1500-luvulta nykyaikaan

1500–1510

Messukylän vanha kirkko, Tampereen vanhin rakennus valmistui, mahdollisesti 1400-luvulta olleen puukirkon tilalle.

1639

Harjun kappelikirkko rakennettiin Gaddin muinaismuistoalueelle Epilään, purettiin 1858.

1779

Tampereen kaupunki perustettiin. Perustamiskirjassa ja siihen liitetyssä asemakaavassa määrättiin Tampereen ensimmäisestä hautausmaasta, paikaksi osoitettiin Pyynikin metsän reuna.

1784

Tampereen vanha hautausmaa valmistui ja oli käytössä noin sadan vuoden ajan.

1785

Gaddin suvun vastavalmistuneeseen hautakappeliin haudattiin ensimmäinen vainaja, viimeinen hautaus 1854.

1786

Tampereen kaupunki sai ensimmäisen papin. Hän oli Messukylän silloisen kirkkoherran poika Abraham Lilius. Seurakunnallisena toimitilana toimi Tammerkosken kartanon väentupa kellotapulin paikalla pitkin päin koskea.

1788

Teiskon seurakuntaan valmistui sen kolmas kirkko kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentamana.

1795

Tampereen ensimmäiseksi kaupunginsaarnaajaksi määrättiin Ruoveden kirkkoherran apulainen Johan Wideman. Vuonna 1795 asetettiin ensimmäinen kirkkoneuvosto, jonka jäseniksi tulivat kaupungin vanhimmat.

1824

Tampereen vanha kirkko valmistui arkkitehti Carlo Bassin piirtämänä.

1829

Tampereen vanhan kirkon kellotapuli valmistui arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaisena.

1838

Josef Grönberg valittiin Tampereen kaupunginsaarnaajaksi. Hänestä tuli 1861 Messukylän seurakunnan kirkkoherra. Kun Tampere kuului kuitenkin Messukylän seurakunnan alaisuuteen, Grönberg vaikutti kaikkiaan 65 vuotta Tampereen kirkollisessa elämässä.

1847

Finlaysonin tehdas kutsui papikseen Berndt Gustaf Bergrothin. Hän toimi tehtaan saarnaajana vuoteen 1880 eli kuolemaansa asti.

1870

Senaatti teki Tampereen kaupunkiseurakunnan itsenäistymistä koskevan päätöksen kahdella ehdolla: Seurakunta voi itsenäistyä vasta sitten, kun Messukylän kirkkoherra (Josef Grönberg) ja Tampereen kaupunginsaarnaaja olisivat eronneet virastaan ja Tampereelle oli rakennettu uusi kirkko.

1879

Messukylään valmistui uusi kirkko arkkitehti Theodor Höijerin piirtämänä.
Finlaysonin kirkko rakennettiin arkkitehti F. L. Caloniuksen piirustusten mukaan.

1880

Kalevankankaan hautausmaa vihittiin. Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg toimitti vihkimisen 25. heinäkuuta. Muistitiedon mukaan hän lausui puheessaan: Tässä on teillä, tamperelaiset, se paikka, jossa ei auta advokaattien temput eikä sikunasihteerien koukut, täällä kaikki teidän riitanne päättyvät, ei täältä ylimyksiin vedota, täällä vallitsee Jumalan totuus. Vanhasta hautausmaasta tuli Pyynikin kirkkopuisto.

1881

Aleksanterin kirkko valmistui, arkkitehti Theodor Decker.
Pidettiin ensimmäinen kappalaisenvaali, jossa valituksi tuli Tampereen kaupungissa apulaisena toiminut pastori KarI Oskar Fontell. Pyhäkoulutyö alkoi Tampereella hänen aloitteestaan.

1882

Karl Oskar Fontell astui virkaansa, siirtyi 1907 Espoon kirkkoherraksi.

1897

Karl Oskar Fontell lausui Johanneksen kirkon eli nykyisen Tuomiokirkon syntysanat.

1899

Tampereen seurakunnan kirkkohallintokunta alkoi kokoontua. Johanneksen kirkon kirkkokilpailu julistettiin.

1900

Johanneksen kirkon kirkkokilpailun tulos julkaistiin: I Aeternitas, arkkitehti Lars Sonck; II Surumerkki, arkkitehdit Grahn, Hedman ja Wasastjerna; III Enris, arkkitehdit Grahn, Hedman ja Wasastjerna.

