Paasto alkaa tuhkan voimin

Pääsiäiseen valmistaudutaan paastonajalla eli neljänkymmenen arkipäivän paastolla.

Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Tuhkan sirotteleminen on Raamatussa katumuksen vertauskuvia.

Tuhkaristi

Tuhkaristi
Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston. Vaan mistä sana tuhkakeskiviikko tulee ja miksi ihmiset saavat otsaansa silloin ristin? #kohtipääsiäistä
Julkaissut Tampereen seurakunnat 9. helmikuuta 2016

Tuhkakeskiviikkona tunnustamme, että olemme syyllisiä Kristuksen kärsimykseen. Kadumme ja pyydämme anteeksi syntejämme luottaen hänen sovituskuolemaansa. Pyydämme myös voimaa antaa anteeksi lähimmäisillemme.

Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelukseen kuuluu seurakuntalaisten merkitseminen tuhkalla. Pappi koskettaa kunkin alttarille polvistuneen otsaa tuhkalla ja sanoo: ”Ota vastaan katumuksen merkki.”

Tuhkaan ja parannuksentekoon liitetään myös ajatus ihmisen katoavaisuudesta. Pääasia ei kuitenkaan ole turhaan nöyristellä elämän lyhyyden edessä, vaan ensisijainen tavoite on nousta synnistä, uskoa evankeliumi ja päästä kohti uutta elämää.

Entisaikoinan tuhkaa käytettiin pyykinpesussa; siitä tehtiin muun muassa saippuaa. Tämän vuoksi tuhka kertoo paitsi katoavaisuudesta myös puhdistautumisesta.

Hernekeitto ja laskiaispulla

Paaston alkua edeltää laskiaistiistai. Suomessa laskiaiseen kuuluu olennaisena osana hernekeitto. Hernekeitto on muisto katoliselta ajalta, jolloin laskiaisen jälkeen ei syöty lihaa ennen pääsiäistä. Paastoon varauduttiin syömällä mahdollisimman tukevasti.

Ruotsissa laskiaisen aikaan kuuluvat nimet köttsöndag eli lihasunnuntai, jolla tarkoitetaan laskiaissunnuntaita ja fläskmåndag eli silavamaanantai.

Laskiaistiistai tunnetaan “rasvatiistain” nimellä. Rasvan syönti ennen paastoa on tuttu juttu myös Suomessa – mikähän mahtaa olla mantelimassalla ja kermavaahdolla täytetyn laskiaispullan rasvaprosentti?