J.S. BACH: MESSU H-MOLLI (BWV 232)

Cantores Minores ja Leipzigin Tuomaskuoro (valm. Andreas Reize)

Tuuli Lindeberg, sopraano, Teppo Lampela, kontratenori,

Tuomas Katajala, tenori, Tommi Hakala, basso

Suomalainen barokkiorkesteri

Joht. Hannu Norjanen

Liput: 30/15 e Ticketmasterin lippukaupat ja tuntia ennen ovelta

Konsertin kesto n. 2 h 15 min (ei väliaikaa)

Tuotanto: Cantores Minores -kannatusyhdistys ry

Cantores Minores 70-vuotisjuhlaviikot 29.10.-13.11.2022

Cantores Minores -kuoro viettää tänä vuonna perustamisensa 70-vuotisjuhlavuotta. Vuosi huipentuu marraskuussa säveltäjämestari J.S. Bachin teoksen Messu h-molli konsertteihin, jonka Cantores Minores -kuoron kanssa esittää Bachin oman kuoro legendaarinen Leipzigin Tuomaskuoro (per. 1212). Yhteistyön päämääränä syventää näiden kahden merkittävän poikakuoron ainutlaatuista yhteistyötä, vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Samalla Tuomaskuoro tuo tuulahduksen pitkästä Bach-traditiostaan ja tutustuu samalla Cantores Minores -kuoron Bach-perinteeseen, joka sekin on Suomen mittakaavassa merkittävä.

70-VUOTISJUHLAVIIKKOJEN PÄÄTÖSKONSERTTI TAMPEREEN TUOMIOKIRKOSSA SU 13.11.2022

Cantores Minores esittää pyhäinpäivän aaton (pe 4.11.) omassa 70-vuotisjuhlakonsertissaan Helsingin tuomiokirkossa italialaissäveltäjä Domenico Cimarosan Requiemin yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Seuraavalla viikolla kuoron vieraaksi saapuu legendaarinen Leipzigin Tuomaskuoro, jonka kanssa esitetään Bachin Messu h-molli ensin Helsingin tuomiokirkossa (to 11.11.) tuomaskanttori Andreas Reizen johdolla ja juhlaviikon päätteeksi (su 13.11.) Tampereen tuomiokirkossa Cantores Minores -kuoron taiteellisen johtajan kapellimestari Hannu Norjasen johdolla. Tuomaskuorolla on myös oma kuorokonsertti pe 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Messu h-molli -konserteissa molemmista kuoroista on mukana 60 laulajaa eli esiintymässä on yhteensä 120 poikakuorolaista. Tuomaskuoron vierailun on mahdollistanut Jane ja Aatos Erkon säätiö kaksivuotinen avustus, joka myönnettiin Cantores Minores -kuorolle kansainväliseen yhteistyöhön saksalaisten poikakuorojen kanssa. Vuonna 2023 kuoron vieraaksi saapuu Pohjois-Saksan toinen legendaarinen poikakuoro Dresdenin Kreuzkuoro, jonka kanssa Cantores Minores esittää Johannes Brahmsin Ein deutsches Requiemin Helsingissä ja Dresdenissä. Tampereen konsertin yhteistyökumppaneina ovat mm. Poikakuoro Pirkanpojat ja Tampereen tuomiokirkkoseurakunta.

H-mollimessua pidetään Johann Sebastian Bachin musiikillisena testamenttina. Sävellykseen Bach on taitavasti nivonut (parodioinut) teemoja aiemmista teoksistaan, sillä teosta ei ole sävelletty yhdellä kertaa. Ensimmäiset osat Kyrie ja Gloria valmistuivat jo vuosina 1724 ja 1731 ja muut osat seuraavien parinkymmenen vuoden mittaan. Bach viimeisteli H-mollimessun viimeisenä elinvuotenaan, vuonna 1749. J.S. Bach kuoli vuonna 1750.

