Mehiläiset pörräävät tänä kesänä myös Lamminpään hautausmaalla
Tampereen seurakuntien pihamailla pörrää tänä vuonna satoja tuhansia ahkeria mehiläisiä. Mehiläistarhausta on laajennettu Lamminpään hautausmaalle, jonne on sijoitettu neljä uutta mehiläispesää.
Mehiläistarhat sijaitsevat Lamminpään hautausmaan perällä. Kuva: Virve JylhäsaloTarhaus jatkuu myös Pispalan kirkolla, jossa on viime vuoden tavoin kaksi mehiläispesää. Kussakin mehiläispesässä on arviolta 50 000 mehiläistä.
Harjun seurakunnan kirkkoherra Tero Matilainen kertoo, että toimintaa päätettiin laajentaa, sillä kokemukset viime vuodesta olivat myönteisiä.
– Mehiläistarhat ovat saaneet kiinnostuneen vastaanoton. Viime vuoden sato meni nopeasti kaupaksi.
Mehiläistarhojen hoidosta vastaavat pitkän linjan mehiläistarhurit Riitta ja Juha Salo, joilla on kaupunkitarhoja myös muualla Tampereella, esimerkiksi Koskikeskuksella.
Riitta Salon mukaan Lamminpään hautausmaan ja Pispalan kirkon lähiympäristössä on otolliset olosuhteet mehiläisille.
Mehiläispesät sijaitsevat Lamminpään hautausmaan perällä, ja niitä kiertää aita. Sopiva turvaetäisyys on kaksikymmentä metriä, ja tätä lähemmäksi mehiläisiä ei tulisi mennä.
Mehiläistarhojen hoidosta vastaavat pitkän linjan mehiläistarhurit Riitta ja Juha Salo. Kuvassa Riitta Salo. Kuva: Janne Aejmelaeus
Sekä Lamminpään hautausmaan että Pispalan kirkon alueen lähettyvillä on pientaloalueita, joiden pihoilla kasvaa esimerkiksi mettä tuottavia marjapensaita ja kukkivia puita.
Lamminpään hautausmaan lähettyvillä on lisäksi metsäistä aluetta, josta löytyy kukkivia luonnonmarjoja. Myös lehmukset ovat kaupunkitarhauksessa tärkeitä medentuottajia.
Hautausmaalla on lisäksi monenlaista kasvillisuutta, jonka siitepölyä mehiläiset pystyvät hyödyntämään.
– Melkein kaikki kasvit antavat siitepölyä, vaikka ne eivät mettä antaisikaan, Riitta Salo selventää.
Aivan vieressä sopivaa kasvillisuutta ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä mehiläiset etsivät mettä jopa kolmen kilometrin säteeltä pesästään.
Viime vuonna vain toinen mehiläispesistä tuotti satoa, ja hunajaa saatiin kaikkiaan 26 kiloa. Tänä vuonna sato on todennäköisesti viime vuotta parempi. Sadonkorjuu tapahtuu elo-syyskuun vaihteessa.
– Pesät ovat vahvempia kuin viime vuonna. Hunajasato riippuu nyt pitkälti lähiviikkojen säästä, Riitta Salo sanoo.
Harjun seurakunta ostaa kesän lopuksi purkitetun hunajan tarhurilta. Hunajapurkkeihin tehdään seurakunnassa omat etiketit. Valmiit hunajat myydään, ja myyntituotot lahjoitetaan lähetystyön kohteen hyväksi.
Suomen lähetysseura on ehdottanut myyntituottojen kohteeksi tänä vuonna Ympäristöpankkia, joka auttaa kehittyvien maiden ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
