”Joskus unohdetut asiat ovat tärkeimpiä”
Pispalan kirkossa pääsee pian kiehtovalle aikamatkalle läntisen Tampereen historiaan, sillä kirkossa vietetään perinneviikkoa 17.–24. toukokuuta.
Näyttely Paluu juurille: Harjun historiaa 1600-luvulta eteenpäin tuo Pispalaan Harjun vanhan kappelikirkon (1639–1858) esineitä, joita saadaan näyttelyä varten Tampereen historiallisilta museoilta ja naapuriseurakunnista Ylöjärveltä ja Nokialta.
Aloite näyttelyn järjestämiseen tuli Epilä-seurasta, seuran puheenjohtajan, Heikki Välimäen, kirjaprojektin myötä.
– Kirjassani oli tarkoitus kertoa myös vanhan kappelikirkon esineistä, mutta niistä oli hankala saada tietoa. Kerroin asiasta muille Epilä-seurassa, ja tultiin siihen tulokseen, että mehän pojat selvitetään tämä juttu, kertoo Välimäki.
Epilä-seurasta kaveriksi selvitystyöhön lähti mukaan Harri Lassila, ja yhdessä ”käveltiin sitten kappalaisen puheille”.
Kappalainen oli pastori Leena Jalkanen, joka pastori Miro Vatajaniemen sekä suntio Seppo Janhosen kanssa on ollut Harjun seurakunnan puolesta mukana jäljittämässä kappelikirkon esineistöä ja historiaa.
Perinneviikon näyttelyä ja ohjelmaa on valmisteltu yli vuoden ajan. Tapahtuma onkin tähän mennessä isoin, missä Epilä-seura on ollut mukana.
– Tapahtumanahan tämä on paisunut siitä, mitä me alun perin ajateltiin tämän olevan. Kilometrejä ja juoksuaskelia on tullut, sanoo Harri Lassila.
Ylöjärven yllätys
Harjun kappelikirkko sijaitsi vuosina 1639–1858 Länsi-Tampereella Tohlopin kylässä, nykyisen Raholan alueella. Kirkon paikka on muistokivellä merkittynä Nokiantie 22:n kohdalla, Gaddin kappelin vieressä, Harjun koulun pihapiirissä.
Harjun kappeliseurakunta oli osa Pirkkalan seurakuntaa, ja kun vanhasta kappelikirkosta päätettiin sen huonokuntoisuuden vuoksi luopua, harjulaisten pääkirkoksi tuli Nokian kirkko.
Siksi esineistöä jäljittävä työryhmä oletti, että kappelikirkon esineitä löytyisi pääasiassa Nokian kirkosta.
– Meillä oli vahva käsitys, että meidän esineet olisivat kaikki Nokialla. Mutta kun ruvettiin tutkimaan asiaa, selvisi että esineistä on iso osa lähtenyt myös Ylöjärvelle, sanoo Miro Vatajaniemi.
Näyttelyyn onkin tulossa Ylöjärveltä parikymmentä esinettä, Nokialta kymmenkunta. Mukana on muun muassa Ylöjärveltä messukasukka ja kynttilänjalkoja, Nokialta pukumiekkoja ja ehtoolliskannu.
– Kynttiläjalat ja kasukka ovat olleet ehkä kappeliseurakunnan käytössä. Mutta osa esineistä, esimerkiksi kolehtihaavit, eivät. Joitakin esineitä on mukana näyttelyssä sen vuoksi, että ne tuovat ajankuvaa, kertoo Vatajaniemi.
Vapriikin varastoista näyttelyyn saadaan kolme tärkeää esinettä, joiden tiedetään varmasti olevan peräisin kappelikirkosta: kirkonkello, rahakirstu ja jalkapuu.
Myös Suomen kansallismuseon kanssa tehdään yhteistyötä. Kansallismuseosta näyttelyyn on tulossa valokuvia kirkon lasimaalauksista ja alueelta tehdyistä rahalöydöistä.
