Kirkollista joulumusiikkia 1600-luvulta
Ranskalainen säveltäjä ja musiikkiteoreetikko Marc-Antoine Charpentier vaikutti 1600-luvun lopulla, Aurinkokuningas Ludvig XIV:n valtakaudella. Tampereen tuomiokirkon Barokkijoulu-konsertissa kuullaan valikoima Charpentierin kirkollista joulumusiikkia.
Hovin tuolloinen musiikinjohtaja, säveltäjä Jean-Babtiste Lully esti Charpentierin pääsyn hovimuusikoksi ja hankaloitti hänen teostensa julkaisua. Charpentier teki kuitenkin merkittävän tuotannon kuninkaan serkun, ruhtinatar Marie de Lorrainen suojeluksessa ja päätyi elämänsä lopulla myös kruunuprinssin kirkkomuusikoksi.
Erityisen kiitetty Charpentier oli kirkollisen vokaalimusiikin säveltäjänä, vaikka hänen tuotantonsa sisältää paljon myös instrumentaali-, ooppera- ja teatterimusiikkia. Hänen Te Deuminsa melodia soi Eurovision-laulukilpailun tunnusmusiikkina.
Konsertin aloittava Magnificat, Marian kiitosvirsi, on myös jokailtaisen vesper-palveluksen aloitus. Teos rakentuu samana toistuvalle bassolinjalle, jonka päällä lauluäänet ja instrumenttisoolot varioivat.
Noëls pour les Instruments pohjautuu kokoelmaan aikansa tunnetuimpia ranskalaisia joululauluja. In Nativitatem on pienoisoratorio tai draamallinen motetti hetkestä, kun enkelit kertovat paimenille uutisen Jeesus-lapsen syntymästä. Sitä on tavattu esittää iltapalvelus vigiliassa ennen Jouluyön messua.
Jouluyön messu on luultavasti nykyisin tunnetuin Charpentierin jouluaiheisista sävellyksistä. Hän sävelsi sen vuoden 1690 paikkeilla, luultavasti Pariisin Pyhän Ludvigin jesuiittakirkolle. Tämäkin teos käyttää materiaalinaan aikansa tunnettuja joululauluja, joita Charpentier yhdistelee omiin teemoihinsa.
Tuomiokirkossa esiintyvät vokaaliyhtye Cantus Alaudae Debra Gomez-Tapion johdolla ja Pirkanmaan barokkiyhtye PirBa Aira Maria Lehtipuun johtamana.
Cantus Alaudae -yhtyeen kokoonpanoissa on nykyisin mukana vanhan musiikin laulajia Tampereen, Turun ja Helsingin seuduilta. Kuva: Aaro Aho
Turkulaiset ja tamperelaiset vanhan musiikin laulajat ovat tehneet yhteisiä kantaattikonsertteja vuodesta 2016. Cantus Alaudae -yhtyeen ympärille on kerääntynyt ammattilaulajien joukko, josta kulloisenkin konsertin kokoonpano kootaan. Yhtyeen ohjelmisto painottuu renessanssin ja varhaisen barokin ohjelmistoon.
Pirkanmaan Barokki PirBa -yhtyeessä soittaa vanhan musiikin esittämiskäytäntöihin perehtyneitä ammattilaisia. Barokkijoulu-konsertissa se esiintyy kahdeksan muusikon vahvuisena.
Vanhan musiikin juuria Tampereella
Vanhan musiikin harrastuksen juuret ulottuvat Tampereella noin 40 vuoden taakse. Tuolloin kirkkomusiikin opiskelija ja Harjun Nuorten Kuoron varajohtaja Matti-Jussi Tolonen kuunteli Sonores Antiquin, kotimaisen vanhan musiikin pioneeriyhtyeen, levyjä, ja erityisesti renessanssimusiikki kiinnosti. Hän kokosi ympärilleen Saltarello-yhtyeen musiikkia opiskelevista ystävistään.
