 15. marraskuuta.
Ehdokkuus ja luottamushenkilönä toimiminen antavat mahdollisuuden vaikuttaa seurakunnan sekä koko seurakuntayhtymän toimintaan ja talouteen.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntapäättäjät nelivuotiskaudeksi 2027–2030. Tampereella vaaleissa valitaan jokaiselle seurakunnalle seurakuntaneuvosto ja lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto.
Yhteinen kirkkovaltuusto (YKV) päättää seurakuntayhtymän keskeisistä asioista kuten toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kirkkovaltuusto on Tampereen seurakuntayhtymän ylin päättävä elin.
Seurakuntaneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa. Tampereella on neljä suomenkielistä seurakuntaa: Eteläinen, Harju, Messukylä ja Tuomiokirkko sekä yksi ruotsinkielinen seurakunta, Tammerfors svenska församling.
Ehdokkaaksi voi hakeutua valitsijayhdistysten kautta. Ehdokkaalta edellytetään, että hän on täyttänyt 18 vuotta ja on kirkon konfirmoitu jäsen.
Jokaisessa seurakunnassa perustetaan useita valitsijayhdistyksiä niiden laatimien linjausten mukaan. Niihin voi tarjoutua ehdokkaaksi. On myös mahdollista perustaa oma valitsijayhdistys kokoamalla kymmenen yli 18-vuotiasta kirkkoon kuuluvaa oman seurakunnan jäsentä.
Seurakuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Vaaleissa voi äänestää vain oman seurakuntansa ehdokkaita. Ehdokas voi olla ehdokkaana joko seurakuntaneuvostoon tai yhteiseen kirkkovaltuustoon tai olla ehdokkaana molemmissa vaaleissa, jolloin hänellä on kaksi ehdokasnumeroa.
Seurakuntavaaleilla on merkitystä myös koko kirkolle: luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon.
Ennakko- ja kotiäänestys järjestetään 3.–7. marraskuuta.
Valitsijayhdistyksistä ja niiden perustamisesta saa tietoa Tampereen seurakuntien vaali-infosta: tampereenseurakunnat.fi/seurakuntavaalit.
