Siirry sisältöön

Kalevankankaan hautausmaa

Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta ja heijastaa vahvasti kaupungin historiaa. Hautausmaa on myös arvokas kaupunkiluontokohde. Alueella sijaitseva kappelirakennus on parhaillaan remontissa vuoden 2026 ajan.

Syksyinen hautausmaa, jossa kapea polku kulkee hautarivien läpi. Keltaiset ja oranssit lehdet peittävät maata, ja taustalla näkyy puita ja rakennuksia.

Hautausmaankatu 5, 33100 Tampere

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

Tietoa hautausmaasta

Kalevankankaan hautausmaa on perustettu vuonna 1880, ja sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Alue oli alun perin mäntymetsäinen ja karu, mutta jo 1890-luvulla sinne oli istutettu lehmuksia, koivuja, pihlajia, tuomia ja kuusia.

Nykyisin Kalevankangas on sekä historiallisesti merkittävä hautausmaa että arvokas kaupunkiluontokohde, jossa kasvaa monipuolinen puu- ja kasvilajisto. Alueella järjestetään kesäisin viikoittaisia opastettuja hautausmaakierroksia.

Hautausmaalle on haudattu Tampereella vaikuttaneita merkkihenkilöitä.Kalevankangas.fi-sivustolta(siirryt toiselle sivustolle) löytyy tietoa haudoista, muistomerkeistä sekä kasvilajeista. Lisäksi alueelle on laadittu mobiilireitti(siirryt toiselle sivustolle).

Kappelit ja rakennukset

Hautausmaan alkuperäisen siunauskappelin on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Palmqvist & Sjöström, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1914. Pieni kappeli valmistui vuonna 1984, ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Antero Sirviö.

Siunauskappelissa on kolme suurta ovea. Sen vieressä on hautausmaan kellotorni.

Kappelirakennus on remontissa vuoden 2026 ajan. Remontin ajan uurnat luovutetaan erillisestä uurnanluovutuskontista.

Hautausmaan näyttävä pääportin on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer, ja se on rakennettu vuonna 1937.

Hautapaikat

Kalevankankaan hautausmaalla on:

  • arkkusukuhautoja
  • uurnasukuhautoja
  • useita muistolehtoalueita
  • sirottelualue

Hautapaikkojen saatavuus vaihtelee alueittain. Hautapaikkojen saatavuutta voi tiedustella Tampereen seurakuntien hautauspalveluista.

Haluatko tietää, mihin vainaja on haudattu?

Hautahaku.fi -palvelussa voit etsiä hautapaikkaa vainajan sukunimellä.

Nainen on laittamassa puuhun kynttilälyhtyä ruskan värittämällä hautausmaalla

Muistolehdot

Kalevankankaan hautausmaalla on useita muistolehtoja. Kalevankankaalla on myös veteraanilehto sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen sekä syntymättömien lasten muistolehto Hietakehto.

Tuhkiensirottelualue

Tuhkiensirottelualue sijaitsee Kalevankankaan pohjoisella uurna-alueella Hautausmaankadun ja Kalevantien risteyksen läheisyydessä. Sirottelualueena toimii lapinrauniota muistuttava kivirakennelma, jonne on esteetön kulku.

Tuhkiensirottelualueelle on kaksi pystykiveä, joihin voidaan kiinnittää vainajan nimikilpi, jos omaiset näin haluavat. Sirottelualueelle hautaamisia tehdään vain sulan maan aikana, käytännössä toukokuun puolesta välin lokakuun loppuun.

Sirotteluaika varataan hautauspalveluista, p. 03 219 0702 ma-pe 9–15. Sirottelu tapahtuu hautausmaan työntekijän opastamana.

Kaksi pystykiveä männikössä. Vainajien nimilaatat voidaan kiinnittää sirottelualueen pystykiviin. Pystykivien kivilaji on punaista auroraa. Kuva: Juha Katajamäki
Vainajien nimilaatat voidaan kiinnittää sirottelualueen pystykiviin. Pystykivien kivilaji on punaista auroraa. Kuva: Juha Katajamäki

Sankarihaudat

Talvi-, jatko- ja Lapin sodissa kaatuneille varatulle sankarihauta-alueelle on haudattu 756 vainajaa, ja lisäksi 149 rajan taakse jäänyttä vainajaa on saanut muistolaatan.

Sankarihautojen muistomerkin ovat suunnitelleet arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys. Muistomerkin ympärillä sijaitsee laaja sankarihauta-alue riveittäin aseteltuine hautakivineen.

Sankarihauta-monumentin ympärillä on lukemattomia sodassa kaatuneiden hautakiviä.
Kuva Aava Anttinen

Muistomerkit ja merkkihenkilöiden haudat

Huomattavia muistomerkkejä

  • Sankarihauta-alueen muistomerkki ’Kiviristi’, suunnitellut arkkitehti Viljo Rewell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys
  • Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki, suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio 1928
  • Vuoden 1918 sodan valkoisten vainajien muistomerkki, suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila 1921
  • Vuoden 1918 sodan punaisten vainajien muistomerkki, suunnitellut Jussi Hietanen 1941
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, 1955
  • Kurulaivan haaksirikon muistomerkki, suunnitellut Kirsti Liimatainen 1930

Kalevankangas.fi-sivustolla(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan) on tietoja merkkihenkilöiden haudoista ja muistomerkeistä. Sovelluksen avulla löytää hautojen, rakennusten ja muistomerkkien sijainnit.

Nainen tutkii Kalevankankaan hautausmaan karttasovellusta, jolla voi tutustua hautojen tarinoihin.

Myös kasvit kertovat historiaa

Kalevankankaan hautausmaa on myös luontokohde, jossa on monipuolinen kasvillisuus. Hautausmaan puihin ja kasveihin voi tutustua  Kalevankangas.fi-sivustolla(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan). Sivuille on koottuna 48 kasvin tietopaketti. Sivuston kautta voi löytää esimerkiksi käärmekuusen, ”surukoivun” siperianpihtan ja verivaahteran. Myös kasvien lajinimikkeet ja latinankieliset nimet ovat näkyvillä.

Hautausmaan opaskartta

Kartasta löydät hautausmaan alueet, pysäköintipaikat ja muut palvelut

Yhteystiedot