1901

Tampereen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti tilata Johanneksen kirkon piirustukset Lars Sonckilta.

1902

Senaatti vahvisti Johanneksen kirkon piirustukset 18. kesäkuuta.

1903

Johanneksen kirkon peruskivi laskettiin.
Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg kuoli.

1904

Tampereen kaupunkiseurakunta itsenäistyi 1. toukokuuta.

1905

Tampereen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Waldemar Walli astui virkaansa.

1907

Johanneksen kirkon vihkiäiset järjestettiin helluntaina 19. toukokuuta.

1909

Tampereen seurakunnan kirkkovaltuusto alkoi kokoontua.

1914

Kalevankankaalle valmistui arkkitehtitoimisto Palmqvist ja Sjöströmin suunnittelema siunauskappeli.

1923

Tampereen hiippakunta perustettiin. Kirkkoherra Waldemar Wallista tuli tuomiorovasti ja Johanneksen kirkosta Tampereen tuomiokirkko.

1924

Tampereella järjestettiin Kirkkopäivät.

1925

Jumalanpalvelusten radiointi aloitettiin Tampereella.
K. H. Seppälä valittiin Tampereen tuomiorovastiksi.
Virkaan hän astui 1926.

1926

Ruotsalainen seurakunta perustettiin.

1928

Pyynikin seurakuntatalo valmistui, arkkitehti Bertel Strömmer.
Aitolahden vanha kirkko rakennettiin arkkitehti Birger Federleyn piirtämänä.
Aitolahtelaiset halusivat vanhanaikaisen kivikirkon ja rakensivat sen talkoilla.

1929

Pyhäkoulutyö siirtyi Tampereen Kaupunkilähetykseltä seurakuntien hoitoon.

1932

Viinikan kirkko valmistui arkkitehti Yrjö Waskisen piirustusten mukaan. Se on ensimmäinen suomalainen kirkko, jossa arkityö on yhdistetty kirkon toimintaan ja jonka valmistumisesta lasketaan kirkollisen nuorisotyön alku.

1935

Isosaari Teiskon Paarlahdessa ostettiin

1937

Harjun seurakunta perustettiin. Pispalan Rukoushuoneyhdistys vuokrasi arkkitehti Wivi Lönnin 1908 piirtämän Pispalan rukoushuoneen seurakunnalle kirkoksi.
Kalevankankaan hautausmaan nykyinen pääportti rakennettiin, arkkitehti Bertel Strömmer ja kuvanveistäjä Gunnar Finne.

1939

Lamminpään hautausmaa vihittiin.

1941

Kalevan seurakuntatalon tontti ostettiin.
Viinikan kirkon puistikko eräiltä osin ja Kalevan seurakuntatalon tonttialue luovutettiin keittiökasvimaaksi.

1943

Tampereella olivat Kirkkopäivät.

1944

Perheneuvontatyö alkoi.

1946

Kalevankankaan sankarihaudan muistomerkki valmistui. Tampereen kaupunki ja seurakunnat kustansivat.

1947

Sairaalasielunhoitotyö alkoi.

1948

Messukylän seurakunta liitettiin Tampereen seurakuntien yhteistalouteen.
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyö alkoi toimittaa Nuori Tampere -lehteä, ilmestyi vuoteen 1956 asti.

1949

Pispalan seurakuntatalo valmistui.
Härmälän seurakuntatalo valmistui.
Kauppaneuvos Juho Kusto Ojanen ja rouva Hilja Ojanen lahjoittivat Hämeenkatu 28 -tontin.
Päiväkerhotyö aloitettiin Harjun seurakunnassa.

1950

Diakoniakeskus perustettiin.
Päiväkerhotoiminta lähti liikkeelle Tuomiokirkkoseurakunnassa.
Vihkipareille alettiin antaa Raamattuja.
Kalevan seurakuntatalo valmistui, arkkitehti Bertel Strömmer.
Pispalan Rukoushuoneyhdistys lahjoitti Pispalan kirkon irtaimistoineen ja tontteineen.

1951

Epilän seurakuntatalo vihittiin käyttöön, arkkitehti Bertel Strömmer.

1952

Ilkon huvila Kangasalla Pitkäjärven rannalla ostettiin.

