RAAMATTUKOULUN LUENTO
”Paavalin näyt – elämäntyön käännekohdat Apostolien teoissa”- luento 1.
Jussi Mäkinen
kirkkoherra
Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot muodostavat saman kirjoittajan kaksoisteoksen. Luukkaan keskeisiä hengellisiä (teologisia) korostuksia ovat Jumalan pelastustekojen jatkuvuus Israelin, Jeesuksen ja varhaiskirkon elämässä, sekä Kristuksen kirkon ykseys ja Pyhän Hengen johdatus kirkon lähetystyössä.
Apostoli Paavali on Pietarin ohella toinen päähenkilö Apostolien teoissa. Nykyisen raamatuntutkimuksen mukaan Luukas on tuntenut monet Paavalin kirjeistä. Luukas oli ainoa, ei - juutalainen, Uuden testamentin kirjoittajista. Apostolien teot on kirjoitettu 80 luvulla jKr. - pari vuosikymmentä Paavalin marttyyrikuoleman jälkeen.
Tässä kaksoisluennossa on tarkoituksena tutkia neljää Paavalin elämän käännekohtiin liittyvää näkyä. Nykyisin puhutaan ”näky kristillisyydestä”. Kuulemme kuvauksia yksityisten kristittyjen näyistä tai profetioista. On tärkeää kysellä, miten Luukas Apostolien teoissa kuvaa Paavalin saamien näkyjen merkitystä ja vaikutuksia. Näin voimme raamatun sanan valossa arvioida oman aikamme ilmiöitä.
Paavalin kääntymys: kutsumusnäky (Apt.9:1 – 19)
Paavalin kääntymystä kuvataan Apostolien teoissa laajasti. Paavali on myös itse kirjeissään palannut tuohon elämänsä mullistaneeseen käännekohtaan kolmesti (Gal.1:11-16; 1.Kor.15:8-10 ja Fil.3:6-11).
Jeesuksen seuraajien vainoojalle ilmestyi Ylösnoussut itse ja suorastaan pakotti Saulus Tarsolaisen palvelukseensa. Kaikki tapahtuu yllättäen. Paavali ei tavoitellut mitään näkyä. Päinvastoin hän oli sitoutunut intohimoisesti puhdistamaan juutalaisuuden piiristä Jeesus -liikkeen jäsenet. Luukas käyttää Jeesuksen seuraajista neljää eri nimitystä: Herran opetuslapset, tien kulkijat, pyhät ja ne jotka avuksi huutavat Jeesuksen nimeä
(Apt.9:13,14).
Apostolien teoissa korostetaan, että Paavali todella näki Jeesuksen ja kuuli hänen puhuttelunsa. Muut läsnäolijat kuulivat vain äänen. Pavalin kääntymyksessä on samankaltaisia piirteitä kuin Vanhan testamentin kertomuksessa benjaminilaisesta kuningas Saulista, joka vainosi Daavidia. Benjaminilainen Saulus Tarsolainen vainosi daavidilaisen Jeesuksen seuraajia. Opetuslasten vainoaminen merkitsi itsensä Jeesuksen vainoamista. Luukas korostaa, että elävä ylösnoussut Jeesus ilmestyi Saulille. Silloin myös Jeesuksen seuraajat olivat Jumalan kansaa ja hän elää kansansa keskellä.
Luukkaan mukaan Paavali ei vielä ilmestyskokemuksessaan saanut kutsua uuteen tehtäväänsä. Kutsumus kansojen apostoliksi selvisi hänelle vähitellen. Kutsumusnäyn merkitys oli kuitenkin hyvin tärkeä. Jumala lähetti profeetta Ananiaksen hänen luokseen rukousvastauksena. Kättenpäällepanon myötä Paavali sai avun, näkönsä jälleen ja Pyhän Hengen täyteyden. Mitä tästä seurasi? Paavali kastettiin ja hän liittyi seurakuntaan!
Hänet tuli kastaa ja liittää seurakuntaan, vaikka hän oli nähnyt Ylösnousseen!
Luukas kertoo Paavalin voimistuneen nautittuaan ruokaa. Tässä yhteydessä voimme ajatella myös hänen nauttineen Herran Pyhän Ehtoollisen. Vaikutus oli tämä: hän nousi jalkeille, näki jälleen uusin silmin ja voimistui kaikin tavoin uutta tehtäväänsä varten.
Paavali käsitti myöhemmin saaneensa Kristukselta kutsun kansojen apostoliksi. Luukas liittää tähän yhteyteen myös Israelin kansan Paavalin tulevana työkenttänä (Apt.9:15). Myöhemmin näemme Apostolien teoista miten Paavali yleensä aloitti uudella paikkakunnalla lähetystyönsä juutalaisten parissa.
Paavalin näky Troaksessa: kristinusko siirtyy Eurooppaan (Apt.16:6 – 10)
Aivan keskeinen taitekohta koko kristinuskon leviämisessä maailmanlaajaksi oli evankeliumin sanoman tulo Eurooppaan. Luukas kertoo tuosta mullistavasta käännekohdasta lyhyesti, mutta vaikuttavasti.
Paavalin lähetysstrategiaan kuului sijoittaa työn tukikohtia suuriin kaupunkeihin. Luukas mainitsee luettelon omaisesti paikkakuntia, joiden kautta Paavali kulki seurueineen. Merkille pantavaa oli se, että erilaisten vastoinkäymisten vuoksi suunniteltu matkareitti muuttui monta kertaa. Luukas kuvaa tämän Pyhän Hengen johdatuksena. Tämä ei tarkoita suunnitelmallisen lähetystyön vastakohtaa, vaan Pyhän Hengen johdatuksen ensiarvoisuutta. Myöhemmin huomattiin, että näin oli hyvä. Paavali itse kuvaa tätä myös Jumalan armon ilmentymänä kaiken heikkouden keskellä.
Paavalin kerrotaan Troaksessa nähneen yöllisen näyn. Makedonialainen mies pyysi: ”Tule tänne meren yli ja auta meitä!” Auttaminen tarkoitti osan saamista siitä pelastuksesta, jonka Kristus on lahjoittanut uskovilleen.
Todellisuudessa ei ollut ketään makedonialaista miestä. Kristus itse jälleen kutsui Paavalia työhönsä - kokonaan uuteen lähetystyön vaiheeseen. Luukas kertoo miten Paavalin saama näky tulee yhteiseksi työnäyksi! Seurakunta ymmärtää yhdessä lähetyskutsun ja myös sen mukaan päätettiin toimia (Apt.16:10-11).
On tärkeää kysellä, miten Luukas Apostolien teoissa kuvaa Paavalin saamien näkyjen merkitystä ja vaikutuksia. Näin voimme raamatun sanan valossa arvioida oman aikamme ilmiöitä.
· Kättenpäällepanon myötä Paavali sai avun, näkönsä jälleen ja Pyhän Hengen täyteyden. Mitä tästä seurasi? Paavali kastettiin ja hän liittyi seurakuntaan!
· Luukas kertoo miten Paavalin saama näky tulee yhteiseksi työnäyksi! Seurakunta ymmärtää yhdessä lähetyskutsun ja myös sen mukaan päätettiin toimia.
· Pyhän Hengen johdatuksen ensiarvoisuus ei tarkoita suunnitelmallisen lähetystyön vastakohtaa. Paavali itse kuvaa Hengen johdatusta myös Jumalan armon ilmentymänä kaiken heikkouden keskellä.