Palmusunnuntai

Palmusunnuntai on juhla, jota vietetään viikko ennen pääsiäissunnuntaita. Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntaina pienet virpojat kiertävät ovilla ja antavat koristeltuja pajunoksia palkiota vastaan.


Palmusunnuntain nimi tulee puiden oksista, joilla kansa tervehti Jeesusta tämän ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia. Pohjoismaissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Oksia on myös siunattu jumalanpalveluksen yhteydessä. Kolmihaarainen oksa on muistuttanut Isästä, Pojasta ja Pyhästä hengestä.

Palmusunnuntaina virvotaan

Päivä tunnetaan myös virpomasunnuntain nimellä. Virpojat kiertävät palmusunnuntaina ovelta ovelle ja virpovat koristelluilla pajunoksilla karkkia tai muuta vastineeksi pyydellen. Virpomisperinteeseen kuuluu pajunoksien lisäksi usein myös lasten pukeutuminen noidiksi,

Virpomisperinne on meillä lähtöisin Karjalasta. Lorun lopussa annettiin oksa taloon, vaadittiin palkkaa ja toivotettiin Jumalan siunausta. Noidaksi pukeutuminen taas tulee Länsi-Suomen trulliperinteestä. Nämä kaksi perinnettä ovatkin sulautuneet yhtenäiseksi uudenlaiseksi perinteeksi, jossa noidiksi puketuneet virpojat kiertävät ovilta oville.

Virvon, varvon tuoreeks’, terveeks
tulevaks vuodeks.
Jumala sinua siunatkoon.
Sulle vitsa, mulle palkka.