Aleksanterin kirkko
Aleksanterin kirkko sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston laidalla. Kirkko on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan ja sitä ympäröi entinen hautausmaa, nykyinen Pyynikin kirkkopuisto.
Pyynikin kirkkopuisto, 33210 Tampere
Avoinna 1.6.–31.8.2026 ma–to klo 11–18, pe ja la toiminnan mukaan, su klo 11–15.
Opastukset arkisin kirkon aukioloaikoina.
Max 1000 henkilöä
Esteettömyys
- Alttarille on luiska: Pääovelta katsottuna luiska sijaitsee alttarin oikealla puolella.
- Esteetön sisäänkäynti: Sijaitsee kirkon eteläseinustalla Hallituskadun puolella.
- Hissi: Kirkkosaliin ja alakerran kryptaan pääsee hissillä. Hissin painiketta on pidettävä pohjassa koko matkan ajan.
- Esteetön WC: Sijaitsee alakerran kryptassa. Pyydä vahtimestaria avaamaan kryptan ovi.
- Induktiosilmukka: Toimii kirkkosalissa ja alakerran kryptassa. Katso induktiosilmukan kuuluvuuskartta. Induktiosilmukka ei pääsääntöisesti toimi konserteissa.
- Lastenhoitopiste: Sijaitsee alakerran kryptassa.
- Liikkumisesteisten pysäköinti: Kirkon eteläseinustalla on kaksi liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoilta esteettömälle sisäänkäynnille on noin 20 metriä. Pysäköintipaikoille saavutaan Hallituskadulta Koulukatua pitkin Tampereen yhteiskoulun lukion (Hallituskatu 32) ja Tampereen akateemisen sinfoniaorkesteriyhdistyksen kiinteistöjen välistä. Hallituskatu on yksisuuntainen. Huomioithan kirkkopuistossa ajaessasi, että reitti kulkee kevyen liikenteen väyliä pitkin kirkon eteläseinustalle.
- esteetön sisäänkäynti
- esteetön WC
- hissi
- Induktiosilmukka
- lastenhoitopiste
- liikuntaesteisten pysäköintipaikka
Arkkitehtuuri ja historia
Aleksanterin kirkko sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston laidalla, Pyynikin kirkkopuiston vieressä. Kirkko edustaa uusgotiikkaa, jossa yhdistyvät eri tyylisuuntien vaikutteet. Sen suunnitteli arkkitehti Theodor Decker, ja kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881.
Aleksanterin kirkon peruskivi laskettiin 2.3.1880 keisari Aleksanteri II:n valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkko sai nimensä tästä merkkipäivästä.
Valmistuessaan vuonna 1881 kirkko oli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Sen rakentaminen oli tärkeä osa seurakunnan itsenäistymistä. Kansan suussa kirkkoa kutsuttiin pitkään nimellä Uusi kirkko.
Kirkon tulipalo ja peruskorjaus
Ensimmäinen laaja peruskorjaus aloitettiin vuonna 1937. Marraskuussa syttynyt tulipalo tuhosi lähes koko kirkon sisätilan. Rakennustyöt käynnistettiin välittömästi uudelleen, ja samalla kuori sai nykyisen muotonsa. Peruskorjaus valmistui joulukuussa 1938.
Vuonna 1980 toteutettiin toinen merkittävä peruskorjaus, jonka yhteydessä kirkkosali palautettiin lähemmäs alkuperäistä väriasuaan. Kuorin seinien evankelistojen symbolit muistuttavat 1930-luvun uudistuksesta. Kirkon nykyinen ilme on eri aikakausien kerrostuma, jossa 1800-luvun uusgotiikka ja myöhemmät muutokset elävät rinnakkain.
Kirkon taide ja sisustus
Aleksanterin kirkon sisätiloissa kohtaavat 1800-luvun uusgotiikka, 1930-luvun uudistukset ja myöhemmät lisäykset. Taide ja liturginen sisustus muodostavat kerroksellisen mutta tasapainoisen kokonaisuuden.
Alttari ja alttaritaulu
Kirkon alttaritaulun Vapahtajan kirkastaminen maalasi Aleksandra Såltin vuonna 1883. Öljymaalaus edustaa aikakaudelleen ominaista kirkollista kuvastoa.
Vuonna 1980 hankitun alttaripöydän krusifiksin ovat tehneet Ipi ja Pekka Pyhältö. Alttarialueessa yhdistyvät 1800-luvun teos ja myöhemmät lisäykset, mikä kuvastaa kirkon pitkää historiaa.
Koristelu ja kirkkotekstiilit
Vuoden 1980 peruskorjauksen yhteydessä kirkkosali sai takaisin alkuperäisen väriasunsa. Kuorin seinillä näkyvät evankelistojen symbolit ovat peräisin vuosien 1937–1938 uudistustöistä.
Kuorin sekä toisen kerroksen kokoushuoneen koristeaiheet ovat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa. Kirkkotekstiilit on suunnitellut Anja Savolainen, ja ne täydentävät sisätilan liturgista kokonaisuutta.
Urut
Aleksanterin kirkon urut on valmistanut Kangasalan Urkutehdas (Opus 450) vuonna 1939. Nykyisissä uruissa on 56 äänikertaa.
Urkujen alkuperäinen, vuonna 1885 valmistunut julkisivu on säilytetty. Soitin yhdistää historiallisen ulkoasun ja myöhemmät tekniset uudistukset ja on keskeinen osa kirkon musiikkielämää.
Krypta
Vuonna 2008 kirkon alakertaan valmistui krypta, jossa on noin 80 hengen seurakuntasali, keittiö sekä nykyaikaiset sosiaalitilat. Tilassa yhdistyvät vanhat rakenteet ja moderni arkkitehtuuri.
Kryptan saliin on ripustettu taiteilija Pälvi Hannin triptyykki. Samassa yhteydessä kirkkoon rakennettiin hissi, joka parantaa esteettömyyttä. Krypta toimii seurakuntasalina ja kokoontumistilana erilaisille tilaisuuksille.
