Usein kysyttyä - Ilkon leirikeskuksen alueen rakentaminen
Tämä usein kysyttyjen kysymysten kooste kokoaa vastauksia Ilkon alueen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Vastaukset perustuvat Tampereen seurakuntien päätöksiin ja kaavaprosessin tietoihin.
YLEISKYSYMYKSET
Miksi Ilkkoa ei voitu säilyttää leirikeskuksena?
Seurakunta luopui Ilkosta leirikeskuskäytössä, koska kohteeseen olisi pitänyt tehdä kallis peruskorjaus. Leirikeskuksena Ilkolle ei ollut enää tulevaisuutta. Seurakunta yritti myydä Ilkkoa siinä onnistumatta. Päätös liittyy laajempaan seurakuntien tilojen ja leirikeskusten käytön arviointiin.
Miksi Tampereen seurakunnat rakentaa Ilkoon kerrostaloja?
Kun Ilkon kurssikeskusta ei saatu myytyä, valittiin kohteen kaavallinen kehittäminen. Seurakunta saa jatkossa kohteeseen liittyvää tuloa maanvuokran muodossa.
Miksi Tampereen seurakunnat ei voi jättää aluetta rakentamatta?
Seurakunta saa kohteesta toimintaansa tarpeellista tuloa maanvuokran muodossa. Jos Ilkkoa ei rakennettaisi, siitä ei muodostuisi tuloja, joita seurakunta tarvitsee toimintansa ja työnsä rahoittamiseen.
Onko mahdollista, että seurakunnat voisi vielä irtautua rakennuspäätöksestä?
On oletettavaa, että kaavasta tulee valitus ja valitusprosessi vie pari vuotta. Jos kaava kaatuu, Tampereen seurakuntien on mietittävä uusi vaihtoehto Ilkon kehittämiselle.
Voidaanko alue vielä myydä tai vuokrata luonnonsuojelukäyttöön?
Kaavan myötä on syntynyt velvoittavat sopimukset rakennuttajan ja Kangasalan kaupungin kanssa. Teoriassa on mahdollista, että joku maksaa alueesta niin paljon, että seurakuntien olisi mahdollista irtaantua sopimuksista.
Mihin Tampereen seurakunnat käyttää saadut tuotot?
Osa seurakunnan omistamista kiinteistöistä tuottaa tuloja esimerkiksi maanvuokran muodossa. Kaikki tällaiset tulot kulkevat vuosittain seurakunnan talousarvion kautta ja tukevat seurakunnan toimintaa verotulojen ohella.
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA
Miten hulevesihallinta toteutetaan vastuullisesti?
Seurakunta haluaa omaehtoisesti tutkia, miten hulevesien mitoituksen nostaminen keskusteluissa ehdotettuun tasoon 1,2 m³/100 m² vaikuttaisi suunnitelmaan. Yksi keskeinen tekijä on läpäisemättömän pinnan määrän minimointi. Todennäköisesti viivytyskapasiteettia on tarpeen lisätä ja lammen vedenpinnan vaihtelun mahdollistamisella voidaan ehkäistä kovien sateiden tulvariskejä.
Riittääkö kaavan viivytystilavuus ja miten vältätte aiemmat Kaukajärveä kohdanneet hulevesiongelmat?
Tätä ryhdytään tutkimaan. Oletus on, että lampi voi toimia merkittävänä osaratkaisuna, mutta myös muuta viivytyskapasiteettia saatetaan tarvita nykyistä suunnitelmaa enemmän.
Miten varmistatte, ettei rakentamisesta koidu vaikutuksia pohjavedelle tai alueen tihkupinnoille?
Rakentaminen ei ulotu syvälle maan alle, joten oletus on, että rakentamisella ei ole merkittäviä pohjavesivaikutuksia. Hulevesirasitus ei saa kasvaa nykyisestä, ja asia on tutkittu kaavaprosessin yhteydessä.
