Elämää kuolleitten kaupungissa

Hautausmaa on monipuolisempi retkikohde kuin äkkiseltään ajattelee. Kuolleitten kaupungissa on paljon elämää.

Ihmiset haluavat käydä tunnettujen henkilöiden haudoilla, ja niitä Kalevankankaalla riittää. Hautakivistä voi lukea Tampereen historiaa, nimiin kätkeytyy kiehtovia tarinoita kaupunkilaisista. Taiteen ystävä ihailee muistomerkkejä ja patsaita. Joissakin vanhoissa hautakivissä tarkkasilmäinen huomaa jälkiä kiväärinluodeista ja tykinkuulista, arpina vuoden 1918 tapahtumista ja talvisodan pommituksista.

Sara Hildén oli tamperelainen kulttuurivaikuttaja ja menestyvä liikenainen. Hänet tunnetaan parhaiten Särkänniemen alueella sijaitsevasta taidemuseostaan. Kuva: Pirjo Silveri

Kesällä silmää hivelevät kukat ja vehreä luonto. Kalevankankaalla kasvaa yli1 500 puuta, kymmeniä eri lajeja. Ne taas ovat omiaan houkuttelemaan lintuja, ja hyvällä tuurilla kiikariin saattaa osua viirupöllö, pähkinänakkeli tai taigauunilintu.

Opastettu kierros kestohitiksi

Vuonna 1880 käyttöön vihitylle Kalevankankaalle on haudattu yli 100 000 vainajaa.

Tampereen oppaat vetävät kävelykierroksia Kalevankankaan lisäksi Pyynikin kirkkopuistossa, Lamminpäässä, Vatialassa ja Messukylässä. Kierroksista on tullut vuodesta toiseen väkeä vetävä kestohitti.

Opettaja, matkailuopas Marjatta Kulku muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin perhe liikkui autolla pitkin Suomea. Vanhemmat halusivat joka pitäjässä poiketa hautausmaalle, ja pikkutyttö tuskaili, mitä ihmettä sieltä nyt taas haetaan ja mitä aikuiset siellä oikein näkevät.

Nyt Kulku on yli 20 vuotta luotsannut ihmisiä Kalevankankaalla, Lamminpäässä ja Aleksanterin kirkkopuistossa, ja hän ymmärtää hyvin, mikä kohteisiin vetää.

– Hautausmaat ovat niin kiinteä osa meidän historiaamme, siinä varmaan yksi suosion syy. Ja ehkä taustalla on jonkinlaista uteliaisuuttakin: mennään katsomaan, millaisia hautoja eri paikkakunnilla on.

Kulku on myös huomannut, että moni tulee opastetulle kierrokselle, kun asia on itselle ajankohtainen. Lähipiiristä on joku hiljakkoin kuollut ja sen jälkeen uskaltaudutaan hautausmaalle, ikään kuin osana omaa surutyötä.

Tuttuja pääkäytävän molemmin puolin

Taiteilija Juice Leskisen viimeinen leposija on ehkä Kalevankankaan suosituin yksittäinen hauta. Se on vastassa heti pääportista sisään astuttaessa. Ympäri vuoden ihailijat muistavat Suomi-rockin legendaa kukkasin ja kynttilöin. Muusikko, sanoittaja, säveltäjä, runoilija, kirjailija Leskisen massiivisen, virtaavasta vedestä ideansa saaneen paaden on suunnitellut kuvanveistäjä Timo Hannunen.

Marjatta Kulku arvelee, että vieraiden virta haudalla jatkuu. – Juice elää niin vahvasti suomalaisten sydämissä. Hänen laulunsa eivät koskaan kuole.

Kivenheiton päässä Leskisestä lepää näyttelijä Veikko Sinisalo, jonka hautakivi on niin Timo Hannusen käsialaa. Lähellä on vielä kolmas tunnettu tamperelainen, kirjailija Väinö Linna.

Kohti siunauskappelia käveltäessä pääkäytävän molemmin puolin on paljon katseltavaa. Alueelta löytyvät muun muassa nimet Kustaa Hiekka, Lauri Viita, Sara Hildén, Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner, Eila Pennanen, Wivi Lönn.

Sama alue on oiva oppitunti Tampereen historiaan. Käy ihailemassa vaikkapa J.W. Enqvistin hautaa! Aikanaan Enqvist omisti muun muassa sahan joka sijaitsi nykyisen Särkänniemen alueella. Adolf Aarnon suunnittelema muistomerkki kuuluu Kulkun mielestä Kalevankankaan vaikuttavimpiin, koska siinä on niin paljon symboliikkaa. Raakapintaisista graniittilohkareista koottu ”kehys” tuo mieleen Jeesuksen kalliohaudan, naishahmo edustalla vie ajatukset Jerusalemin itkeviin naisiin. Kuvanveistäjä Aarno muistetaan Suomen ensimmäisestä moottorilentoyrityksestä Pyhäjärven jäällä keväällä 1911.

Omin päin tai oppaan johdolla

Tampereella Pyynikin kirkkopuisto oli kaupunkilaisten hautuumaana 1880-luvulle asti. Hautakivellisten sukuhautojen lisäksi siellä on tavallisen väen merkitsemättömiä rivihautoja ja sen lisäksi ns. murhamulta, murhaajille ja itsemurhaajille tarkoitettu alue. Kun Aleksanterin kirkkopihalla aloitettiin opastukset, Kulku muistaa, kuinka ensimmäisenä kesänä paikalle saapui 220 kuulijaa.

– Seisoin penkillä ja huusin niin että ihmiset takanakin olisivat kuulleet. Kiinnostus hautausmaita kohtaan on aika tasaista, mutta suosiota lisää, kun esiteltävänä on jotain uutta.