H-mollimessu eroaa Bachin kirkkomusiikiksi säveltämistä passioista. Teos mukailee katolisen kirkon messua ja on sävelletty latinankieliseen tekstiin, jolle ei 1700-luvulla ollut mitään käyttöä virallisissa luterilaisissa kirkonmenoissa.  Niinpä sävellystä ei pitkään aikaan osattu esittää yhtenäisenä teoksena. Ensimmäinen varma kokonaisesitys tapahtui vasta vuonna 1859 Leipzigissä. Tuolloin teoksen syntymästä oli kulunut 110 vuotta. Messu h-molli on kuulunut Cantores Minores -kuoron ohjelmistoon vuodesta 1980 lähtien.

LEIPZIGIN TUOMASKUORO

Tuomaskuoron historia ulottuu yli 800 vuoden taakse ja on siksi Leipzigin kaupungin vanhin kulttuurilaitos.

 Vuonna 1212 Meissenin maakreivi Dietrich von Meißen perusti Augustiinilaisen kuoroluostarin “Augustiner-Chorherrenstift zu St. Thomas”. Sen yhteyteen perustettiin luostarikoulu, jonka tarkoituksena oli kasvattaa tulevia pappeja. Samaan aikaan peustettiin Pyhän Tuomaan kirkko, Thomaskirche. Vuoden 1254 maininnasta selviää, että koulu toimi silloin itsenäisenä, ei enää luostarin osana. Tämä Tuomas-kuorokoulu on siis eräs koko Euroopan vanhimpia jatkuvasti toimivia kouluja.

 Vuonna 1539 uskonpuhdistus, joka protestanttiseksi muuttuvissa Saksan osissa lopetti katedraali- ja luostarikoulujen toiminnan, ei koskenut Tuomaskouluun, vaan se siirtyi kaupungin hallintaan. Koululaiset asuivat omassa asuntolassaan eli “Alumnaatissa”. Koulu ja alumnaatti sijaitsivat Tuomaskirkon vieressä olevassa rakennuksessa. Tuomaskoulun kuoro muodosti protestanttisen poikakuoron mallin, poikakuoron, joka kasvattaa omat miesäänensä ja jonka kuorolaisten ikä on kouluikä. Alkuperäisessä katolisessa poikakuorossa miesääniä lauloivat aikuiset papit. 

 Tuomaskoulun rehtorina ja kuoron johtajana eli “tuomaskanttorina” toimiessaan Johann Sebastian Bach (1585-1650) laajennutti rakennuksia. Vasta 1800-luvulla koulu ja asuntola joutuivat muuttamaan suurempiin tiloihin. Vuosisatojen ajan kunnioitetut tuomaskanttorit olivat myös koulun rehtoreita. Vasta vuonna 1973 nämä kaksi tointa erotettiin toisistaan.

Natsihallinnon aikana vuonna 1937 kaikki kuorolaiset liitettiin Hitler Jugend –järjestöön ja myöhemmin DDR-aikana Tuomaskoulusta yritettiin tehdä ateistinen esimerkkikoulu. Kirkollinen perinne oli kuitenkin liian vahva ja silloisen johtajansa Günther Raminin johdolla kuoro lauloi edelleen Tuomaskirkon jumalanpalveluksissa. Vuonna 1943 osa koulun rakennuksista tuhoutui ja Ramin siirsi koko toiminnan evakkoon. Teko osoittautui järkeväksi, sillä kaikki koulun rakennukset tuhoutuivat pommituksessa seuraavana vuonna. Sodan jälkeen saatiin uusi alumnaatti ja koulurakennus.

TUOMASKUORO JA -KUOROKOULU NYT

Vuoden 1990 jälkeen Tuomaskoulun ja –kuoron jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut. Nykyään koulussa on n. 500 oppilasta ja 70 opettajaa. Ainevalikoima on laajentunut. Yhtenä vieraana kielenä opiskellaan edelleen latinaa ja kreikka on lukiossa valinnainen kieli.

