Vieraskieliset kaupunkilaiset arvostavat kirkkoa
Suomessa asuvat vieraskieliset ihmiset arvostavat kristillisiä kirkkoja ja osallistuvat jonkin verran myös toimintaan. Mahdollisuus tutustua suomalaisiin on yksi merkittävimmistä syistä tulla mukaan yhteisöön.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin vieraskielisten kaupunkilaisten uskonnollisuutta. Tampereen, Espoon, Helsingin ja Vantaan evankelis-luterilaisten seurakuntayhtymien, Kirkkohallituksen sekä Kirkon tutkimuksen teettämään kyselyyn vastasi yli 3 200 vieraskielistä Suomessa asuvaa ihmistä.
Syyskuussa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta suurta kieliryhmää. Vastaajat poimittiin ositetulla satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä viime keväänä.
Suomessa asuu noin 646 000 vieraskielistä ihmistä. Vieraskielisiksi lasketaan muuta kieltä kuin suomea, ruotsia, saamea, romania tai viittomakieltä äidinkielenään puhuvat. Heistä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.
Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen kertoo, että tuore selvitys on ensimmäinen kattava kyselytutkimus, jonka kirkko on teettänyt maamme vieraskielisistä asukkaista. Erityisesti tutkimuksia maahanmuuttajien uskonnollisuudesta ei ole tehty.
– Tutkimus antaa arvokasta tietoa vieraskielisistä kaupunkilaisista, ja siitä, miten kirkko voisi heitä kohdata ja vastata heidän tarpeisiinsa.
Tampereella asuu vieraskielisiä ihmisiä noin 120 maasta, ja puhuttuja kieliä on vieläkin enemmän.
Vieraskieliset ovat uskonnollisesti ja kulttuurisesti hyvin moninainen joukko. Suhde uskontoon vaihtelee merkittävästi sekä kieliryhmien välillä että niiden sisällä. Lähes puolet vastaajista ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai perinteeseen.
Noin puolet vastaajista kertoi arvostavansa kristillisten kirkkojen tekemää työtä. Sen sijaan vain noin joka kymmenes oli osallistunut seurakunnan toimintaan.
Kyselyn mukaan kiinnostusta seurakuntien toimintaa kohtaan on kuitenkin enemmän kuin nykyiset osallistumisluvut kertovat. Lähes kolmasosa vastaajista ilmaisi kiinnostusta kristinuskoon, ja noin viidennes olisi valmis osallistumaan evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan.
– Tulkitsen tätä niin, että ovi on auki tai ainakin raollaan kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisen ja vuorovaikutuksen lisääntymiselle, miettii Kallioinen.
Kaipuu kohtaamiseen
Tampereen seurakuntien monikulttuurisia kohtaamispaikkoja on ympäri kaupunkia: Kauksun Kulmassa Kaukajärvellä, Hervannan kirkolla, Lielahden kirkolla ja Marhaban-keskuksessa Kalevan kirkolla. Toimintaa ja messuja järjestetään englannin, arabian, saksan ja inkerin kielillä.
– Ihmisillä on selvästi kaipuu yhteisöllisyyteen, ja siksi kohtaamispaikkoja tarvitaan. Silti vain noin neljäsosa tunsi seurakunnan. Se haastaa meitä edelleen kehittämään paikallista toimintaa, jotta se olisi kaikille kutsuvaa ja saavutettavaa, miettii Marhaban-keskuksen toiminnanohjaaja Maria Haapavaara, joka osallistui tutkimuksen kysymysten laatimiseen työryhmässä.
– Seurakunnilla on tässä paljon osaamista ja annettavaa. Toisaalta meidän tulee huomata, että vieraskieliset ihmiset tuovat omaa osaamistaan ja taitojaan, ja meidän pitäisi osata kuunnella ja miettiä yhdessä, mitä se tarkoittaa yhteisölle, lisää Haapavaara.
Sami Kallioisen mukaan Tampereella voitaisiin esimerkiksi järjestää selkokielisiä messuja säännöllisesti.
– Ne eivät pelkästään palvelisi vieraskielisiä ja suomea opettelevia. Äidinkielenään suomea puhuvissakin on paljon ihmisiä, jotka hyötyisivät näistä messuista.
Kirkon työllä vieraskielisten kohtaamisessa on myös iso yhteiskunnallinen merkitys.
Kirkko edistää kotoutumista
Suomen kieli osoittautuikin tärkeäksi avaimeksi osallistumiseen. Monet vastaajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta osallistua toimintaan joko omalla kielellään tai suomeksi.
– Tulokset viittaavat siihen, että seurakunnilla voi olla merkittävä rooli uusien sosiaalisten verkostojen rakentajana ja kotoutumisen tukena. Näin kirkon työllä vieraskielisten kohtaamisessa on myös iso yhteiskunnallinen merkitys, miettii Kallioinen.
Vain harva – neljä prosenttia vastaajista – vieraskielinen harkitsee liittyvänsä kirkon jäseneksi. Kallioinen ja Haapavaara kuitenkin arvelevat, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mitä tarkoittaa kirkkoon liittyminen Suomessa.
– Uskon, että asiassa edetään pienten askelin. Vieraskielisten kasteet ovat lisääntyneet. Olisi myös hienoa saada maahanmuuttajataustaisia seurakuntavaaliehdokkaita, sanoo Haapavaara.
– Myös rippikouluihin on tullut maahanmuuttajataustaisia nuoria viime vuosina, lisää Kallioinen.
Kirsi Airikka
