Siirry sisältöön

Walk in -terapia löysi paikkansa lukioissa

Kahdessa tamperelaislukiossa on ensimmäisenä Suomessa ollut tarjolla matalan kynnyksen lyhytterapiaa viime vuoden alusta.

Etualalla on pienoismalli koulurakennuksesta ja läpinäkyvän seinämän takana opiskelijoiden hahmoja.
Tähän mennessä pilottikouluissa on pidetty yhteensä noin 500 lyhytterapiakeskustelua. Kuva: Tuula Vartiainen

Walk in -terapia lukioissa on Tampereen seurakuntien puolitoistavuotinen hanke, jossa terapiaan on päässyt omalla koululla koulupäivän aikana astumalla terapeutin ovesta sisään. Jutella on voinut mistä tahansa mieltä painavasta asiasta.

Yksi tärkeistä seikoista palvelussa on, ettei apua joudu odottamaan viikkoja tai kuukausia, ja useille on riittänyt yksi käynti. Pilotin tarkoituksena on ollut täydentää koulun oppilashuoltoa.

‒ Palvelu on ollut tosi hyvä. Nopea reagointi on päivän sana, kiteyttää Pyynikin lukion apulaisrehtori Jaakko Saulamaa.

Näillä näkymin palvelu lukioissa päättyy toukokuussa, koska jatkorahoitusta ei toistaiseksi ole. Keskusteluja jatkosta käydään parhaillaan eri tahojen kesken. Toiveissa on, että palvelun jatkuminen voidaan turvata.

Kevään abiturientti Eetu Haukkala on huolissaan terapian loppumisesta.

‒ Se on ihan kauheaa. Mielenterveyspuolella apua saa todella huonosti. Jonot ovat todella pitkät. Jättefint, että tänne voi tulla suoraan, 18-vuotias Haukkala herättelee.

‒ Osa myös varaa ajan, jotta pääsee tapaamaan terapeutin, kun se opintoihin parhaiten sopii, kertoo Walk in -terapeutti, nuorisotyönohjaaja Ulla Keskinen Pyynikin lukiolta. 

‒ Walk in -terapian tulevaisuus koululla vähän huolestuttaa. Tarve on ollut niin ilmiselvä.

‒ Nuorelle voi joskus olla helpompaa aloittaa keskustelu uuden aikuisen kanssa. Walk in -vastaanotto voi toimia ensimmäisenä kontaktina, josta on luontevaa siirtyä tarvittaessa muihin palveluihin. Ei toki kenenkään mielenterveys ole ollut vain minun käsissäni. Koko opettajakunta ja oppilashuolto tekevät töitä nuorten hyväksi, Keskinen muistuttaa.

Nainen nojaa ovenpieleen. Seinässä olevassa paperissa on otsikkona Walk in terapia.

Walk in -terapiasta apua saa kaikenlaisiin opiskelun ja yksityiselämän murheisiin, toteaa Pyynikin lukion Walk In -terapeutti Ulla Keskinen. Kuva: Tuula Vartiainen

Pyynikin lukion lisäksi terapeutti on päivystänyt kolmena päivänä viikossa Tampereen Yhteiskoulun lukiossa.

‒ Olen päässyt osaksi auttamisen rinkiä. Suurin palaute on se, että nuori kertoo saaneensa keskustelusta apua tai joku tulee tänne ystävänsä suositeltua meitä, sanoo TYKin Walk in -terapeutti, erityisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalmi.

Noin 500 tärkeää keskustelua

20 vuotta opinto-ohjaajan työtä tehnyt Katja Korvala kertoo, että toisella asteella opiskelevien haasteiden määrä on kasvanut.

‒ On hetkellistä harmitusta ja uupumista, mutta myös paljon rankkoja uupumistilanteita. Toisaalta monien on vaikea kestää tavallisiakin harmituksia, Pyynikin lukion opo sanoo.

Silloin, kun on tuntunut, että huoli on pikemmin mielen asia ja voisi ratketa naapurihuoneessa, on Korvala ohjannut opiskelijan Keskisen luo.

‒ Se on ollut aika luontevaa, Korvala sanoo.

Walk in -terapia on uskonnotonta ja avointa katsomuksesta riippumatta. Eetu Haukkala kertoo, että alkuun palvelu kirvoitti nuorten keskuudessa ennakkoluuloja. Sittemmin kävi ilmi, ettei siellä ”anneta Raamatusta vinkkejä”.

‒ Mutta täällä käydään läpi ilot ja surut, Haukkala vahvistaa.

Nuori henkilö on tulossa alaspäin portaita, ja hänen peilikuvansa heijastuu viereiseen isoon peiliin sivuprofiilina.

Pyynikin lukion abiturientti Eetu Haukkala on voinut käsitellä kaikkea mielen päällä ollutta Walk in -terapeutin kanssa. Kuva: Tuula Vartiainen

‒ Olemme puhuneet ihan kaikesta. Täällä saa kaikenlaista apua opiskelun ja yksityiselämän murheisiin. Eetun kanssa opiskelimme jopa ruotsin pronomineja, Keskinen hymyilee.

Tähän mennessä pilottikouluissa on pidetty yhteensä noin 500 lyhytterapiakeskustelua. Keskinen laskeskelee auttaneensa vähintään sataa opiskelijaa. Noin-luvut johtuvat siitä, ettei terapiassa käyneiden tietoja kirjata.

Avun tarpeet ja ilmiöt ovat kouluissa olleet samankaltaisia. On ongelmia ihmissuhteissa tai päihteiden käyttämisestä, ja suorituspaineita, ahdistusta, alakuloisuutta ja keskinäistä vertailua.

‒ Mutta täällä on lupa olla oma itsensä, Keskinen tähdentää.

Pyynikin lukiossa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden kanssa on puhuttu esimerkiksi sodasta. 19-vuotias Emilia puolestaan tunsi Keskisen seurakunnan nuorisotoiminnasta.

‒ Oli siksi helpompi tulla Ullan luo kuin mennä psykologille. Ja sinne olisin saanut ajan syksyn lopulle, sanoo Emilia, toisen vuosikurssin opiskelija.

‒ Minulla oli sosiaalisen ahdistuksen takia ongelmia, nyt enemmän jaksamisen kanssa. Ullalla käyminen on antanut selkeyden nähdä ongelma, ja mistä on kyse. On auttanut, kun on päässyt puhumaan, hän kertoo.

‒ Minulle täällä käyminen on tuonut tosi paljon tietynlaista rauhallisuutta. Eikä ole ollut mitään asiaa, minkä takia en voisi tänne tulla, kiteyttää Eetu.

‒ Ulla on lähestyttävä ihminen, josta huokuu, että hän on kiva, nuoret aikuiset kiittävät.

Teksti: Elisa af Hällström