Siirry sisältöön

Kalevan kirkko

Kalevan kirkko on arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän suunnittelema moderni maamerkki, joka vihittiin käyttöön vuonna 1966. Monumentaalinen kirkkorakennus tunnetaan erityisesti kalasymboliikkaan perustuvasta muodosta, avarasta tilastaan ja poikkeuksellisesta valon käytöstä.

Puistossa näkyy suuri veistos, joka esittää kättä, taustalla moderni kirkko ja vihreitä puita sekä kirkkas taivas.

Liisanpuisto 1, 33540 Tampere

Kirkon aukioloajat kesällä 1.6.–31.8.: ma-pe klo 11–17, la toiminnan mukaan ja su klo 11–15.

Opastukset maanantaista perjantaihin kirkon aukioloaikana.

Aukioloajat 1.9.–31.5.: ma-pe ja su klo 11–15, la toiminnan mukaan.

040 804 8774
suntio

Max 1120 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

Induktiosilmukan paras kuuluvuusalue on kirkkosalissa saarnatuolin puolella etuosassa.
Esteetön sisäänkäynti tapahtuu kirkon pääovesta. Betoniluiska on portaiden vasemmalla puolella.
Esteetön kulku hisseillä kerrosten välissä. Kirkkosalista seurakuntatiloihin pääsee hissillä.
Esteetön WC on kirkon eteisessä ja seurakuntatiloissa.
Pääoven edessä on kaksi liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa (pysäköinti liikkumisesteisen pysäköintiluvalla). Muuten kirkolla ei ole pysäköintipaikkoja.
Pistevirsikirja on tilaisuuksien aikana kirkkosalin pääoven läheisyydessä. Muina aikoina pistevirsikirjan saa henkilökunnalta.
Taksi tilataan kirkkosalin pääovelle tai seurakuntatilojen ovelle Sammonkadun puolelle.

  • esteetön sisäänkäynti
  • esteetön WC
  • hissi
  • Induktiosilmukka
  • liikuntaesteisten pysäköintipaikka

Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Kalevan kaupunginosaan Liisankalliolle haluttiin 1960-luvulla monumentaalinen kirkkorakennus. Suunnittelukilpailuun osallistui 49 ehdotusta, ja sen voitti arkkitehti Reima Pietilä, joka suunnitteli kirkon yhdessä puolisonsa Raili Pietilän (o.s. Paatelainen) kanssa.

Rakennustyöt kestivät vuosina 1964–1966, ja kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Pietilöiden muita tunnettuja töitä Tampereella ovat Metso-kirjasto sekä Hervannan kirkko ja vapaa-aikatalo.

Reima Pietilä etsi kirkolle muotoa varhaisesta kristillisestä kalasymbolista. Tämä näkyy rakennuksen yleismuodossa ja tilan kaarevissa linjoissa. Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen nimi oli Hellitä mäkivyötä, meridiaani. Toteutuksessa ehdotusta pienennettiin noin 15 prosenttia, mutta keskeinen idea säilyi.

Kalevan kirkon ominaispiirteitä ovat avaruus, valoisuus, pystysuoruus ja kaarimaiset pylväsrakenteet. Valkaisemattoman pellavan sävyiset pinnat ja puumateriaalit luovat tilaan pehmeän ja luonnollisen ilmeen.

Kalevan kirkon kirkkosali ja urut.

Tila, taide ja sisustus

Kirkkosali on 30 metriä korkea ja noin 50 metriä pitkä pääovelta alttarille. Lattia laskee puoli metriä alttaria kohti näkyvyyden parantamiseksi.

Tilassa on noin 1 120 istumapaikkaa, joista 115 on varattu kuorolle. Suorakulmattomuus ja esteettömät näkymät korostavat tilan yhtenäisyyttä ja tekevät kirkkosalista kokonaisvaltaisen arkkitehtonisen kokemuksen.

Vuonna 2006 Kalevan kirkko suojeltiin. Museoviraston mukaan se on “uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki Suomessa”.

Kirkon sisustus on myös Pietilöiden suunnittelema. Alttari, penkit, urkufasadi ja puuosat ovat suomalaista mäntyä. Lattiatiilet ovat kostean rantahiekan väriset.

Kalevan kirkon kirkkosali muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa tila, valo, materiaalit ja urut liittyvät saumattomasti yhteen.

Alttari ja alttariveistos

Alttarikaide kaartuu kohti kirkkosalia perinteisestä poiketen. Alttarin risti ei ole täysin suora, vaan se kumartuu hienovaraisesti – symboloiden siunausta ja suojaamista.

Alttarivaatteessa ovat kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain, alfa ja omega, viittaamassa siihen, että Kristus on alku ja loppu.

Alttarin ikkunan edessä on Reima Pietilän vuonna 1969 suunnittelema männystä veistetty alttariveistos Särkynyt ruoko. Teos viittaa Jesajan kirjan sanoihin: “Särjettyä ruokoa hän ei muserra.”

Urut

Kalevan kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Soittimessa on 41 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio.

Urkujen julkisivu on 16 metriä korkea ja Pietilän suunnittelema. Uruissa on noin 3 500 pilliä, joista suurin on yli kuusi metriä pitkä ja pienin noin 1,5 senttimetriä.

Kirkkosalin akustiikka on voimakas, ja jälkikaiku voi olla jopa 10 sekuntia.

Rakenteet ja tekniset tiedot

Kirkko on rakennettu betonista liukuvalumenetelmällä. Seinien valutyö kesti 12 vuorokautta toukokuussa 1965. Rungossa on noin 4 500 kuutiometriä betonia ja 150 tonnia terästä.

Ulkopinta on päällystetty noin 150 000 tiilellä. Julkisivupintaa on noin 8 000 neliömetriä.

Rakennuksessa on 18 ulko-ovea ja 18 lattiasta kattoon ulottuvaa ikkunaa.

Kellot

Kirkon katolla on yhdeksän metriä korkea ristin muotoinen kellotorni. Kellojen painot ovat 1 300 kg, 840 kg ja 550 kg. Ne on valmistettu Länsi-Saksassa, ja niiden sävelet ovat e–g–a.

Päivittäinen kello 12:n soitto, niin sanotut rauhankellot, lopetettiin keväällä 2020.