1953

Tuomiokirkkoseurakunta jaettiin viiteen osaan: Tuomiokirkkoseurakunta, Pyynikki, Kaleva, Härmälä ja Viinikka. Nämä tulivat Harjun, Messukylän ja Ruotsalaisen seurakunnan lisäksi täydelliseen yhteistalouteen.
Ensimmäinen rippikoululeiri pidettiin Isosaaressa.

1954

Tampereen Kirkkosanomat alkoi ilmestyä ja ilmestyi vuoteen 1958 asti, päätoimittaja Oskar Paarma.
Järvensivun seurakuntatalo siirtyi seurakuntien omistukseen.

1955

Messukylän ja Vehmaisten seurakuntatalot valmistuivat, molemmat arkkitehti M. Nordenswanin piirtämiä.

1956

Kiinteistö Hämeenkatu 28 valmistui.
Kehitysvammaistyö alkoi.

1957

Oskar Paarma uusi tuomiorovasti.

1958

Perheasiain neuvottelukeskus aloitti toimintansa.

1960

Vatialan siunauskappeli valmistui arkkitehti Viljo Rewellin piirtämänä.
Tampereen Kirkkosanomat alkoi ilmestyä uudestaan vuoden tauon jälkeen.
Yhteiskunnallinen työ käynnistyi.

1961

Ensimmäinen televisiojumalanpalvelus lähetettiin Tampereelta Frenckelliin rakennetusta studiokirkosta.
Lielahteen valmistui kirkko, arkkitehti on Pentti Turunen.

1964

Isosaaren leirikeskus rakennettiin, arkkitehti Pentti Turunen. Rippikoululaiset käyttivät alboja ensimmäistä kertaa.

1965

Kirkkopäivät olivat Tampereella.

1966

Aitolahden seurakunta liitettiin Tampereen seurakuntiin.
Kalevan kirkko valmistui. Arkkitehteinä toimivat Reima Pietilä ja hänen vaimonsa Raili Paatelainen.
Uudenkylän seurakuntatalo valmistui arkkitehti Pentti Turusen piirtämänä.
Ilkon vanhainkoti lakkautettiin.

1967

Kalevankankaan krematorio otettiin käyttöön.
Katulähetys tuli diakoniakeskuksen alaiseksi työksi.

1968

Pispalan puukirkko tuhoutui tulipalossa.
Nekalan seurakuntatalo valmistui, arkkitehti Pekka Ilveskoski.
Sunnuntaihautauksista luovuttiin.
Palveleva puhelin aloitti toimintansa.

1969

Seurakuntien virastotalo Satakunnankatu 11 valmistui, arkkitehti Taito Uusitalo.
Keskusrekisteri aloitti toimintansa.
Seurakuntien yhteinen nuorisotyö aloitti.

1970

Korkeakoulutyö aloitti uutena toimintamuotona.

1971

Peltolammin seurakuntakeskus valmistui arkkitehtien Vahtera ja Heino piirtämänä.
Pispalan kirkon vihkiäiset. Pispalan seurakuntatalon yhteyteen rakennettiin arkkitehti Jaakko Ilveskosken piirtämä kirkkosali.
Pättiniemen leiri- ja kurssikeskus ostettiin.

1972

Härmälään valmistui kirkkosali aikaisemmin rakennetun seurakuntatalon yhteyteen, arkkitehteinä Elma ja Erik Lindroos.
Pispalan palaneen kirkon paikalla paljastettiin taiteilija Kauko Salmen suunnittelema muistokivi. Siinä on seuraavat sanat: Tälle paikalle 1908 rakennettu Pispalan kirkko paloi 1968. Herran meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.
Teiskon seurakunta liitettiin Tampereen seurakuntiin.
Pertti Ranta valittiin tuomiorovastiksi.

1973

Kaukajärven seurakuntatalo valmistui Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Antti Tähtisen piirustusten pohjalla.
Ilkon kurssikeskuksen laajennusosa valmistui.

1974

Torpan kurssikeskus aloitti toimintansa.

1976

Materiaalipalvelu aloitti toimintansa.
Lentävänniemen seurakuntakoti Talentti valmistui, suunnitellut Keskus-Sato Oy.

1977

Seurakuntahallinnon uudistus: Kirkkohallintokunnan tilalle yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhteisen kirkkoneuvoston. Paikallisseurakuntien kirkkoherrat jäivät pois yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä. Yhteinen kirkkovaltuusto myönsi kuitenkin kirkkoherroille läsnä- ja puheoikeuden kirkkovaltuuston kokouksissa.
Kirkkoneuvostot muuttuivat seurakuntaneuvostoiksi.
Multisillan seurakuntakoti valmistui, Rak.suun.toimisto Aarne Jokinen.
Kalevankankaan muistolehto valmistui.

