Uutiset 2023
29.9.2023 10.26
Aleksanterin kirkkoon avataan ikonipolku, avajaiset 4. lokakuuta
Aleksanterin kirkkoon avataan ikonipolku. Polun kymmenen ikonia on maalannut ja kirkon käyttöön lahjoittanut ikonimaalari Vesa Fabrin.
Vesa Fabrin ja Riikka Mattila avaamassa Ylösnoussut Kristus Emmauksessa -ikonia, joka on Aleksanterin kirkon ikonipolun pääikoni. Kuva: Hannu Jukola
Ikonipolku avataan keskiviikkona 4. lokakuuta kello 18 Aleksanterin kirkossa. Tilaisuus on avoin kaikille.
Vesa Fabrin on entinen sairaalapappi, joka kirkollisten tehtäviensä lisäksi on toiminut neljäkymmentä vuotta ikonimaalauksen opettajana Tampereen työväenopistossa.
Ikonit ovat erityisen tärkeitä ortodoksisessa kirkossa, jossa niiden tehtävänä on johdattaa rukoukseen ja opettaa uskonnosta. Evankelis-luterilaisissa kirkoissa ikonit ovat harvinaisempia.
– Tiedossamme ei ole, että muissa evankelis-luterilaisissa kirkoissa Suomessa vielä olisi vastaavanlaista ikonipolkua, sanoo Aleksanterin kirkon pappi Riikka Mattila.
Vesa Fabrin muistuttaa, että ikonit ovat alkukirkon yhteistä kuvaperinnettä. Kirkko jakautui vuonna 1054, jolloin idän ja lännen kirkkojen kuvaperinteetkin alkoivat eriytyä. Viime vuosikymmenten aikana molemmissa kirkkokunnissa on kuitenkin Fabrinin mukaan palattu alkukirkon rikkaaseen kuvaperinteeseen.
– Ikonista on tullut yksi kirkkojen ekumenian ilmentymä, sanoo Fabrin.
Fabrinin ikoneita on Aleksanterin kirkon ikonipolulla eri vuosikymmeniltä, vanhin polun ikoneista on vuodelta 1980. Yhden ikonin maalaamiseen voi kulua useita kuukausia.
Polun kymmenen ikonia ovat kaikki Jeesukseen elämänvaiheisiin liittyviä, evankeliumeista nousevia ns. juhlapäivä- ja tapahtumaikoneita.
Ikoneiden maalaamiselle on ominaista hiljainen työskentelytapa, sillä ikonimaalaus on hengelliseen yhteyteen ja rukoukseen johdattavaa ns. liturgista taidetta, teologiaa kuvina.
Hengellisyys on läsnä myös katsojan kokemuksessa. Fabrinin mukaan ikonia ei tarvitse ymmärtää kaikin puolin tiedollisesti eikä järjellisesti, tai yrittää selittää kuvia auki.
– Ikoni on esimerkiksi rukoukseen hiljentäjä. Se on kahdensuuntainen ikkuna tuonpuoleiseen. Se ei ole kiiltokuva vaan kuin kuultokuva tuonpuoleisesta, sanoo Fabrin.
Riikka Mattila sanoo, että ikonit sopivat erityisen hyvin Aleksanterin kirkkoon, koska siellä on jo ennestään kuvista ja teksteistä koottuja rukousalttareita.
– Meillä Aleksanterin kirkossa käy paljon ihmisiä hiljentymässä tai rukoilemassa. Ikonit voivat palvella kirkossa käyvien omaehtoista hengellisyyttä, ja kirkkoon hakeutuva voi näin pysähtyä ikuisuuden ikkunoiden eteen.
Ikonipolun avajaiset keskiviikkona 4.10. kello 18 Aleksanterin kirkossa. Tapahtuma on avoin kaikille. Tilaisuuden jälkeen ikonipolkua voi kiertää itsenäisesti. Ikonipolku kulkee ylös parvelle, mutta pääikoni on kirkkosalissa lasikopissa lähellä pääsisäänkäyntiä.
