Kuorosoinnin kehittäminen lisää taiteellisuutta
Kuoron taiteellista identiteettiä voidaan kehittää, kun kuoronjohtaja tukee koko ryhmän yhteistä oppimista ja osaamisen jakamista, sanoo ammattilaiskuoroa ja opiskelijoita työssään luotsaava Markus Yli-Jokipii.
Muutaman vuoden ajan kamarikuoro Tampere Cappellan taiteellinen johtaja ja Tampereen ammattikorkeakoulun kuoronjohdon lehtori on tehnyt työn ohessa soveltavaa taiteellista tutkimusta kuoronjohtamisesta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sointikulttuurin kehittäminen.
– Haluan myös opiskella, koska pyrin itse kehittymään, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jatko-opiskelija kertoo.
Tänä syksynä Yli-Jokipii aloitti tutkimuksen kokeilevan vaiheen Cappellan kanssa. Ensimmäisessä jatkotutkintokonsertissa kuoron kanssa esiintyvät kitaristi Patrik Kleemola ja sellisti Liina-Mari Raivola.
– Projektissa päästään hakemaan harmonioita ja sointeja. Niitä on tässä konsertissa paljon erilaisia, Yli-Jokipii kertoo.
Mikko Heiniön Konserton kitaralle ja kamarikuorolle ja Janne Salmenkankaan suomen ja saamen kieltä yhdistävässä Rauhan rukous -konsertissa kuullaan Laura Netzelin ja Jean Sibeliuksen teoksia sekä Lauri Mäntysaaren uusi teos Olet, olisit, olisit ollut.
– Teksti on Henriikka Tavin. Se on syvätasoinen runo, joka kysyy, miten surraan sellaista, jota ei ole koskaan ollutkaan, Yli-Jokipii kertoo kantaesityksestä.
– Olen tosi onnellinen, että 2020-luvulla sävelletään paljon suomalaista kuoromusiikkia. Olen ylpeä suomalaisesta musiikista, hän lisää.
Uusi systeemi kiinnostanee
Yli-Jokipii kuvailee tutkimusaihettaan, ammattilaiskuoron pitkäjänteistä taiteellista kehittämistä, ”hyvin kiinnostavaksi kehittämisprojektiksi”.
– Kuorolle haetaan systeemiä, jolla laulajat ohjatusti pääsevät keskittymään soinnin kehittymiseen. On kiinnostavaa löytää uusia keinoja, hän kertoo tohtorintyöstään.
Sointi ja myös kuoron taiteellinen identiteetti kehittyvät täten yhdessä kuoronjohtajan ja kuorolaisten kanssa. Systeemin olettamus on, että kuoro johtajineen on oppiva kokonaisuus, jossa jaettu osaaminen muodostuu erityiseksi taiteelliseksi identiteetiksi. Yksilöt vaikuttavat ryhmään ja ryhmä yksilöihin.
– Kuoronjohtaja voi tukea yhteisöllistä oppimista luomalla yhteisen vision, tekemällä omaa musiikillista ajatteluaan näkyväksi ja kannustamalla kuorolaisia reflektioon, vuorovaikutukseen ja vastuun jakamiseen, Yli-Jokipii sanoo.
– Nopeiden tulosten saavuttamisen sijaan pyrin pitkäkestoisiin ja pysyviin tuloksiin systeemisen ajattelun avulla, hän tarkentaa.
Tavoitteena on, että tutkimusraportti sisältää systeemiälykkään toimintamallin, jota eri kuorot ja kuoronjohtajat voivat soveltaa kehittäessään omaa työtään ja kuoroyhteisöään. Suomen kaltaisessa kuororakkaassa maassa tämä kiinnostanee kuorolaulajiakin.
– Kuorojen ja orkestereiden taiteellisen johtamiskulttuurin tutkimus on tunnistanut maestromaisen johtamisen vanhanaikaiseksikin, vahvistaa Yli-Jokipii.
Toisaalta monien musiikkiryhmien toiminta perustuu yhä useammin yhteistyöhön, jossa taiteellinen lopputulos syntyy kaikkien osallistujien yhteisestä osaamisesta.
– Kuoroja on todella monenlaisia, ja tuloksia voidaan saavuttaa monin eri keinoin, Yli-Jokipii muistuttaa.
Tuore tutkimustieto hyödyttänee opiskelijoitakin.
– Kuoronjohdosta on tehty Suomessa ihan muutamia jatkotutkintoja, Yli-Jokipii toteaa.
– Kuoronjohto kiinnostaa ilahduttavasti. Se on perinteisesti ala, johon ei tulla suoraan koulusta, mutta nyt hakijoita on ollut piankin lukion jälkeen.
Teksti: Elisa af Hällström
Tampere Cappellan Yhtä sointia -kuorokonsertti alkaa 6.11.2026 kello 19 Aleksanterin kirkossa.
