Laaja peruskorjaus säilyttää kappelin tuleville sukupolville
Kalevankankaan kappeli on merkittävä sekä arkkitehtuurisesti että kansankunnan historian ja kulttuuriperinnön kannalta. Näin miettii sen laajan peruskorjauksen suunnittelusta vastaava arkkitehti Pekka Saatsi.
– Koska kyseessä on historiallinen arvokohde, huomiota on kiinnitettävä erityisesti kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja perinteiseen rakennustapaan. On varmistettava, että kohde säilyy aitona esimerkkinä edeltävien sukupolvien saavutuksista. Käyttöhän on jatkunut jo yli sata vuotta.
Saatsin mukaan tuntuu arvokkaalta ja merkitykselliseltä saada olla mukana auttamassa kappelirakennuksen säilymistä autenttisena ja palauttamassa siihen aiemmissa korjauksissa tehtyjä muutoksia.
– Pyrkimyksenä on saatella se eteenpäin seuraavalle sukupolville mahdollisimman hyvässä kunnossa ja alkuperäisessä käytössään.
– Samalla pyritään parantamaan toiminnallisuutta ja henkilökunnan työskentelyolosuhteita, ja varmistamaan laadukas sisäilma.
Tässäkin tapauksessa yhteistyö Museoviraston kanssa on tiivistä. Kokemus historiallisten arvokohteiden suunnittelussa ja luottamuksellinen, arvostava ilmapiiri viranomaisten kanssa auttavat sen sujumisessa.
Lähtötietona toimii rakennushistoriaselvitys. Itse suunnittelussa käytetään nykyaikaista tekniikkaa, kuten kolmiulotteista tietokonemallintamista. Arkkitehdin rooli säilyy merkittävänä hankkeen alusta loppuun.
– Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Vastaava työnjohtaja vastaa rakennustöiden toteuttamisesta suunnitelmien mukaisesti. Hyvällä yhteistyöllä pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan kesken varmistutaan, että työt sujuvat, kuten on suunniteltu. Pääsuunnittelija vastaa myös siitä, että rakennussuojelulle asetetut tavoitteet täyttyvät.
Paluu entisiin sävyihin
Suunnittelija voi vaikuttaa, ja hänen pitääkin vaikuttaa, töiden ollessa jo meneillään, sanoo Saatsi.
– Näkisin, että korjaussuunnittelu on selvästi vaativampaa kuin uudisrakentamisen suunnittelu, ja historiallisen suojelukohteen korjaussuunnittelu sitäkin vaativampaa.
Saatsin mukaan pyrkimyksenä on, ettei kävijän huomio kiintyisi tehtyihin muutoksiin, kuten äänentoistotekniikan parantumiseen. Esimerkiksi saavutettavuutta parantava luiska kuitenkin näkyy pakostakin kirkkotilassa.
– Kun yleisö ei huomaa teknisiä ratkaisuja, silloin on pystytty suunnittelemaan niin, että päähuomio on arvokkaassa tilaisuudessa ja arkkitehtuurissa. Toisinaan on tehtävä näkyviäkin ratkaisuja, mutta kokonaisuuden on tarkoitus säilyä harmonisena.
Ison kappelin alkuperäistä interiööriä pyritään palauttamaan mahdollisimman paljon. Sen penkit ovat olleet aiemmin maalattuja, nyt niihin palautetaan alkuperäinen tumma petsikäsittely.
Penkkien lisäksi myös sisäovet saavat tumman pinnan. Kuva: Tuula Vartiainen
Pekka Saatsi huomauttaa, että sävytutkimuksista ja entisten pintakäsittelyjen poistoista huolimatta oikean sävyn löytäminen ei ole ihan yksiselitteistä. Sävy on esimerkiksi voinut muuttua ajan mittaan. Aina ei myöskään ole selvää, minkä on ollut tarkoitus näkyä ja minkä jäädä peittoon.
– Näiden penkkienkin oikean sävyn löytäminen vaati useita kokeiluja.
Sokkelissa olevan luonnonkiven rinnalle on tarvittu uutta luonnonkiveä.
– On ollut salapoliisitehtävä löytää sellainen kivilaji ja sellainen pintakäsittely, joka istuu siihen mahdollisimman hyvin.
Kiinnostavimpia kohteita
Kalevankangas oli Saatsille tuttu jo ennestään, sillä hän opiskeli aikanaan silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa ja asui Kalevassa.
– Opiskeluaikana aika usein tuli vierailtua hautausmaalla ja ihasteltua sen upeaa miljöötä ja kaunista arkkitehtuuria.
Yritys on tehnyt useita hankkeita seurakunnille. Saatsi pitää kirkkojen ja hautausmaiden rakennuksia kaikkein innostavimpina kohteina.
Suunnittelijan on mietittävä, mitä valintoja tulee tehdä, jotta rakennus säilyy vähintään satoja vuosia eteenpäin.
– Tällaiset arvokkaimmat sakraalikohteet yhdistävät meitä sekä menneisiin että tuleviin sukupolviin. Uskon ja toivon, että myös 2100-luvulla Kalevankankaan siunauskappeli on palvelemassa sen ajan ihmisiä ja olemassa heille merkityksellinen.
Työkenttä on todella innostava ja kohteet erityisen läheisiä, Pekka Saatsi sanoo seurakuntien rakennuksista. Kuva: Anette Sundström
Seurakunta niin kuin rakennusperintökin edustaa pysyvyyttä, Saatsi muistuttaa.
– Kappeli- ja kirkkorakennuksista, jos jostain, voidaan ajatella, että ne on tarkoitettu säilymään niin sanotusti ikuisesti.
Pysyvänä toimijana seurakunnan tai seurakuntayhtymän on mahdollista käyttää kestäviä rakenteita ja ratkaisuja. Se onkin järkevä tapa ylläpitää rakennettua kulttuuriperintöä, Saatsi miettii.
Arvokohteissa voidaan tehdä erityisratkaisuja, kuten lehtikultauksen käyttöä julkisivussa. Julkisivuvalaistuksella on puolestaan tarkoitus nostaa rakennusta esiin hillityllä ja arvokkaalla tavalla.
– Pyritään säilyttämään hautausmaan harras tunnelma, mutta samalla riittävä valo, jotta liikkuminen on turvallista.
SAATSI Arkkitehdit on suunnitellut myös Tesoman kirkon perusparannuksen. Sen suunnitelmat ovat juuri valmistuneet ja urakkakilpailu avautunut.
Teksti: Asta Kettunen
