Kappeliremontti: yllätyksiltä ei voida välttyä
Saneerauksissa tulee aina yllätyksiä. Niihin on kuitenkin varauduttu ennakolta, lohduttaa rakennuttajainsinööri Krista Jaakkola Tampereen seurakunnilta. Kalevankankaan kappelissa löydökset merkitsevät sekä kustannuksia että lisätöitä.
Yllätyksen on tarjonnut vanha kukkahuone, josta puuttuivat kantavat rakenteet. Se oli rakennettu 1960-luvulla kevyiden tiiliseinien varaan ja miltei ”pysyi pystyssä pyhällä hengellä”.
Pihakannen alapuolella sijaitsevan kukkahuoneen tilalle rakentuu toinen odotusaula, jotta samassa rakennuksessa sijaitsevien kahden kappelin käyttäjät saavat tarvitsemaansa rauhallista tilaa.
Julkisivurappaus oli paljon luultua huonommassa kunnossa, ja pintarappaus jouduttiin uusimaan kokonaan.
– Tästä aiheutui merkittävä lisäkustannus. Alun perin luultiin, että riittää paikkarappaus. Positiivista kuitenkin on, että nyt saadaan tasainen, kaunis ja yhtenäinen kokonaisuus.
Kivirakentajat työstävät Kalevankankaan siunauskappelin portaita. Kuva: Tuula Vartiainen
Sokkelin läpi vuosi vettä
Salaojat on kaivettu kauttaaltaan uusiksi. Vesi- ja routaeristeiden puuttuminen oli aiheutunut kosteutta kellarikerrokseen. Haitta-aineet ovat onneksi olleet kantavan rakenteen takana.
Kaikki ikkunat kunnostetaan. Myös rännit ja osa kuparikatoista sekä pienen kappelin vesikatto ovat kaivanneet päivitystä. Kellotapulin betonivauriot paikataan, ja julkisivuvalaistus paranee.
Esteettömyyteen panostetaan pääkerroksen hissillä, uudella vessalla, esteettömällä sisäänkäynnillä ja luiskalla ison kappelin alttarille sekä uudella pysäköintipaikalla.
Kappelin työntekijöiden työskentelytilat ja sosiaalitilat paranevat merkittävästi, kun taas hautausmaatyöntekijöiden sosiaalitilat siirtyvät muualle. Sakasti saa uudet pinnat ja toimistokalusteet.
– Sosiaalitilojen runko on rakennettu, nyt väliseiniä muurataan ja aloitellaan laatoitustöitä ja sisäseinien maalausta, työnjohtaja Veikko Tuominen pääurakoitsija AW-Rakennuksesta kuvailee töiden etenemistä.
Talotekniikan uusiminen on iso osa peruskorjausta.
– Patterit, vesiputket, viemärit ja sähköt olivat tiensä päässä. Vainajien säilytystilat jäävät paikoilleen, mutta kylmiöt uusitaan, ja niihin saadaan muutama lisäpaikka. Myös arkkuhissit kunnostetaan ja tilojen ilmanvaihtojärjestelmät kunnostetaan, Jaakkola kertoo.
Tumma tyyli palaa
Rakennus kärsi tuhopoltosta vuonna 1990. Ison kappelin sisäpuolen remontti oli valmistunut vain viisi vuotta aikaisemmin, mutta se jouduttiin remontoimaan uudelleen tulipalon aiheuttamien savu-, noki- ja sammutusvesivaurioiden takia, ja nokeentuneet seinät ja savulta haisseet penkit maalattiin.
– Tuhopolttaja rikkoi paikkoja ja sytytti palamaan urut, jotka tuhoutuivat täysin.
Ylipaineistetut urut odottavat soittoa suojassa rakennuspölyltä. Kuva: Tuula Vartiainen
Jaakkola on mielissään siitä, että penkit ja ovet saavat nyt takaisin alkuperäisen, tumman tyylinsä.
– 1990-luvulla on valittu värit, joiden värimaailma oli hyvin erilainen. Nyt penkit palautetaan alkuperäiseen asuun. Ruskeiksi maalatut sisemmät ulko-ovet hiotaan puupinnalle ja käsitellään alkuperäiseen ilmeeseen.
Ison kappelin penkkeihin palautetaan tumma petsikäsittely. Kuva: Tuula Vartiainen
Kari Leponiemi Maalaustyö Jumista entisöi kappelin ovia. Kuva: Tuula Vartiainen
Tulipalon jälkeen maalatut seinät ja kupolin pinta puolestaan ovat jo saaneet alkuperäisen vaaleansinisen sävyn.
Pienestä kappelista uudistetaan 40 vuoden aikana kertyneet kulumat.
Remontin on määrä valmistua tammikuun 2027 loppuun mennessä, ja toistaiseksi aikataulu on pitänyt. Töiden Kalevankankaalla oli alun perin tarkoitus alkaa jo aiemmin.
– Vatialassa oli kuitenkin niin paha kosteusvaurio, että se oli tehtävä ensin.
Teksti: Asta Kettunen