Soittimien ja nuottien hankkiminen oli innostuneille mutta köyhille opiskelijoille haasteellista. Aluksi soitettiin moderneilla jousi- ja puhallinsoittimilla, mutta ensimmäisillä esiintymispalkkioilla hankittiin vanhoja instrumentteja Tolosen oman krumhornin rinnalle.
Osa instrumenteista saatiin rakennussarjoina, joista hän rakensi valmiit soittimet. Kokoonpanot vaihtelivat kappaleiden mukaan, ja yhtyeessä oli mukana niin soittajia kuin laulajiakin. Monipuolinen johtaja suunnitteli ja valmisti yhtyeelle myös esiintymisasut.
Yleisö otti Saltarellon innostuneesti vastaan. Esiintymisiä riitti, ja yhtye järjesti omia konsertteja Tampereen seudulla. Valtakunnallistakin tunnettuutta saatiin, kun Saltarello kutsuttiin konsertoimaan Uudenkaupungin Crusell-viikolle, ja se esiintyi TV 2:n Pianonvartija-ohjelmassa.
Ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi, jotta toiminta ja vanhan musiikin harrastus Tampereella vahvistuisivat. Tampereen vanhan musiikin ystävät (TVMY) -yhdistys perustettiinkin vuonna 1985.
Saltarellon toiminta hiipui 1980-luvun loppupuolella, kun sen jäsenet hajaantuivat opiskelun ja töiden vuoksi eri suuntiin.
Toiminta ammattimaistunut
TVMY:n parissa toimii edelleen useita kokoonpanoja. Toiminta on ammattimaistunut kymmenen viime vuoden aikana.
– Pystymme varsin korkeatasoisiin konsertteihin, mistä joulukonsertti on hyvä esimerkki, kertoo vuodesta 2005 asti mukana ollut Elina Aho-Kuusama.
Kontra-altto Aho-Kuusama on laulava organisaattori, jota voi kuulla Vokaaliyhtye Lumouksen ja Vokaaliyhtye Cantus Alaudaen alttona. Hän aloitti syksyllä myös Uudessakaupungissa järjestettävän Crusell-festivaalin toiminnanjohtajana.
Hänen mukaansa kasvu alkoi, kun omana yhdistyksenään aiemmin toimineitten Lumouksen ja Fioretto Ensemblen konserttitoiminta tuli osaksi TVMY:n toimintaa. Niiden konserttitoiminta oli tuolloin jo valtakunnallista.
Pirkanmaan Barokissa soittajia on Pirkanmaalla asuvien ja työskentelevien muusikoiden lisäksi muun muassa Radion sinfoniaorkesterista, Helsingin kaupunginorkesterista ja Suomen kansallisoopperasta. Kuva: Lea Antola
Vuodesta 2014 alkaen Tampereella alettiin järjestää vanhan musiikin matalan kynnyksen vapaamuotoista Cafe Barock -konserttisarjaa.
– Yhdistykselle on myös ollut tärkeätä levittää tietoa kaikista vanhaan musiikkiin ja historialliseen tanssiin liittyvistä tapahtumista alueellamme.
Nelisen vuotta sitten yhdistys sai erityistehtävän, kun Suomen Kulttuurirahasto hankki Pirkanmaalle huippucembalon. Soitin on sijoitettu Pirkanmaan musiikkiopistolle, mutta yhdistys vastaa sen vuokraamisesta ammattimuusikoiden projekteihin ja harjoitteluun.
Saltarello oli mukana TV2:n Pianonvartija-musiikkiohjelmassa 1984. Ylärivissä vas. Heikki Liimola, trumpetti, Juha Karvonen, tamburiini, Matti Kosonen, kehärumpu, Teija Laitila, alttoviulu, Mika Lepistö, luuttu, Virpi Peura, rytmikapulat, alarivissä Matti-Jussi Tolonen, sopraanonokkahuilu, Kaija-Leena Saari, alttokrumhorn, Outi Viitasalo, fiideli, Leena Roihuvuo, tenorikornamusa. Kuva Antero Tenhunen, YLE
Historiallisia soittimia
Yleisimmin vanha musiikki määritellään keskiajan, renessanssin ja barokin musiikiksi noin 1000-luvulta 1700-luvulle.