Kreuzkuorolaiset käyvät 4.-12. luokkia. Kaikki koulua käyvät kuorolaiset asuvat Alumnaatissa. Heidät jaetaan lukuvuoden alussa “tuparyhmiin”, joissa eri ikäiset (9-19 v.) pojat asuvat yhdessä. Lukiolaiset – 10-12 luokkien oppilaat - ovat vastuussa pienemmistään ja jokaisella poikaäänellä on miesäänistä “isoveli”, mentor. Alimpien, 4-7 luokkien pojat saavat yöpyä kotonaan keskiviikkoisin. Alumnaatin säännöt ovat selkeät ja ankarat. Hyvää keskinäistä sopua ja järjestystä korostetaan. Päiväjärjestys on tiukka ja täyteen ohjelmoitu alkaen herätyksellä klo 06.30 ja päättyen hiljaisuuteen, joka alkaa iästä riippuen 20.15 – 23.30. koeaika, jonka jälkeen kokeilla päätetään jatkosta. Toinen koe pidetään 10. luokan lopussa. Musiikin lisäksi urheillaan ja vuoden kohokohta on jalkapallopeli Kreuzkuoroa vastaan. Äänenmurroksen ajan pojalla on lomaa kuorosta, mutta muu toiminta ja opetus, erityisesti musiikin teorian opetus jatkuu ja pojat suorittavat käytännön tehtäviä alumnaatissa ja konserttien aikana. He myös harjoittelevat laulua omana ryhmänään. 

Perjantaisin ja lauantaisin kuoro laulaa Tuomaskirkossa “motetin”, musiikkihartauden ja sunnuntaisin se osallistuu jumalanpalvelukseen.

Koululla on myös n. 100-paikkainen lastentarha ja lisäksi kuoroon pääsyä valmistelevat 1-3 luokat.

Tuomaskuoro on, erityisesti J.S. Bachin nimeen liittyen varmaan, maailman tunnetuin poikakuoro. Sen säännöllisesti toistuvat Bachin passioiden, Jouluoratorion ja kantaattien esitykset keräävät jatkuvasti Tuomaskirkon täyteen kuulijoita. Ensimmäisen ulkomaanmatkan kuoro teki vuonna 1920 Skandinaviaan. Sen jälkeen Tuomaskuoro on laulanut kaikissa maailman tunnetuimmisa musiikikeskuksissa. Levytyksiä TV- ja radioesiintymisä Tuomaskuorolla on jatkuvasti. Edellisen kerran Tuomaskuoro vieraili Suomessa vuonna 1970.

ANDREAS REIZE

 Andreas Reize varttui Solothurnissa ja oli nuorena monta vuotta Solothurnin St. Ursenkatedraalin poikakuorolainen. Hän opiskeli kirkkomusiikkia, urkujen-, pianon- ja cembalonsoittoa sekä kuoron- ja orkesterinjohtoa Bernin, Zürichin, Luzernin, Baselin ja Grazin musiikkiakatemioissa.

Vuosina 2007-2021 hän johti Sveitsin vanhimman ja samalla moderneimman poikakuoron St. Ursenkathedralen Solothurnin Singknaben-poikakuoroa.

Vuonna 2020 Leipzigin kaupunginvaltuusto valitsi Andreas Reizen Tuomaskantoriksi ja Tuomaskuoron taiteelliseksi johtajaksi. Johann Sebastian Bachin 18. seuraajana hänet nimitettiin tehtävään 11.9.2021.

CANTORES MINORES

Cantores Minores – Helsingin tuomiokirkon poikakuoro (perustettu vuonna 1952) on Suomen suurin ja ammattimaisin poikakuoro ja kuorokoulu, joka toimii poikien ja nuorten miesten musiikillisena ja henkisenä kasvattajana pääkaupunkiseudulla. Cantores Minores on kuuluisa erityisesti Bachin, Händelin ja Mendelssohnin suurten kirkkomusiikkiteosten produktioistaan ja ammentaa inspiraationsa vahvasti saksalaisesta luterilaisesta poikakuorotraditiosta.