Ikonit ovat erityisen tärkeitä ortodoksisessa kirkossa, jossa niiden tehtävänä on johdattaa rukoukseen ja opettaa uskonnosta. Evankelis-luterilaisissa kirkoissa ikonit ovat harvinaisempia.
– Tiedossamme ei ole, että muissa evankelis-luterilaisissa kirkoissa Suomessa vielä olisi vastaavanlaista ikonipolkua, sanoo Aleksanterin kirkon pappi Riikka Mattila.
Vesa Fabrin muistuttaa, että ikonit ovat alkukirkon yhteistä kuvaperinnettä. Kirkko jakautui vuonna 1054, jolloin idän ja lännen kirkkojen kuvaperinteetkin alkoivat eriytyä. Viime vuosikymmenten aikana molemmissa kirkkokunnissa on kuitenkin Fabrinin mukaan palattu alkukirkon rikkaaseen kuvaperinteeseen.
– Ikonista on tullut yksi kirkkojen ekumenian ilmentymä, sanoo Fabrin.
Ikonipolku hiljentää rukoukseen
Fabrinin ikoneita on Aleksanterin kirkon ikonipolulla eri vuosikymmeniltä, vanhin polun ikoneista on vuodelta 1980. Yhden ikonin maalaamiseen voi kulua useita kuukausia.
Polun kymmenen ikonia ovat kaikki Jeesukseen elämänvaiheisiin liittyviä, evankeliumeista nousevia ns. juhlapäivä- ja tapahtumaikoneita.
Ikoneiden maalaamiselle on ominaista hiljainen työskentelytapa, sillä ikonimaalaus on hengelliseen yhteyteen ja rukoukseen johdattavaa ns. liturgista taidetta, teologiaa kuvina.
Hengellisyys on läsnä myös katsojan kokemuksessa. Fabrinin mukaan ikonia ei tarvitse ymmärtää kaikin puolin tiedollisesti eikä järjellisesti, tai yrittää selittää kuvia auki.
– Ikoni on esimerkiksi rukoukseen hiljentäjä. Se on kahdensuuntainen ikkuna tuonpuoleiseen. Se ei ole kiiltokuva vaan kuin kuultokuva tuonpuoleisesta, sanoo Fabrin.
Riikka Mattila sanoo, että ikonit sopivat erityisen hyvin Aleksanterin kirkkoon, koska siellä on jo ennestään kuvista ja teksteistä koottuja rukousalttareita.
– Meillä Aleksanterin kirkossa käy paljon ihmisiä hiljentymässä tai rukoilemassa. Ikonit voivat palvella kirkossa käyvien omaehtoista hengellisyyttä, ja kirkkoon hakeutuva voi näin pysähtyä ikuisuuden ikkunoiden eteen.
Ikonipolun avajaiset keskiviikkona 4.10. kello 18 Aleksanterin kirkossa. Tapahtuma on avoin kaikille. Tilaisuuden jälkeen ikonipolkua voi kiertää itsenäisesti. Ikonipolku kulkee ylös parvelle, mutta pääikoni on kirkkosalissa lasikopissa lähellä pääsisäänkäyntiä.
Vesa Fabrin kertoo ikoneista avajaisissa sekä Tuomas-illassa maanantaina 23.10. kello 18–20 Aleksanterin kirkon kryptassa.
Aleksanterin kirkko on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–18, lauantaina toiminnan mukaan ja sunnuntaina kello 10–15.
Ikonipolku on osa Tampereen ev.lut. seurakuntien Toivon vuoden ohjelmaa , joka huipentuu Kirkon juhliin toukokuussa 2024. Ikonipolku on myös Kirkon juhlissa osana Monimuotoinen spiritualiteetti tulevaisuuden kirkossa -ohjelmaa.
Ikonipolku on osa Tampereen ev.lut. seurakuntien Toivon vuoden ohjelmaa , joka huipentuu Kirkon juhliin toukokuussa 2024. Ikonipolku on myös Kirkon juhlissa osana Monimuotoinen spiritualiteetti tulevaisuuden kirkossa -ohjelmaa.