Miten kuormitusta seurataan?
Huleveden purkupisteisiin voidaan asentaa veden mittauslaitteita. Mittausta voidaan tehdä jo ennen rakentamista, jotta saadaan tietoa lähtötilanteesta. Vedestä voidaan lisäksi ottaa laadullisia näytteitä.
Miten otatte huomioon rakentamisen ilmastovaikutukset?
Rakentamisen ilmastovaikutuksia ohjataan viranomaismääräysten ja rakennuslupien kautta. Rakentamisesta vastaa rakennuttaja, ei seurakunta itse.
SUOJELU
Miten varjelette kulttuurihistoriallista miljöötä?
Tämä on otettu huomioon kaavaprosessissa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on tunnistettu, ja niiden säilyttämistä ohjaavat kaavamääräykset.
Mitä tapahtuu päärakennukselle ja mikä sen todellinen kunto on?
Päärakennus saa toistaiseksi olla paikallaan. Kun kaavan mukainen rakentaminen toteutuu, päärakennuksesta osa puretaan. Nykyisestä päärakennuksesta voidaan kuitenkin säilyttää keittiö ja ruokailutila, joiden yhteyteen voi sijoittua terassi tai kahvilatoimintaa. Päärakennus on jo kohtuullisen iäkäs ja siihen liittyy merkittävää korjausvelkaa. Ilkon leirikeskuskäytön ajalta myös päärakennukseen liittyy kokemuksellista sisäilmahistoriaa.
Suojellaanko alueen puut?
Alueella on tehty tarkka puustokartoitus, ja arvokkaat puut on merkitty kartalle. Suurimmat ja hyväkuntoiset männyt pyritään säilyttämään, mutta huonokuntoisia ja vaarallisia puita poistetaan.
Suojellaanko alueen lampi ja onko se vesilakikohde?
Lampi säilytetään nykyisessä muodossaan myös sitä ympäröivän kasvillisuuden osalta. Lammen elinvoimaisuus edellyttää siihen johdettavaa hulevettä. Lampi toimii hulevesien varastona ja suodattajana. Nykyisen huonokuntoisen sillan kohtalo on vielä avoin. Seurakunnan ymmärryksen mukaan lampi ei ole vesilakikohde.
LUOTTAMUS JA ARVOT
Mitä sanotte heille, jotka kokevat surua ja pettymystä kirkon arvoihin?
Ymmärrämme, että Ilkon muutos herättää surua ja pettymystä. Paikka on monelle tärkeä. Päätös ei ollut helppo, ja olemme joutuneet punnitsemaan arvoja ja taloudellisia reunaehtoja tarkasti. Suunnittelussa keskeistä on ollut ja on edelleen, että alue pysyy avoimena ja luonnonläheisenä, ja että muutos tehdään kokonaisuutena kestävästi. Toivomme, että myös uusi Ilkko voi ajan myötä muodostua paikaksi, jossa yhteys luontoon, yhteisöön ja arvoihin säilyy ja vahvistuu.
Kuka ottaa vastuun Ilkon päätöksistä? Miksi vaikuttaa siltä, että jokainen taho siirtää vastuun toiselle?
Seurakunta vastaa osaltaan tekemistään päätöksistä: luopumisesta leirikeskuskäytöstä, myyntiyrityksestä ja kaavallisen kehittämisen aloittamisesta. Näistä vastuussa ovat valmistelusta vastannut kiinteistöjohtaja ja päätökset tehneet luottamuselimet. Kaavoitusprosessi puolestaan on Kangasalan kaupungin vastuulla, jossa on vastaavalla tavalla virkavastuulliset viranhaltijat ja luottamushenkilöt tekevät päätökset.
Voit lähettää kysymyksiä viestinta@evl.fi sähköpostiin. Lisäämme vastauksia tähän UKK-palstaan. Uudet vastaukset merkitään päivämäärämerkinnällä.