Aleksanterin kirkko
Aleksanterin kirkko sijaitsee Tampereen keskustassa Pyynikin kirkkopuistossa Hämeenpuiston laidalla. Vuonna 1881 valmistunut uusgoottilainen kirkko on yksi Tampereen tunnetuista maamerkeistä. Kirkko on nimetty keisari Aleksanteri II mukaan.
Pyynikin kirkkopuisto, 33210 Tampere
Avoinna ma–to klo 11–18, pe ja la toiminnan mukaan, su klo 11–15.
Max 1000 henkilöä
Esteettömyys
- Alttarille on luiska: Pääovelta katsottuna luiska sijaitsee alttarin oikealla puolella.
- Esteetön sisäänkäynti: Sijaitsee kirkon eteläseinustalla Hallituskadun puolella.
- Hissi: Kirkkosaliin ja alakerran kryptaan pääsee hissillä. Hissin painiketta on pidettävä pohjassa koko matkan ajan.
- Esteetön WC: Sijaitsee alakerran kryptassa. Pyydä vahtimestaria avaamaan kryptan ovi.
- Induktiosilmukka: Toimii kirkkosalissa ja alakerran kryptassa. Katso induktiosilmukan kuuluvuuskartta. Induktiosilmukka ei pääsääntöisesti toimi konserteissa.
- Lastenhoitopiste: Sijaitsee alakerran kryptassa.
- Liikkumisesteisten pysäköinti: Kirkon eteläseinustalla on kaksi liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoilta esteettömälle sisäänkäynnille on noin 20 metriä. Pysäköintipaikoille saavutaan Hallituskadulta Koulukatua pitkin Tampereen yhteiskoulun lukion (Hallituskatu 32) ja Tampereen akateemisen sinfoniaorkesteriyhdistyksen kiinteistöjen välistä. Hallituskatu on yksisuuntainen. Huomioithan kirkkopuistossa ajaessasi, että reitti kulkee kevyen liikenteen väyliä pitkin kirkon eteläseinustalle.
- esteetön sisäänkäynti
- esteetön WC
- hissi
- Induktiosilmukka
- lastenhoitopiste
- liikuntaesteisten pysäköintipaikka
Arkkitehtuuri ja historia
Aleksanterin kirkon suunnitteli arkkitehti Theodor Decker, ja kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881.
Aleksanterin kirkon peruskivi laskettiin 2.3.1880 keisari Aleksanteri II valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkko sai nimensä tästä merkkipäivästä.
Valmistuessaan vuonna 1881 kirkko oli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Sen rakentaminen oli tärkeä osa seurakunnan itsenäistymistä. Kansan suussa kirkkoa kutsuttiin pitkään nimellä Uusi kirkko.
Kirkon tulipalo ja peruskorjaus
Ensimmäinen laaja peruskorjaus aloitettiin vuonna 1937. Marraskuussa syttynyt tulipalo tuhosi lähes koko kirkon sisätilan. Rakennustyöt käynnistettiin välittömästi uudelleen, ja samalla kuori sai nykyisen muotonsa. Peruskorjaus valmistui joulukuussa 1938.
Vuonna 1980 toteutettiin toinen merkittävä peruskorjaus, jonka yhteydessä kirkkosali palautettiin lähemmäs alkuperäistä väriasuaan. Kuorin seinien evankelistojen symbolit muistuttavat 1930-luvun uudistuksesta.
Kirkon nykyinen ilme on eri aikakausien kerrostuma, jossa 1800-luvun uusgotiikka ja myöhemmät muutokset elävät rinnakkain.
Kirkon taide ja sisustus
Aleksanterin kirkon sisätiloissa kohtaavat 1800-luvun uusgotiikka, 1930-luvun uudistukset ja myöhemmät lisäykset. Taide ja liturginen sisustus muodostavat kerroksellisen mutta tasapainoisen kokonaisuuden.
Alttari ja alttaritaulu
Kirkon alttaritaulun Vapahtajan kirkastaminen (esinerekisterissä Kirkastus) maalasi Alexandra Såltin vuonna 1883. Taiteilija tunnetaan nykyisin nimellä Alexandra Frosterus-Såltin.
Vuonna 1980 hankitun alttaripöydän krusifiksin ovat tehneet Ipi ja Pekka Pyhältö. Alttarialueella yhdistyvät 1800-luvun teos ja myöhemmät lisäykset, mikä kuvastaa kirkon pitkää historiaa.
Koristelu ja kirkkotekstiilit
Vuoden 1980 peruskorjauksen yhteydessä kirkkosali sai takaisin alkuperäistä väriasuaan. Kuorin seinillä näkyvät evankelistojen symbolit ovat peräisin vuosien 1937–1938 uudistustöistä.
Kuorin sekä toisen kerroksen kokoushuoneen koristeaiheet ovat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa. Kirkkotekstiilit on suunnitellut Anja Savolainen.
Sata vuotta kasvava kastepuu
Alttarin oikealla puolella on kuvanveistäjä Maija Kovarin (s. 1985) vaskesta valmistama teos Puu joka suojaa.
Teoksen lehtiin kiinnitetään kirkossa kastettujen nimet ensimmäisestä adventista 2022 alkaen. Kastepuu kasvaa ja muuttuu ajan myötä. Siihen mahtuu yhteensä 10 000 nimilehteä, ja puun arvioidaan täyttyvän noin sadassa vuodessa.
Ikonipolku
Aleksanterin kirkon ikonipolku avattiin vuonna 2023. Ikonimaalari Vesa Fabrin on maalannut ja lahjoittanut kirkon käyttöön kymmenen ikonia.
Ikonipolun pääikoni sijaitsee kirkkosalissa lasisessa hiljentymistilassa. Muut ikonit ovat toisen kerroksen parvella.
Urut
Aleksanterin kirkon nykyiset urut on valmistanut Kangasalan Urkutehdas (Opus 450) vuonna 1939. Soittimessa on 55 äänikertaa.
Urkujen alkuperäinen, vuonna 1885 valmistunut julkisivu on säilytetty. Soitin yhdistää historiallisen ulkoasun ja myöhemmät tekniset uudistukset ja on keskeinen osa kirkon musiikkielämää.
Krypta
Vuonna 2008 kirkon alakertaan valmistui krypta, jossa on noin 80 hengen seurakuntasali ja keittiö. Samassa yhteydessä kirkkoon rakennettiin hissi.
Tilassa yhdistyvät vanhat rakenteet ja moderni arkkitehtuuri. Kryptan saliin on ripustettu taiteilija Pälvi Hannin triptyykki.