1978

Tesoman kirkko valmistui, arkkitehti on Olavi Suvitie.
Kalevankankaan muistolehtoon pystytettiin Kaarina Tarkan pronssiveistos Häkkilintu.
Tässä elämä -puhelinkampanja
Rajalan leirikeskus ostettiin.

1979

Hervannan kirkko valmistui arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän piirtämän vapaa-ajan keskuksen toiseen päähän.
Lasten osallistuminen vanhempiensa mukana ehtoollisen viettoon tuli mahdolliseksi.
Tampereen kaupungin 200-vuotisjuhlajumalanpalvelus oli 30. syyskuuta Keskustorilla. Jumalanpalveluksen ohjelma oli suunniteltu 100 vuotta aikaisemmin vietetyn vastaavan juhlan mukaiseksi.

1980

Hervannan seurakunta erotettiin Messukylästä omaksi seurakunnaksi.
Kirkon lapsityön vuosijuhlaa Kohti perheyhteyttä vietettiin Tampereella.
Olkahisten seurakuntatalo valmistui arkkitehti Pentti Turusen piirtämänä.

1981

Finlayson Oy lahjoitti Finlaysonin kirkon.

1982

Seurakuntien poikatyö täytti 50 vuotta.
Tuomiorovastiksi valittiin Tampereen Viinikan seurakunnan kirkkoherra Timo Saarelma.

1983

Kalkun seurakuntatalo valmistui, arkkitehti on Heikki Varhi.
Näsin tiloissa Luther-juhla ja Lutherin elämää ja merkitystä esittelevä näyttely.

1984

Kalevankankaan pieni kappeli ja kellotapuli valmistuivat, suunnitellut arkkitehti Antero Sirviö.
Lähetyssoppi avattiin.

1985

Sotaveteraaneille jäljestettiin ensimmäiset kuntoutusleirit Torpan kurssikeskuksessa.

1986

Messukylän seurakunnan 350-vuotisjuhla.
Sanan Suvipäivät pidettiin Tampereella.
Koivistonkylän seurakuntakoti valmistui, suunnittelija Eero Saari.

1987

Nykyinen suomenkielinen virsikirja otettiin käyttöön.
Sana avautuu -luentosarja oli Tampereen tuomiokirkossa sekä Pispalan ja Hervannan kirkoissa.
Tampereen kaupunginkirjastossa järjestettiin Raamattu-näyttely.

1988

Suomen Lähetysseuran vuosijuhlat järjestettiin Tampereella.
Naisteologien pappisvihkimys Tuomiokirkossa.

1989

Kirkkopäivät järjestettiin Tampereella.
Harjun seurakunnan kirkkoherra Voitto Silfverhuth valittiin tuomiorovastiksi.
Mummon Kammari otettiin käyttöön.
Ilkon Eerola vihittiin käyttöön.
Atalan seurakuntatalo valmistui, suunnittelija Jouko Seppänen.

1990

Suomen Merimieslähetyksen kesäjuhlat olivat Tampereella.
Lamminpään uusi siunauskappeli vihittiin käyttöön, suunnitellut arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio.

1991

Kirkon nuorisopäivät järjestettiin Tampereella.

1992

Nykyinen Raamatun suomennos otettiin käyttöön.
Linnainmmaan seurakuntakeskus valmistui, arkkitehtitoimisto Majamaa Oy.
Vanhusten päiväkodeista tuli kirkontupia.

1994

Nooan arkki siunattiin käyttöön.

1995

Astu valoon -seurakuntatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan alueella toimivien seurakuntien, kristillisten kirkkojen, vapaiden suuntien seurakuntien ja kristillisten järjestöjen kanssa.
Ruokapankki perustettiin.
Veteraanilehto Kalevankankaan hautausmaalla valmistui.

1996

Valtakunnalliset Kirkkomusiikkijuhlat järjestettiin Tampereella.
Lasten katedraali sijoittui Finlaysonin kirkkoon.
Kalevankankaan hautausmaalla otettiin käyttöön muistelupaikka, joka on tarkoitettu niitä varten, joiden omainen on haudattu muualle.
Seurakuntien eri työaloilla pitkään toimineille järjestettiin ensimmäinen koulutus- ja virkistystapahtuma Vuontispirtillä.
Teknilliseen Korkeakouluun valmistui kappeli.