– Kansallismuseo piti harvinaisena sitä, että alueelta on löytynyt niinkin vanha raha kuin 1300-luvun kolikko, kertoo Heikki Välimäki.
Krusifiksi vuosikymmeniä piilossa
Näyttely rakennetaan Pispalan kirkkoon kirkontuvan puolelle, mutta kirkkosalissa on luonnollisesti nähtävänä kaksi vanhan kappelikirkon aarretta: saarnatuoli ja krusifiksi.
Saarnatuoli ja krusifiksi ovat tehneet erikoisen kiertomatkan Pispalan kirkkoon. Työryhmällä ei ole tietoa, missä saarnatuoli ja krusifiksi ovat olleet varastoituna lähes sadan vuoden ajan ennen kuin ne tuotiin Epilän seurakuntataloon 1950-luvulla.
– On jäänyt epäselväksi, onko ne laitettu jonnekin piiloon silloin kun kappelikirkko on purettu. Epilän seurakuntatalolla ne ovat olleet myöhemmin, mutta ovatko ne olleet siinä välissä Nokialla vai Ylöjärvellä. Mysteeri niiden matka on ollut, luonnehtii Vatajaniemi.
Vasta kun Pispalan kirkko 1971 valmistui, arvoesineet löysivät nykyisen paikkansa. Krusifiksi kannettiin saattueessa Epilän seurakuntatalosta Pispalaan.
– Joskus unohdetut asiat ovat tärkeimpiä, kiteyttää Vatajaniemi.
Pispalan kirkon perinneviikon ohjelmassa onkin myös pyhiinvaellus, jossa muistellaan krusifiksin historiaa ja matkaa Pispalan kirkolle.
”Kurissa ja nuhteessa”
Perinneviikon ohjelmassa on kaksi luentoa, joista toinen käsittelee kirkkolaulua, toinen alueen historiaa. Harjun menneistä ajoista 1600–1800-luvuilla kertoo kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine, joka on luentoa varten tutkinut alueen lähdeaineistoa, kuten kirkonkirjoja.
Näiden tietojen valossa Harjussa on ilmeisesti eletty varsin rauhallisesti.
– Tottakai elämää on ollut ja tapahtunut, mutta ei mitään sellaista mullistavaa, skandaaleja tai muuta ole löytynyt. Ihmiset ovat olleet kurissa ja nuhteessa, sanoo Vatajaniemi.
Onkohan kukaan edes tähän näytteille tulevaan jalkapuuhun joutunut?
– Kyllä siinä kulumajälkiä on, joten varmasti siinä joku on istunut.
Teksti: Kaarina Lehtisalo
Pispalan kirkon perinneviikko:
- Paluu juurille: Harjun elämää 1600-luvulta eteenpäin. Näyttely 17.5.-24.5.2026 klo 12–18
- Perinnemessu 1700-luvulta su 17.5. klo 11 Voi pukeutua ajan tyylin mukaisesti. Messun jälkeen Paluu juurille: Harjun elämää 1600-luvulta -museonäyttelyn avaus
- Esko M. Laine: ”Keitä me olemme – Harjun historiaa 1600–1800-luvulta”. Luento ke 20.5. klo 18
- Samuli Korkalainen: ”Hirmuinen, milt’ei eläinten kaltainen mölinä” – Millaista oli kirkkolaulu 1700- ja 1800-lukujen Suomessa? Luento to 21.5. klo 18
- Krusifiksin tie -pyhiinvaellus la 23.5. klo 11–13.30. Lähtö Gaddin kappelilta klo 11. Pastori Jussi Holopainen ohjaa pyhiinvaelluksen Vaakkolammen ohi Pyhäjärven rannan ja palaneen kirkon muistomerkin kautta Pispalan kirkolle. Ilmoittautuminen tekstiviestillä viimeistään edellisenä päivänä Jussille, p. 040 804 8105.
- Päätösjuhlamessu su 24.5. klo 11
