Kotien muuttunut uskontokasvatus näkyy rippikouluissa

Noin seitsemänkymmentä prosenttia ikäluokasta osallistuu vuosittain rippikouluun, mutta yhä harvempi heistä kuuluu valmiiksi kirkkoon. Näin ollen yhä useampi nuori saa kasteen vasta rippikoulun aikana.

Rippikoululaisia siunataan alttarin ääressä.

Seurakuntapastori Tiina Mononen (vas.), apuopettajat Noora Oja ja Senna Alatalo, diakoni Hanna Välimaa sekä kasvatuksen johtaja Petri Ranta siunaavat rippikoulunuoria konfirmaatioharjoituksessa. Kuva: Aino Koli

Tampereen ev. lut. seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Reetta Mörttinen sanoo, että rippikoululaisille suunnattuun aamukasteeseen osallistui tänä vuonna monta kymmentä nuorta.

Nuoren ei kuitenkaan tarvitse olla kastettu edes vielä rippileirin alkaessa, vaan kasteen voi saada vasta leirin aikana. Rippikoulun voi myös käydä, vaikka ei haluaisi tulla kastetuksi tai konfirmoiduksi lainkaan.

— Nuori voi aidosti rippikoulunsa aikana miettiä, haluaako hän liittyä kirkkoon vai ei, Mörttinen sanoo.

Rippikoululaiset pitävät käsiään ristittynä alttarikaaren päällä.

Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei haluaisi tulla kastetuksi. Konfirmoiduksi voivat tulla vain kastetut seurakunnan jäsenet. Kuva: Aino Koli

Seurakuntapastori Tiina Mononen palasi hiljattain Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kesäleiriltä, jossa kaksi 27:stä nuoresta sai kasteensa leirin aikana.

Mononen arvioi, että syynä rippikoulun aikana kasteelle tulevien määrän kasvuun liittyy kotien uskontokasvatukseen.

Yhä useampi vanhempi haluaa jättää päätöksen kirkkoon kuulumisesta lapselle itselleen, eikä lasta siksi kasteta vauvana. Lapsi voi rippikouluikään tullessaan itse päättää, haluaako hän tulla kastetuksi ja liittyä kirkon jäseneksi.

Liikkeelle perusasioista

Kastettujen määrässä tapahtunut muutos näkyy myös rippikoulun opetuksellisissa sisällöissä.

Opetuksessa lähdetään liikkeelle kristinuskon perusasioista. Ne ovat yhä useammalle nuorelle vieraita, sillä kastamattomat nuoret eivät ole osallistuneet koulussa uskonnonopetukseen.

Toisaalta itse rippikoulun käymisestä päättäneiden motivaatio rippikoulua kohtaan on usein korkealla, ja he suhtautuvat rippikouluun erityisen myönteisesti.

— Näiden nuorten kiinnostus on erityisen vahvaa, sillä he ovat itse tehneet päätöksen kastetuksi tulemisesta ja rippileirille osallistumisesta, Tiina Mononen kertoo.

Rippikoululaisia kokoontuneena albat päällä alttarin ääreen.

Vuoden 2025 rippikouluihin ilmoittautui reilut 1600 nuorta, mikä on noin seitsemänkymmentä prosenttia ikäluokasta. Kuva: Aino Koli

Tampereen seurakunnissa on tänä vuonna kaikkiaan liki viisikymmentä rippikouluryhmää. Yhteensä vuoden 2025 rippikouluihin on ilmoittautunut reilut 1600 nuorta, mikä on seitsemänkymmentä prosenttia ikäluokasta. Kesän konfirmaatiot jatkuvat aina koulujen alkuun saakka.

Teksti: Aino Koli

Palaa otsikoihin