1998

Olkahisen uuden kirkon suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto KSOY:n jättämä ehdotus Suojamuuri.
Näkövammaistyön käyttöön valmistui oma toimitila Myötätuuli Tammelan torin laidalle.
Keskusarkisto valmistui Yliopistonkatu 56:n tiloihin.

2000

Vuotta vietettiin riemuvuotena.
Seurakuntakoti Katariina valmistui.

2001

Aitolahden kirkko valmistui, arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: Arkkitehtitoimisto KSOY.
Iidesrannan seurakuntakoti ostettiin.
Pyhäinpäiväksi Messukylän hautausmaalle valmistui muualle haudattujen muistelupaikka. Kivi on 1800-luvun hautakivi, joka hiottiin uudelleen käyttöön.

2002

Vatialan hautausmaa ja Kalevankangas saivat muistolehdon.

2003

Pyynikin seurakunnan 50-vuotisjuhlassa julkistettiin rovasti Erkki Malkavaaran kirjoittama historiikki Pyynikin helmi.
Levonmäen seurakuntakoti valmistui.
Aitolahden hautausmaan laajennusosa vihittiin käyttöön.

2004

Seurakunnat muuttivat kesäkuussa Satakunnankadulta Seurakuntien taloon Näsilinnankadulle.
Perheneuvonta täytti 60 vuotta.
Olli Hallikainen valittiin tuomiorovastiksi.

2005

Lähdekappeli valmistui Seurakuntien talolle.
Tuomiokirkon ja Viinikan kirkon peruskorjaukset alkoivat.

2006

Viinikan kirkon peruskorjaus saatiin päätökseen.
Kalevan kirkko juhli 40-vuotispäiviään.
Epilän toimintakeskus täytti 50 vuotta.
Messukylän uurnahautausmaa vihittiin käyttöön syyskuussa.

2007

Tampereen tuomiokirkko täytti 100 vuotta 19. päivänä toukokuuta.
Syntisen kaunis ja pyhä -juhlakirja,sata vuotta Tampereen tuomiokirkon elämää, julkaistiin; kirjoittajat Olli Helen, Rakel Kallio, Raimo Seppälä ja Voitto Silfverhuth.
Vihan päivät 1918 -draama esitettiin Tuomiokirkossa, käsikirjoittaja Tytti Issakainen ja ohjaaja Kari Hakala.
Harjun seurakunta täytti 70 vuotta.
Viinikan kirkko vietti 50-vuotispäiviään.

2008

Aleksanterin kirkon krypta valmistui.
Finlaysonin kirkon peruskorjaus lisärakennuksineen saatiin päätökseen.
Tampereen ensimmäisen kirkkoherran Waldemar Wallin (1847-1925) muotokuva paljastettiin.
Pyhäkoulutyön 120-vuotisjuhlia vietettiin mikkelinpäivänä Tuomiokirkossa.
Yhteinen nuorisotyö täytti 40 vuotta.
Dementiapäiväkoti juhli 20-vuotistaivaltaan.
Näkövammaisten Myötätuuli täytti 10 vuotta.

2009

Ikonimaalari Aune Koppanen lahjoitti 19 ikonia. Ikonit sijoitettiin pysyvästi Aleksanterin kirkon kryptaan.
Tampereella oli Valtakunnalliset lähetysjuhlat, teemana ”Uudet jaot”.
Hervannan seurakunta avasi Café Olohuoneen kauppakeskus Duossa, keskellä Hervantaa.
Mummon Kammari täytti 20 vuotta.
Yhteiskunnallinen työ ja Lempäälän seurakunta avasivat kauppakeskus Ideaparkkiin kappelin.
Olli Lehtipuu kirjoitti historiikin Mäntyniemen ja Torpan vuosikymmenistä ”Torppa, kesäkodista kurssikeskukseksi 1948-2009”.
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän rakenteen muutostarpeet tulivat esille seurakuntien strategiaprosessin aikana. Ensimmäiset aloitteet seurakuntarakenteen muuttamisesta tehtiin syksyllä 2009.

