Seurakuntien sinkkutoiminta tuo yksinasuvat ihmiset yhteen
Valtaosa Tampereen kotitalouksista on yhden ihmisen kotitalouksia. Esimerkiksi vuonna 2022 yksinasuvien talouksien osuus kaikista talouksista oli yli 55 prosenttia, selviää Tampereen kaupungin raportista.
Tampereen seurakunnissa on ollut sinkkutoimintaa yli 20 vuoden ajan. Kuvassa Maria Karppinen, Sari Peltonen, Mika Immonen, Ville Järvi ja Tuulikki Laitinen. Kuva: Aino Koli
Tampereen seurakunnissa yksinasuvat järjestävät tilaisuuksia toistensa tapaamiseen ja uusien ystävien löytämiseksi. Yksinasuville suunnattu toiminta kantaa nimeä Tampereen sinkut.
Käytännössä kysymys on vertaistoiminnasta. Nimestään huolimatta sinkkutoiminnan pääasiallinen tavoite ei ole parisuhteiden löytyminen.
– Enimmäkseen ihmiset haluavat tavata vertaisiaan. Järjestämme erikseen pikadeittejä, joissa voi ehkä tavata sen oikean, kertoo sinkkutoiminnan vastaava ja yhteiskunnallisen työn diakoni Sari Peltonen.
– Sinkku ei terminä tarkoita sitä, että pitäisi olla vaimoa metsästämässä, jatkaa vapaaehtoinen Ville Järvi.
Tampereen seurakuntien yksinasuvien toiminta järjestää joka toinen perjantai Kammarin sinkkuiltoja Mummon Kammarin kohtaamispaikan tiloissa. Illoissa on vapaamuotoista jutustelua, laulua, luentoja, hengellistä ohjelmaa sekä toisinaan myös esiintyjiä.
Tarjolla on pientä syötävää, joka valmistetaan ev. lut. seurakuntien Ruokapankin lahjoittamista elintarvikkeista. Illat on suunnattu kaikenikäiselle aikuisväestölle. Niihin kokoontuu tavallisesti 30–50 osallistujaa.
Valtaosa osallistujista on iäkkäämpiä, mutta myös 25–30-vuotiaita osallistujia vierailee toisinaan illoissa. Nuorille osallistujille on tapahtumassa oma pöytänsä.
– Nuoret voivat istua keskenään siellä, jos he eivät halua jutella mummojen kanssa, vapaaehtoinen Eija Ojala sanoo.
Tampereen seurakuntien yksinasuvien toimintaa ovat myös joka lauantaiset kävelyretket, joille lähdetään Aleksanterin kirkon alapuolelta sijaitsevalta kevätsuihkulähteeltä kello 14. Mukana ei yleensä ole varsinaista ohjaajaa, vaan osallistujat saavat itse päättää sopivasta reitistä. Varsinkin kesäaikaan järjestetään myös ohjattuja kävelyjä.
Kesäaikaan yksinasuvat järjestävät saunailtoja Luhtaanrannan leirikeskuksessa. Saunailloissa vietetään rennoissa merkeissä aikaa yhdessä sekä saunotaan ja uidaan. Tarjolla on myös pientä syötävää.
Yksinasuvat tekevät myös ruska- ja taideretkiä lähialueiden laavuille ja taidemuseoihin. Luontokohteet ovat julkisella liikenteellä saavutettavissa, ja valtaosa vierailtavista museoista sijaitsee Tampereella.
Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita
Yksinasuvien toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisten voimin. Toiminnassa on tällä hetkellä mukana parikymmentä aktiivista vapaaehtoista, mutta lisääkin kaivattaisiin.
Apukäsiä tarvittaisiin esimerkiksi tarjottavien valmistamiseen ja esillepanoon sekä uusien jäsenten kohtaamiseen ja yhteisen ohjelman järjestämiseen.
Uusin vapaaehtoinen on Pirita Koskinen, joka lähti toimintaan mukaan toisen aktiivisen henkilön suosituksesta.
– Minulla on ollut päivät vähän pitkiä, ja halusin alkaa tehdä jotain vapaaehtoistyötä.
Koskinen kokee löytäneensä yksinasuvien joukosta mukavan yhteisön ja mielekästä tekemistä.
– Tämä on piristänyt arkeani, hän sanoo.
Vanhin vapaaehtoinen on puolestaan Tuula Salonen, joka on ollut mukana toiminnassa viiden vuoden ajan. Hän kertoo osallistuneensa myös muuhun seurakunnan vapaaehtoistoimintaan, kuten kirkkokahvituksiin.
Kammarin sinkkuilloissa Salonen toimii keittiön vapaaehtoisena ja valmistaa esimerkiksi voileipiä sekä keittää kahvia. Hän on paikalla miltei aina ja ollut poissa sinkkuilloista vain kolmesti.
– Olen kaikista iäkkäin, mutta olen silti aina paikalla.
Teksti: Aino Koli