Cantores Minores esiintyy kotimaansa lisäksi jatkuvasti myös ulkomaisilla kuorofestivaaleilla ja musiikkijuhlilla. Kuoro on tehnyt suuria konserttikiertueita mm. Intiaan, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja kaiken kaikkiaan 22 Euroopan maahan. Koronapandemian vuoksi kuoron lähes koko konsertti- ja kiertuetoiminta oli keskeytettynä maaliskuusta 2020 lähtien aina lokakuuhun 2021 asti, jolloin kuoro järjesti XII Helsingin Bach-viikon. Festivaalilla kuoro esitti säveltäjämestarin Johannes-passion ja Messu h-mollin. J.S. Bachin Matteus-passio avasi kuoron 70-vuotisjuhlavuoden huhtikuussa 2022. Kesäkuussa kuoro teki juhlavuoden konserttikiertueen kotimaahan esiintyen Forssassa, Kangasalla, Juvalla, Helsingissä ja Espoossa. Juhlavuosi huipentuu syksyllä 2022 70-vuotisjuhlaviikkoihin, jolloin esiintymässä on kuoron eri ryhmien lisäksi mm. Cantores Minores Alumnit sekä juhlavieraaksi saapuva maailmankuulu Leipzigin Tuomaskuoro Saksasta, jonka kanssa kuoro esittää J.S. Bachin Messu h-mollin to 10.11. Helsingin tuomiokirkossa ja su 13.11. Tampereen tuomiokirkossa. Kuoron omassa 70-vuotisjuhla-konsertissa pe 4.11.2022 kuullaan Domenico Cimarosan Requiem, jonka Cantores Minores kantaesitti Suomessa vuonna 1971.

Cantores Minores -poikakuoro tekee tiivistä yhteistyötä koululaitoksen kanssa, minkä tavoitteena on tarjota vakaa ja yhteisöllinen musiikkikasvatuspaikka varhaisnuorille ja lapsille sekä turvata historiallisen poikakuoron perinne Suomessa. Cantores Minores onkin saanut merkittävää tunnustusta niin musiikillisella kuin kasvatuksellisella saralla: vuonna 1965 kuoro voitti ensimmäisenä suomalaiskuorona BBC:n järjestämän ’Let the People sing’ -kilpailun, vuonna 1994 se saavutti sarjansa kärkisijan Ranskan Amiensissa pidetyssä ensimmäisessä Euroopan katedraalikuorojen kilpailussa, kaudella 2009-10 kuoro oli Yleisradion nimeämä Vuoden Nuorisokuoro, Suomen valtion musiikkitoimikunta myönsi kuorolle Musiikin Valtionpalkinnon vuonna 2014, Maaseudun Kukkasrahasto säätiö palkitsi kuoron vuonna 2015 Vuoden Kasvattaja 2014 -palkinnolla, syksyllä 2017 kuoro oli yksi viidestä ehdokkaasta Vuosisadan Kulttuuriteko -kategoriassa Vuosisadan Kulttuurigaalassa ja keväällä 2022 kuoro sai Martti Talvela -säätiön stipendin tunnustuksena pitkään jatkuneesta ja merkittävästä laulun sekä musiikin kasvatustyöstä.

 Hannu Norjanen (MuT, kapellimestari) lauloi poikana Cantores Minores -poikakuorossa (1974–80) ja opiskeli pianon- ja urkujensoittoa Espoon musiikkiopistossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli aluksi kirkkomusiikkiosastolla, jolta hän siirtyi kapellimestariluokalle. Norjanen on suorittanut A-tutkinnot urkujensoitossa sekä kuoron- ja orkesterinjohdossa, jonka opettajina hänellä olivat mm. professorit Jorma Panula ja Leif Segerstam. Vuonna 2015 Norjanen valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta. Kuoronjohtoa hän opiskeli myös Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa mm. prof. Eric Ericsonin johdolla. Hannu Norjanen on työskennellyt monipuolisesti urkurina ja kapellimestarina. Norjanen on johtanut Tapiolan kamarikuoroa vuodesta 1998 lähtien. Lisäksi hän on toiminut tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1994 alkaen. Cantores Minores -poikakuoron taiteellisena johtajana ja CM-musiikkiopiston rehtorina Hannu Norjanen aloitti vuonna 2005.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kuoron koko toiminnan ja matkojen pysyviä suojelijoita.