2010

Hervannan seurakunnan 30-vuotisjuhlassa julkistettiin FT Anne Seppäsen kirjoittama juhlakirja ”Sen kaupungin parhaaksi”.
Yhteisen lapsityön nimi muutettiin seurakuntien varhaiskasvatukseksi.
Tampereen seurakuntien ensimmäinen Hääyö Finlaysonin kirkossa.
Tampereen seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden lopussa 149 989 henkilöä.

2011

Messukylän seurakunta täytti 375 vuotta.

Pispalan kirkon uudet urut vihittiin käyttöön.

2012

Kirkkohallituksen tammikuussa 2012 tekemän päätöksen mukaan Tampereen seurakuntarakenteen oli määrä uudistua vuoden 2013 alusta.

• Tampereen seurakuntien keskusrekisterissä otettiin käyttöön uusi
  jäsentietojärjestelmä Kirjuri.
• Tampereen ensimmäinen Aamukaste kokosi Aleksanterin kirkkoon helluntaina
  liki kaksisataa ihmistä.
• Ensimmäinen monikulttuurinen ja ekumeeninen Maailmojen Messu– Worlds Within Worship järjestettiin kynttilänpäivänä 5. helmikuuta Pispalan kirkossa.
• Toukokuussa Viinikan kirkon valmistumisesta oli kulunut 80 vuotta.
• Tampereen seurakunnat ja Hervanta olivat mukana Tampereen asuntomessuilla Vuoreksen uudella asuinalueella. Kolmen huoneen ja keittiön rivitalohuoneisto – Onnelankodissa vieraili lähes 90 000 kävijää kuukauden aikana.
• Pirkko Tuomisen kirjoittamaa Elämän makuinen messu -teosta juhlittiin näyttävästi Tampereella 26. marraskuuta.
• Tampereella järjestettiin Kirkon Nuorisopäivät 4.–6. toukokuuta.
• Musta Lammas juhli 30-vuotista historiaansa Gaala-illan merkeissä asunnottomuuspäivänä 17. lokakuuta.

2013

• Seurakuntien historiateos julkaistiin; kirjoittanut tuomiorovasti emeritus, teologian tohtori Voitto Silfverhuth.
• Nuori Tampere –seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930-2010 julkaistiin; kirjoittanut Mikko Malkavaara.
• Messukylän kirkkokuoron puheenjohtaja Elina Karttunen kirjoitti Messukylän seurakunnan kuoron 90-vuotishistorian ”Veisatkaa sydämen pohjasta”.
• RuokaNysse täytti 5 vuotta.
• Vatialan uusi krematorio vihittiin käyttöön.
• Aleksanterin kirkon pääurut peruskorjattiin.

2014

• Korkein hallinto-oikeus on hylkäsi Tampereen seurakuntajakoa koskevat valitukset 7.1.2014.
• Kirkkohallituksen tammikuussa 2012 tekemä päätös neljän suuren seurakunnan yhtymästä astui voimaan 7.1.2014 alkaen. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat Harjun seurakunta (sama kuin aikaisemmin), Tampereen Messukylän seurakunta (aiemmat Aitolahti, Messukylä ja Teisko), Tampereen Eteläinen seurakunta (aiemmat Hervanta, Härmälä ja Viinikka), Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta (aiemmat Kaleva, Pyynikki ja Tuomiokirkkoseurakunta) ja Tampereen ruotsalainen seurakunta (sama kuin aikaisemmin).
• Uusille seurakunnille (Eteläinen seurakunta, Messukylän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta) valitaan seurakuntaneuvostot. Vaalit toteutettiin ns. paperivaaleilla syksyn 2010 seurakuntavaalien tuloksen perusteella.
• 05/2014 Seurakuntiin luotiin  lähikirkkoalueet. Eteläisen seurakunnan lähikirkkoalueet: Hervanta, Härmälä ja Viinikka. Messukylän seurakunnan lähikirkkoalueet: Teisko, Aitolahti, Linnainmaa-Uusikylä ja Messukylä-Kaukajärvi. Kahden viimeksi mainitun lähikirkkoalueen välinen raja kulkee junaradassa ja Teiskon ja Aitolahden lähikirkkoalueiden rajat ovat entisten seurakuntien rajat. Tuomiokirkkoseurakunnan lähikirkkoalueet: Kaleva, Pyynikki ja Tuomiokirkko.
• Perheneuvonta täytti 70 vuotta.
• Mustan Lampaan toiminta lopetettiin kesäkuussa.
• Seurakuntalehti Silta korvasi aiemmin ilmestyneen Kirkkosanomat –lehden.