Yksittäiset kävijät saattavat lähteä etsimään jonkun tietyn henkilön hautaa. Omin nokkineenkin voi kiertää, ja Kalevankankaasta julkaistun kartan avulla merkkihenkilöiden leposijat on helppo löytää.

Marjatta Kulku uskoo, että opastetuille kävelyille vetää kokonaisuus. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita paljosta, ei vain tietoa yhdestä henkilöstä tai muutamasta haudasta.

– Kierrokset ovat valmiita paketteja, joita varten oppaat ovat pitkään tehneet työtä ja perehtyneet perusteellisesti aiheeseen. Niillä tuodaan esiin Tampereen historiaa, taidehistoriaa, teollisuuden historiaa, henkilöhistoriaa. Vaikka perusasiat ovat samat, silti jokainen opas vetää tilaisuudet omalla persoonallisella tavallaan.

Tuntemattomat hautaamisen tavat

Mitä paikkoja Kalevankankaalla pitää ehdottomasti nähdä?
Vanhimmat haudat ja monenlaista tutustumisen arvoista on pääkäytävän molemmin puolin, matkalla portista siunauskappelille. Kulku vinkkaa kävelemään myös ylös sankarihaudoille.

– Sieltä avautuu lähes henkeäsalpaava näkymä eteläiseen Tampereeseen.
Ihan erilainen alue on 1918 punaisten muistomerkin läheltä alkava uurnalehto kolmion- ja neliönmuotoisine paasineen ja mustine rautaristeineen. Pohjoinen uurna-alue lähinnä Kalevantietä on myös oma maailmansa.

Hautausmaalla kannattaa kuljeskella kaikessa rauhassa, katsoa alueita eri aikakausilta, käydä erilaisissa muistolehdoissa.
Hautaamisen nykykäytäntöjä tunnetaan Kulkun mielestä yllättävän vähän. Tampereella yli 70 prosenttia vainajista tuhkataan, mutta silti siihen liittyvät asiat ovat monille outoja. Vieraiden kulttuurien ja uskontojen hautaamiseen liittyvät tavat ihmetyttävät usein, ja herkästi hymähtelemme esimerkiksi ruoan viemiseen kuolleille.

Kristityillä on kuitenkin omia tapojaan. Suomessa on totuttu hautaamaan vainaja kasvot itään päin. Itä on ylösnousemuksen aamun vertauskuva, Kristuksen toisen tulemisen suunta, ja siksi haudan paikalla ja suunnalla on yhä nykypäivänä merkitystä. Iät ajat meillä on suhtauduttu varauksellisesti hautaamiseen kirkon pohjoispuolelle, koska sitä on pidetty helvetin vertauskuvana. Kirkon seinusta tai itäpuoli taas on ollut haluttua aluetta

Nykypäivää Lamminpäässä

Kalevankangas on Tampereen hautausmaista tunnetuin. Aivan erilaisen kuolleiden puutarhan kohtaa esimerkiksi Lamminpäässä.

– Henkilöhistorialtaan se ei ole yhtä laaja kuin Kalevankangas, mutta sielläkin on paljon katsottavaa, erilaisia alueita ja käytänteitä. Se edustaa tätä päivää. Hautausmaa on iso, 27,5 hehtaaria, ja alue yhtenäinen ja tasainen. Siksi kukkaloisto näyttää kesällä uskomattoman upealta, Kulku maalailee.

Lamminpäässä on useita erikoisia hautamuistomerkkejä. Yksi sellainen on luonnonkivi tamperelaispappi Juhani Kalmanlehdon haudalla, rovastin jo eläessään itselleen valitsema. Erään pienen tytön haudalla on koskettava patsas, kukkaa poimiva enkeli. Puhutteleva on myös isän ja hänen kolmen lapsensa hauta. Muistomerkissä on yksi iso ja kolme pientä joutsenta, edustalla naishahmo polvillaan kädet kurkottamassa kohti taivasta.

 

Pirjo Silveri

Julkaistu Tampereen Kirkkosanomien numerossa 11/2011

Lisää tietoa

Moro-lehti ja Tampereen seurakunnat ovat tuottaneet Kalevankankaan muistomerkeistä ja tunnettujen henkilöiden haudoista hautapaikkakartan. Sähköinen versio www.aamulehti.fi/moro/kalevankangas.

 

Kalevankankaalla kasvavista puulajeista on tehty oma karttansa: www.tampereenseurakunnat.fi/hautaus/hautausmaat/kalevankangas

 

Tietoa opastetuista hautausmaakierroksista www.tampereenseurakunnat.fi/hautaus/hautausmaaopastukset. Sieltä voit tulostaa myös hautausmaakartan. Painettua hautapaikkakarttaa on jaossa Kalevankankaan pääportin ja Kalevantien puoleisen portin postilaatikoissa sekä seurakuntien asiakaspalvelupisteessä (Näsilinnank. 26)

 

Tarinan Aleksanterin kirkon murhamullasta www.pod.fi/drupal/?q=taxonomy/term/369

 

Hautausmailla sijaitsee myös julkisia veistoksia ja monumentteja. Niistä tietoa www.tampere.fi/vapriikki/verkkoaineistot.html

 

Kirjallisuutta. Voitto Silfverhuth: Kalevankangas. Tampereen ev.lut. seurakunnat 1993. 239 s.

 

Tunnettujen henkilöiden hautapaikkoja eri puolilla Suomea on koottu Viimeiset leposijat ja muistojen puistot -sivustolle http://evl.fi/viimeisetleposijat

Palaa otsikoihin