Uutisarkisto 2014
Kävikö tuuri saattohoitoarpajaisissa?
- Meillä on käynnissä suuret suomalaiset saattohoitoarpajaiset. Voittaja on se, joka onnistuu saamaan hyvää ja osaavaa hoitoa elämänsä loppuvaiheessa, sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.
Kuka meistä osaisi kuvitella miltä tuntuu kuolla. Jo ajatus olemassaolon päättymisestä on elävälle niin mahdoton, etteivät aivot sitä helposti taivu ymmärtämään. Ainakaan ellei ole pakko. Joidenkin on. Joka vuosi 15 000 ihmistä sairastuu parantumattomasti. Nuoria, lapsia, vanhoja ja vastasyntyneitä. Heistä vain osa saa inhimillisen ja mahdollisimman kivuttoman loppuelämän. Se, kenelle hyvä kuolema suodaan on täysin sattumanvaraista sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.
- Meillä on käynnissä suuret suomalaiset saattohoitoarpajaiset. Voittaja on se, joka onnistuu saamaan hyvää ja osaavaa hoitoa elämänsä loppuvaiheessa.
Väite on raflaava mutta Pajusella on vertauskuvalle perustelut.
- Hyvää hoitoa on kyllä olemassa mutta se on liian hajallaan. Saattohoitokoteja on vain neljä koko Suomessa. Suurin osa sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökunnasta on koulutettu parantamaan potilaita, ei auttamaan heitä kuoleman kohtaamisessa.
Terhokodin johtaja Juha Hänninen on samaa mieltä.
- Hoitohenkilökunta ei uskalla kohdata kuolemaa ja kuolevaa potilasta. Mieluummin häslätään koneiden ja lääkkeiden kanssa kuin pysähdytään kuuntelemaan kuolevaa ihmistä.
Hyvän saattohoidon puute aiheuttaa vuosittain suunnattomasti inhimillistä kärsimystä ja turhaa kipua. Ihmisiä kuljetetaan kuolemaan kauas lähiomaisistaan ja moni joutuu kärsimään kipuja, jotka olisi hoidettavissa asianmukaisella ja riittävän aikaisella hoidolla. Riittämätön saattohoito tulee yhteiskunnalle myös kalliiksi, sanoo Hänninen.
- Kun saattohoito organisoitaisiin paremmin, säästettäisiin huomattavia summia rahaa. Nytkin kuolevat potilaat joudutaan hoitamaan jossain mutta sitä ei ole järjestetty potilaiden eikä kustannusten kannalta tehokkaasti.
Kansalaisaloite ja keräys paremman saattohoidon puolesta
Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen tuotolla parannetaan suomalaista saattohoitoa. Suomalaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan keräykseen, kertoo Pajunen.
- Erityisesti on ilahduttanut se, miten kuolevien kanssa työskentelevät ovat lähteneet aiheen puolesta liikkeelle. He ovat pitäneet aihetta esillä, järjestäneet koulutuksia ja tilaisuuksia ja innostaneet mukaan uusia tukijoita ja kerääjiä.
Yhteisvastuukeräys herätti melkoisen kohun jo kuukausia ennen keräyksen alkamista rankkojen mainoskuviensa vuoksi. Ilman rankkaa kuvakieltä kuolema ei olisi kuitenkaan noussut keskustelun aiheeksi, uskoo Pajunen.
- Yhteen liitetyt kädet, tuulessa huojuvat kaislat tai auringonlasku ovat kyllä kauniita kuvia mutta ne eivät pysäytä. Nyt saimme tabuksi mielletyn aiheen julkiseen keskusteluun.
Yhteisvastuukeräyksen turvin Suomeen luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla järjestetään saattohoitokoulutuksia eri puolilla Suomea. Keräysvaroin perustetaan myös sähköinen saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä, joka palvelee ammattihenkilöstöä sekä potilaita ja heidän omaisiaan kaikkialla Suomessa.
Hankkeen toteuttamista koordinoi TERHO-Säätiö ja se toteutetaan yhteistyössä muiden saattohoidon toimijoiden, kuten saattohoitokotien, yliopistosairaalojen ja potilasjärjestöjen kanssa.
Lisäksi Yhteisvastuukeräyksellä haluataan vauhdittaa saattohoitolain säätämistä Suomeen.
̶ Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Tällä hetkellä oikeutta osaavaan ja laadukkaaseen saattohoitoon ei pystytä takaamaan kaikille sitä tarvitseville. Tarvitaan laki, jossa määritellään hyvän saattohoidon kriteerit, ja joka takaa hoidon saatavuuden jokaiselle sitä tarvitsevalle, kansalaisaloitteen vireillepannut Pajunen sanoo.
Kansalaisaloitteeseen tarvitaan vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen allekirjoitus, jotta se voidaan toimittaa eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen saattohoitolaista voi allekirjoittaa osoitteessa kansalaisaloite.fi.
Teksti: Eva Wäljas