2015

• Päiväkerhot viettivät 70-vuotisjuhliaan.
• Kalevan kirkon urut korjattiin.
• Tampereen Tuomasmessu täytti 25 vuotta.
• Seurakuntayhtymän perussääntö hyväksyttiin 19.3.2015.

Teiskolaiskauppias Antti Jokisen vanha kauppa-auto sai uuden käyttötarkoituksen vuonna 2008, kun ruoka-apua lähdettiin kuljettamaan autokyydillä sinne, missä sitä kipeästi kaivataan – suoraan autettavan kotikulmille.

RuokaNyssen toiminta alkoi, kun 90-luvun puolivälissä vähävaraisten tueksi perustettu Tampereen seurakuntien diakoniatyön Ruokapankki laajensi tärkeää toimintaansa innovatiivisella tavalla.

Talousongelmien lisääntyminen näkyy yhteiskunnassamme monella tavalla, selvästi myös diakoniatyön ruoka-avun piirissä. Lisääntynyt kysyntä kertoo tästä huolestuttavasta kehityksestä.

Vapaaehtoistyöntekijät ja lahjoittajat

Vapaaehtoisten työpanos jakautuu elintarvikkeiden kuljetus- ja lastaustehtäviin sekä asiakkaiden avustamiseen Nyssessä. Ruoka-apuna jaettavat elintarvikkeet hankitaan EU:n tuella, seurakuntayhtymän rahoituksella. Osa saadaan kaupoilta, jotka lahjoittavat myymättä jääneitä tuotteita, usein leipää tai mahdollisesti tavallisesta valikoimasta poikkeavia tuoretuotteita.

Toiminta starttaa aamuisin Nekalasta, Ruokapankin keskusvarastolta, jossa auto lastataan lähtökuntoon. Ruokapankin kautta elintarvikelahjoitukset löytävät tiensä myös seurakuntien työttömien ruokailuihin.

Ruoka-apu noudetaan pysäkeiltä

Nysse kiertää neljänä arkipäivänä viikossa ennakkoon sovituilla pysäkeillä Tampereen alueella. Julkista tietoa sijainnit eivät ole, ajoreitit ja aikataulut ovat ainoastaan diakoniatyötekijän ja asiakkaiden tiedossa. Pysäkillä kuljettaja tarkastaa, että tulijalla on diakoniatyöntekijän päätös ruoka-avusta.

Kun kaikki on kunnossa, vapaaehtoistyöntekijä ohjaa ja avustaa tarvittaessa ruokakassin täyttämisessä. Kassin perussisältö koostuu jauhoista, maitojauheesta, puurohiutaleista, hapankorpuista, makaronista, perunamuusi jauheesta, kananmunista, margariinista ja säilykkeistä. Lisäksi tarjolla on leipää ja satunnaisesti muita vaihtuvia- ja kausituotteita sekä valmisruokia.

Viikossa asiakkaita käy keskimäärin 350 – 400. Vuosittain RuokaNyssen avun piiriin kuuluu kaikkiaan noin 3 000 taloutta. Eikä kävijämäärän kasvu näytä hiipumisen merkkejä.Asiakaskunnasta merkittävä osa elää niukan perusturvan varassa tai kuuluu muuten pienituloisten joukkoon. Tyypillisimmillään asiakas on yli 55 -vuotias työtön, lomautettu tai eläkeläinen. Lapsiperheitä asiakkaista on noin neljännes, joista puolet yksinhuoltajaperheitä.

Ruoka-avun tarve voi koskettaa ketä tahansa; asiakkaita on kaikista ikä- ja koulutusryhmistä. Kenen tahansa elämäntilanne voi muuttua yllättäen ja lupaa kysymättä. Silloin tarvitaan apua ja ihan konkreettisesti niitä paljon puhuttuja ”elämän eväitä”.

RuokaNyssen teippauksista kilpailu

RuokaNysse sai viisivuotisjuhlan kunniaksi pintaansa uudet, komeat teippaukset. Tampereen seurakuntien ja Moro -lehden järjestämän suunnittelukilpailun voittanut työ näkyy Nyssen kyljessä.  Teemana on auttamisen ilo! RuokaNyssen tarrakuvituksen suunnittelija on Tiina Efrati.