Laulaja-harpisti-yhtyejohtaja Debra Gomez-Tapio on yhdysvaltalaissyntyinen vanhan musiikin spesialisti. Hän on pitkään ollut yksi TVMY:n moottoreista, ja toimii nykyään sen puheenjohtajana. Hänen mukaansa vanhassa musiikissa ei ole kyse vain keskiajalta barokkiin ulottuvasta länsimaisen musiikin aikakaudesta, vaan myös siitä, miten musiikkia esitetään.
– Tuon ajan instrumenttien käyttäminen, niiden erityislaatuinen sointi samoin kuin niiden sävelkorkeus muuttavat sitä, miltä musiikki kuulostaa. Tämä voi laajentaa varhaisen musiikin käsitettä klassiseen aikaan, kuten Mozartin soittamiseen historiallisilla soittimilla, hän huomauttaa.
Tärkeää on myös se, että soittajat ja laulajat käyttävät niitä käytäntöjä, jotka olivat olemassa vanhan musiikin eri aikakausina ja eri maissa.
– Akustiikka, jossa musiikkia aikanaan esitettiin, voi olla hyvin erilainen kuin nykyään. Tämä voi aiheuttaa haasteita esiintymiselle.
Musiikki myös kirjoitettiin toimimaan siinä akustiikassa, jossa sitä aikanaan esitettiin. Tämä on huomioitava siinä, miten esimerkiksi laulajat käyttävät ääntään.
Syvää ymmärrystä
Tapa, jolla musiikki on kirjoitettu, vaatii erilaisia laulu- ja soittotekniikoita. Laulajan äänen kouluttaminen esittämään musiikkia 1700-luvulta lähtien on monessa suhteessa hyvin erilaista kuin äänen kouluttaminen vielä varhaisemman ajan musiikkiin.
Gomez-Tapio huomauttaa, että aivan kuten kielet kehittyvät ja muuttuvat kautta aikojen, niin tekee myös musiikki.
– Mitä kauemmas ajassa mennään, sitä vähemmän tuttua on se tapa, jolla musiikilliset lauseet rakennetaan ja toteutetaan. Aivan kuten Shakespearen lukeminen alkuperäistekstinä; sanat voivat olla erilaisia, syntaksia voi olla vaikea tulkita, mutta kauneus ja sielussa tuntuva ymmärrys pääsevät läpi.
Cantus Alaudaen lisäksi Gomez-Tapion yhtyeitä ovat keskiajan ja renessanssin repertuaaria esittävät Vokaaliyhtye Lumous ja soitinyhtye Fioretto. Tampereella hänet tunnetaan myös Händel-kuoron pitkäaikaisena johtajana. Kotikaupungissaan Valkeakoskella hän johtaa perinteikästä Ritwalan kööriä.
Teksti: Asta Kettunen
Vanhan musiikin juuret Tampereella: Outi Viitasalo
Barokkijoulu-konsertti Tampereen tuomiokirkossa keskiviikkona 21.12.2022 kello 19:
- Cantus Alaudae: Anu Mattila, Kaisa Kelloniemi, Anna Maaria Oramo, Hanna-Riikka Inkeroinen, Elina Aho-Kuusama, Mats Lillhannus, Lauri Solin ja Pekka Alonen
- Pirkanmaan Barokki: Aira Maria Lehtipuu, viulu; Riikka Marttila, viulu/haute contre; Eija Laru, alttoviulu/taille; Heidi Peltoniemi, sello/viola da gamba; Anna Rinta-Rahko, violone; Ilpo Laspas, cembalo/urut; Ilkka Eronen, traverso; Hanna Haapamäki, traverso; Debra Gomez-Tapio, taiteellinen johto
- YLE radioi konsertin. Liput 30/20 €
Tampereen vanhan musiikin ystävät
Suomen vanhan musiikin liitto:
Mitä on vanha musiikki?
Charpentierin kunniakas paluu (artikkeli)
Joulunajan tapahtumat Tampereen seurakunnissa
