Tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko on Tampereen hiippakunnan pääkirkko ja yksi Suomen merkittävimmistä kansallisromanttisista kirkoista. Vuosina 1902–1907 rakennettu kirkko on sekä jumalanpalvelusten että konserttien ja kirkollisten toimitusten paikka.

Tuomiokirkonkatu 3, 33100 Tampere

Avoinna joka päivä klo 11–15 2.5.–31.8. klo 10–17.

040 804 8765
suntio

Max 1850 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

Esteetön sisäänkäynti on Rautatienkadulta. Luiska käytettävissä tilaisuuksien aikana ja tarvittaessa.
Alakerran kryptaan pääsy on alttarin oikealta puolelta tuolihissillä (istuttava malli, ei tilaa pyörätuolille).
Esteetön wc sijaitsee kirkkosalin takaosassa, vasemmalla puolella pääovelta katsottuna. Huom! Koko n. 1,7 x 1,7 m.
Luiska alttarille on pääovelta katsottuna alttarin vasemmalla puolella.
Esteetön pysäköinti tapahtuu kadunvarsipaikoilla liikuntaesteisten tunnuksella (mm. Rautatienkadulla on pysäköintikieltomerkki).
Induktiosilmukka on kirkkosalissa.
Pyörätuolipaikat ovat sivukäytävällä.
Pistekirjoitusvirsikirjan saa henkilökunnalta.
Isotekstiset virsikirjoja on telineissä kaikilla ovilla.

Katso myös Tuomiokirkon kuvailutulkkaus

esteetön sisäänkäynti
esteetön WC
Induktiosilmukka
pistevirsikirjat
tila kuvailutulkattu

Arkkitehtuuri ja historia

Tuomiokirkko edustaa kansallisromantiikkaa, jossa uusgoottilaiset tornit ja jugendin ornamentiikka yhdistyvät monumentaaliseen luonnonkivirakenteeseen. Arkkitehti Lars Sonck voitti kirkon suunnittelukilpailun vuonna 1899, ja rakennus valmistui vuosina 1902–1907. Kirkko sijaitsee keskeisellä paikalla ja on yksi Tampereen tunnetuimmista maamerkeistä. Alun perin Johanneksen kirkkona tunnettu rakennus sai nykyisen nimensä vuonna 1923, kun Tampereesta tuli piispankaupunki.

Tutustu kirkkoon virtuaalisesti

Kirkon taide

Tuomiokirkko on poikkeuksellinen kokonaisuus, jossa arkkitehtuuri ja kuvataide muodostavat yhtenäisen teoksen. Sisätilojen taiteellisen kokonaisuuden toteuttivat Hugo Simberg ja Magnus Enckell. Kirkon tunnetuimmat teokset ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa.

Haavoittunut enkeli

Haavoittunut enkeli -fresko sijaitsee etelälehterin päätyseinässä. Kaksi poikaa kantaa paareilla istuvaa enkeliä kohti tuntematonta määränpäätä. Taustalla näkyvät Tampereen tehdaspiiput sitovat teoksen paikalliseen maisemaan. Maalaus on yksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista taideteoksista.

Kuoleman puutarha

Pohjoislehterin alapuolella sijaitsevassa teoksessa Kuoleman puutarha kuolema esitetään lempeänä ja huolehtivana hahmona. Se hoitaa kasvejaan rauhallisesti ja keskittyneesti.

Simbergin kuolema ei ole uhkaava vaan inhimillinen – osa elämän kiertoa. Teos on yksi kirkon puhuttelevimmista ja tunnetuimmista freskoista.

Maalaus esittää puutarhaa, jossa luurankomaiset hahmot mustiin viittoihin pukeutuneina hoitavat kasveja. Yksi hahmo kastelee kukkia, toinen seisoo kädet ristissä, ja taustalla kolmas kumartuu penkin ylle. Puutarhassa on punaisia laatikoita ja erilaisia kasveja täydessä kasvussa — Hugo Simberg: *Kuoleman puutarha*. Kuva: Hannu Jukola.

Ylösnousemus-alttarifresko

Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus (1907) on kirkkosalin keskipiste. Tummasta nouseva kulkue siirtyy kohti valoa ja kirkkautta.

Teos on yhtä aikaa hiljainen ja juhlava, symbolistinen ja kirkollinen. Enckellin värimaailma ja sommittelu luovat alttarille painopisteen, jonka ympärille koko tila rakentuu.

Tuomiokirkko,Ylösnousemus — Magnus Enckell: *Ylösnousemus*, 1907. Kuva: Hannu Jukola.

Kattoholvin käärme

Kirkkosalin holvin laelle Hugo Simberg maalasi nahkasiipisen käärmeen. Siipien muodostama kehys sulkee hahmon sisäänsä kuin vartioituun ympyrään.

Käärme on perinteisesti synnin vertauskuva, mutta Simbergin tulkinta jättää tilaa myös hiljaiselle pohdinnalle. Teos herätti aikanaan voimakasta keskustelua ja on yhä yksi kirkon puhutuimmista yksityiskohdista.

Kattoholvin fresko: Keskellä kirkkosalin kattoa on fresko, jossa on käärme omena suussa kietoutuneena itsensä ympäri. — Hugo Simbergin käärmefresko Tuomiokirkon kattoholvissa. Kuva: Hannu Jukola.

Kirkon muut taideteokset ja yksityiskohdat

Elämänköynnös

Lehterin reunustaa kiertää Simbergin sommittelema teräväpiikkinen orjantappuraköynnös. Sitä kantaa kaksitoista alastonta poikaa, joita on tulkittu opetuslasten vertauskuviksi.

Köynnöksenkantajat -freskon poika poimii ruusua.

Värilasit

Simberg suunnitteli kirkon värilasi-ikkunat kansallisromantiikan hengessä. Ruusuikkunan keskellä on orjantappurakruunu ristin päällä. Valo suodattuu tilaan värillisenä ja muuttaa kirkkosalin tunnelmaa vuorokaudenajan mukaan.

Yökuva Tampereen tuomiokirkosta, jossa on suuren pyöreän ikkunanlasimaalaukset hehkuvat väristä ja kirkon edessä olevat puut on valaistu siniseksi ja ne värjäävät myös kirkon seinää pimeässä syksyisessä illassa. — Värilasi-ikkuna Tuomiokirkossa. Kuva: Hannu Jukola.

Saarnatuoli

Saarnatuolia peittää Simbergin suunnittelema orjantappuramainen verkkokuvio, jossa valkoiset siivet kohoavat kivipinnan päällä.

Urut

Tuomiokirkossa on kahdet urut. Länsilehterin pääurkujen julkisivun suunnitteli Lars Sonck. Soitinta on laajennettu ja uudistettu useaan otteeseen kirkon historian aikana.

Pohjoislehterillä sijaitsevat barokkiurut asennettiin vuonna 1981. Molemmat soittimet palvelevat jumalanpalveluksia ja konserttikäyttöä.